Kasvatustiede on moninaisten tiedekäsitysten ja tieteen hyödyllisyyden vaatimusten ristitulessa. Toisaalta yliopistossa välitetty tieto esitetään keskeiseksi perustaksi asiantuntijatyölle, toisaalta teorian ja käytännön välinen kuilu näyttää olevan kasvatustieteellisen keskustelun pysyvä ongelma. Historialliset kerrostumat luovat jännitteitä niin tutkijan, koulutuksen virkamiehen kuin opettajankin työhön.

Tiede ja teknologia ovat muovanneet ihmisten elämää ja ajattelutapoja. Silti jotkin asiat ovat ymmärryksemme ulottumattomissa: vaikka kipu on kokijalleen ehdottoman totta, on mahdotonta tietää, miltä toisen kipu tuntuu. Toisaalta uudet tutkimustulokset voivat ravistella maailmankuvaamme yllättävilläkin tavoilla. Esimerkiksi kimalainen osaa ratkaista monimutkaisia ongelmia aivoillaan, jotka ovat vain seesaminsiemenen kokoiset.

Nyt saatavilla pehmeäkantisena! Modernissa informaatiotulvassa on hankala suunnistaa. Internetin ansiosta tietoon on helppo päästä käsiksi, mutta sen laadusta ei ole takeita. Mediassa pinnalle nousevat koukuttavat klikkiotsikot, ja valeasiantuntijoita tai perättömiä väitteitä voi olla vaikea erottaa tutkitusta tiedosta.

Georges Bataille (1897–1962) on merkittävä hahmo 1900-luvun ranskalaisen ajattelun ja kulttuurin kentällä. Hänen kirjoituksensa ovat vaikuttaneet vahvasti koko ranskalaiseen nykyfilosofiaan, esimerkiksi Michel Foucault’n, Jacques Derridan ja Gilles Deleuzen ajatteluun. Tuntematta Bataillen tuotantoa näiden Suomessakin hyvin tunnettujen filosofien ajattelua on vaikea ymmärtää.