”Seison kuin lintu häkkinsä kynnyksellä levitetyin siivin. Minä matkustan, ystäväni: matkustan ulkomaille.” Näin kirjoitti 23-vuotias Frans Mikael Franzén toukokuussa 1795, kun hän nousi purjelaivaan Turun Pikisaaren satamassa. Nuori yliopistomies oli täynnä odotusta, pääsisihän hän nyt ensi kertaa Lontoon ja Pariisin kaltaisiin sykkiviin suurkaupunkeihin.
”Mikset heti sanonut!” ”Ai sitäkö sä tarkoitit!” Väärinymmärryksiltä ei välty kukaan. Vaikka ne usein ovat pieniä ja arkisia, joskus niillä on suuria seurauksia. Ne rikkovat ihmissuhteita, lyövät kapuloita politiikan ja kaupan rattaisiin ja vaarantavat ihmishenkiä. Ihmisten välisen kommunikaation epäonnistuminen saattaa jopa olla maailman suurin ongelma.
Antiikin lääketieteessä on paljon meille vierasta mutta myös tuttua. Ihmiselämään väistämättä kuuluva kärsimys oli totta jo sata sukupolvea sitten. Yskä, aivastelu, päänsärky ja haavat olivat arkipäivää, melankolia painoi mielen matalaksi ja riittämätön uni aiheutti vaivoja. Henkisen työn tekijöitä kuormittivat elämä vallanpitäjien liepeillä sekä stressi menestyksen ja suosion epävarmuudesta.
Maailmaa pirstovat vanhojen jakolinjojen ohella uudet ja vielä jäsentymättömät rajat. Demokratiaa koettelevat niin vihapuhe, vaihtoehtoisten faktojen levittäminen kuin vahvojen johtajien ja nationalismin paluu. Kiristynyt kansainvälinen ilmapiiri on osoittanut kerta toisensa jälkeen, että yhteisiä sopimuksia on entistä vaikeampi muodostaa. Vanhat säännöt eivät enää päde.
Suomalainen yhteiskunta on vaurastunut huimin harppauksin sadan vuoden ajan, ja yhä useamman elintaso, elämänlaatu ja elämäntavat ovat hyvällä tasolla. Kaikki suvut ja perheet eivät kuitenkaan ole päässeet mukaan tähän myönteiseen kehitykseen.
Miksi historiantutkijan tulisi ajatella tutkimuksensa kohdetta pikemminkin vieraan kulttuurin kuin menneisyyden asiana? Mikä tekee historian totuudesta moniselitteisen? Miksi objektiivisuuden tavoittelu tuottaa päinvastaisen tuloksen kuin on toivottu?
Arabikevään mielenosoituksista käynnistynyt Syyrian sisällissota on valtava humanitaarinen katastrofi. Kuolonuhrien määrä lasketaan sadoissatuhansissa, pakolaisten miljoonissa, ja monimutkainen konflikti loi alkuvaiheessaan edellytykset myös terroristijärjestö Isisin synnylle. Kansainvälinen yhteisö on ollut sodan ratkaisussa voimaton. Miten taisteluiden alle jääneet ovat kokeneet elämänsä kauheuksien keskellä?
Kaakkois-Aasian tunnettu historia alkaa lähes 2000 vuotta sitten syntyneistä ensimmäisistä korkeakulttuureista. 1800-luvulla melkein kaikki mahtavat valtakunnat ajautuivat kuitenkin siirtomaavallan alle. Tämä Japanin miehitykseen päättynyt ajanjakso muovasi koko Kaakkois-Aasiaa ja pohjusti nykyisten itsenäisten valtioiden syntymistä.
