”Koen painetta rakentaa onnellista henkilöbrändiä.” – Julia Onnellisuudesta on tullut menestyksen mitta. Onnelliset ihmiset nähdään parempina työntekijöinä, kansalaisina ja kanssaihmisinä. Kun kasvoille nostaa onnellisuusnaamion ja julkaisee vain auvoisia päivityksiä, voi ainakin synnyttää vaikutelman menestyksestä.
Tiede ja teknologia ovat muovanneet ihmisten elämää ja ajattelutapoja. Silti jotkin asiat ovat ymmärryksemme ulottumattomissa: vaikka kipu on kokijalleen ehdottoman totta, on mahdotonta tietää, miltä toisen kipu tuntuu. Toisaalta uudet tutkimustulokset voivat ravistella maailmankuvaamme yllättävilläkin tavoilla. Esimerkiksi kimalainen osaa ratkaista monimutkaisia ongelmia aivoillaan, jotka ovat vain seesaminsiemenen kokoiset.
Viestin välittymistä voivat rajoittaa aistivammat, kuten sokeus tai kuurous, erilaiset kognitiiviset rajoitteet tai kielirajoitteet, esimerkiksi maahanmuuttajilla vielä puutteellinen kielitaito. Saavutettavan viestinnän tavoitteena on, että kuka tahansa voi haluamallaan tavalla osallistua yhteiskuntaan – arkeen, työelämään ja kulttuuririentoihin.
Nyt saatavilla pehmeäkantisena! Modernissa informaatiotulvassa on hankala suunnistaa. Internetin ansiosta tietoon on helppo päästä käsiksi, mutta sen laadusta ei ole takeita. Mediassa pinnalle nousevat koukuttavat klikkiotsikot, ja valeasiantuntijoita tai perättömiä väitteitä voi olla vaikea erottaa tutkitusta tiedosta.
Sateenkaari-ihmiset ovat lapsia, vanhempia, puolisoita, ystäviä, rakastajia, kumppaneita ja sukulaisia siinä missä muutkin. Viime aikoina sukupuoleltaan ja seksuaalisuudeltaan moninaisten ihmisten perhe- ja läheissuhteet ovat tulleet aiempaa näkyvämmiksi, kun on keskusteltu esimerkiksi samaa sukupuolta olevien parien oikeuksista. Painolastina keskustelussa on silti usein tiedon puute tai väärät käsitykset.
Georges Bataille (1897–1962) on merkittävä hahmo 1900-luvun ranskalaisen ajattelun ja kulttuurin kentällä. Hänen kirjoituksensa ovat vaikuttaneet vahvasti koko ranskalaiseen nykyfilosofiaan, esimerkiksi Michel Foucault’n, Jacques Derridan ja Gilles Deleuzen ajatteluun. Tuntematta Bataillen tuotantoa näiden Suomessakin hyvin tunnettujen filosofien ajattelua on vaikea ymmärtää.
Kielenkäyttöämme ohjaa yhteistyön periaate. Useimmiten haluamme ymmärtää toisen sanomiset oikein. Välillä ymmärrys jää vajaaksi: ikään kuin puhuisimme eri asioista, vaikka käytämme samojakin sanoja. Kieli, tekstit, puheet ja merkitykset ovat tavan takaa esillä kielteisessä mielessä. Kielestä tulee ongelma, vaikka se voisi olla ratkaisu moneen ongelmaan.
Ilmastonmuutos on tässä ja nyt – mutta myös kaukana tulevaisuudessa. Se on kiistaton tosiasia, johon samalla liittyy valtavasti epävarmuutta. Se asettaa koetukselle totunnaiset eettiset periaatteet ja vakiintuneet päätöksentekomenetelmät sekä tavat ymmärtää tieteellisen tiedon ja tutkimuksen luonnetta.
