Kielenkäyttöämme ohjaa yhteistyön periaate. Useimmiten haluamme ymmärtää toisen sanomiset oikein. Välillä ymmärrys jää vajaaksi: ikään kuin puhuisimme eri asioista, vaikka käytämme samojakin sanoja. Kieli, tekstit, puheet ja merkitykset ovat tavan takaa esillä kielteisessä mielessä. Kielestä tulee ongelma, vaikka se voisi olla ratkaisu moneen ongelmaan.
Ilmastonmuutos on tässä ja nyt – mutta myös kaukana tulevaisuudessa. Se on kiistaton tosiasia, johon samalla liittyy valtavasti epävarmuutta. Se asettaa koetukselle totunnaiset eettiset periaatteet ja vakiintuneet päätöksentekomenetelmät sekä tavat ymmärtää tieteellisen tiedon ja tutkimuksen luonnetta.
Kysymykset turvallisuudesta ja ulkopolitiikasta herättävät Suomessa voimakkaita tunteita, ja maanpuolustustahtoa käsittelevät uutiset saavat huomattavan paljon näkyvyyttä. Mitä puolustustahdolla oikeastaan tarkoitetaan?
”Eugène Wolff hakeutui vuonna 1876 Viipuriin ja sai kahden viipurilaisen suosittelijan avulla paikan Hackman & Co:n konttorista, jossa hänestä tuli kolme vuotta myöhemmin yhtiön prokuristi. Kielitaitoisena hän vastasi muun muassa steariinin myynnistä, kahvin tuonnista ja ulkomaankirjeenvaihdosta.”
Omien suoritusten ja elintoimintojen mittaaminen, terapeuttinen kulttuuri ja asiantuntijavalta mielletään uusiksi ilmiöiksi, mutta tunteiden hallinta ja kansalaisen koko elämän normittaminen, mittaaminen, arviointi ja optimointi korostuivat jo sotienjälkeisessä Suomessa.
Kyllikki Saari katosi jäljettömiin toukokuisena sunnuntai-iltana vuonna 1953 matkalla hengellisestä nuorisotilaisuudesta kotiin. Pitkän etsinnän jälkeen ruumis löydettiin suohon haudattuna. Nuoren naisen väkivaltainen kuolema järkytti koko Suomea, ja hautajaisiin osallistui toistakymmentä tuhatta surijaa. Vaikka tutkimuksiin värvättiin maan etevimmät rikospoliisit, tapaus jäi selvittämättä.
Mistä joogassa on kysymys? Pyritäänkö sen avulla terveyteen vai henkiseen valaistumiseen? Vai kenties molempiin? Ja mitä valaistumisella tässä yhteydessä tarkoitetaan?
1600-luvun alkupuolella Euroopan valtiomahdit ajautuivat koko maanosaa repivään sotaan. Protestanttien ja katolisten liittokunnat iskivät rajusti yhteen eri puolilla vanhaa mannerta. Kahdentoista vuoden jälkeen taistelut saivat uuden käänteen, kun kaukaa Pohjolasta saapui ennustusten lupaama myyttinen vapauttaja: nuori ja kyvykäs Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf.
