Kirjoittajavieras-haastattelusarjassa tutustutaan Gaudeamuksen kirjoittajiin.

Suomen kielen opettaja ja oppikirjailija Marjukka Kenttälä sai kipinän kielen opettamiseen jo pikkutyttönä saatuaan ystäväksi Puolan suurlähetystön virkailijan tyttären. Kuusivuotiaiden ystävysten leikeissä yhteinen kieli oli tarpeen, ja Kenttälä yritti parhaansa mukaan opettaa ystävälleen suomea. Silloin ja edelleen Marjukka Kenttälää kiinnosti vuorovaikutus. ”Miten yhteinen toiminta onnistuu, kun yhteisiä sanoja on vähän?”

”Opiskelin aluksi Turun kieli-instituutissa kielenkääntäjäksi. Olin kuitenkin aina kiinnostunut suomen kielestä ja ajattelin, että opetustyö sopisi minulle paremmin. Pyrin Helsingin yliopistoon, sain opiskelupaikan ja aloin opiskella suomen lisäksi fennougristiikkaa, kotimaista kirjallisuutta, germaanista filologiaa, didaktiikkaa ja arkeologiaa. ”Omana opiskeluaikanani ainevalintoja ei ajateltu pelkästään hyödyn ja järjen näkökulmasta. Valitsin mielenkiintoni mukaan mahdollisimman kivan aineyhdistelmän. Kaikesta on ollut myöhemmin työssäni hyötyä!”

Lue lisää »

Toimiva opetus edellyttää muutakin kuin oppilaiden käyttäytymisen kontrolloimista. Käyttäytymisen ohjaamisen taidot ovat opettajalle tarpeellisia, mutta ne eivät yksinään riitä hyvän opettamisen perustaksi. Ensivaikutelma käytösongelmasta voi myös olla harhaanjohtava. Kun opetusta ja oppimista haittaava ongelma ilmenee, tulisikin huolellisesti analysoida mistä on kyse ennen kuin ryhdytään toimiin häiriön vähentämiseksi. Luokan toimivuus ja työrauha voivat joskus olla vain näennäisiä ja johtuvat voimakkaasta käyttäytymisen kontrollista, joka puolestaan vaikeuttaa oppimista. Koulusta selviytyminen kuvailee sopeutumisen ja sopeuttamisen ilmiöitä, joita opettaja ja kasvattaja kohtaavat työssään. Lähtökohtana on pedagoginen lähestymistapa, joka on opettajan ainoa ammatillinen erityistaito. Oppikirja on tarkoitettu oppilaitosten erityispedagogiikan opettajille ja opiskelijoille ja alan asiantuntijoille.

Lue lisää »

Hyvästä työhön perehdyttämisestä hyötyy koko organisaatio

Organisaatiovalmentajat Päivi Kupias ja Raija Peltola ovat kirjoittaneet kattavan teoksen työhön perehdyttämisestä. Perehdyttäjän pelikentällä (Pamenia-sarja 2009) on kattava katsaus perehdyttämiseen erilaisissa organisaatioissa ja erityyppisten työntekijöiden osalta. Perehdyttämiseen vaikuttavat monet eri asiat: mm. lainsäädäntö, yhteiskunnalliset tarpeet, yrityksen strategia, yrityksen perehdytys- ja toimintakonseptit sekä perehdyttämiseen osallistuva henkilökunta. Teos kokoaa yksiin kansiin aihepiirin koko laajuudessaan ja todellisten esimerkkien kanssa (tapausesimerkkejä Accenturelta, Stockmannilta ja Widisysiltä).

Lue lisää »

Uusi mediakulttuuri muuttaa oppimista

Reijo Kupiainen ja Sara Sintonen ovat kirjoittaneet yhdessä mediakasvatuksen perusteoksen Medialukutaidot, osallisuus, mediakasvatus (Gaudeamus 2009, Palmenia-sarja). Teoksessa paneudutaan medialukutaidon käsitteeseen ja hahmotellaan mediakasvatuksen mahdollisuuksia luoda ja kehittää kriittisiä nykykulttuurin luku- ja ajattelutapoja. Medialukutaito on luonteeltaan sosiaalista ja sisältää muutakin kuin passiivisen luetun omaksumisen ja arvioimisen taidon. Digitaalisen ajan mediakulttuuriin kuuluu voimakkaasti oma osallistuminen ja tuottaminen – ihmiset jakavat kokemuksia ja tuottavat identiteettiä erilaisissa virtuaalisissa yhteisöissä.

“Olemme itse asiassa vasta astuneet digitaalisen kulttuurin kynnykselle. Tulevaisuudessa esimerkiksi koulusuunnittelussa voidaan moniaistisuus ottaa enemmän huomioon, jolloin koulu oppimisen tilana ja paikkana yhä monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa palvelisi kenties vielä paremmin muun muassa erilaisia oppijoita”, Kupiainen ja Sintonen toteavat. “Lapset ja nuoret ovat aktiivisia median vaikuttajia sekä omaehtoista kulttuuria luovia tekijöitä, he eivät ole vain vaikutuksen kohteita.”

Lue lisää »

Aikuisten on syytä tietää, mitä lapset ja nuoret tekevät verkossa

Lapset ja nuoret viettävät yhä enemmän aikaa verkossa eli internetissä. He oppivat verkosta tietoja, taitoja, sosiaalisia suhteita, ystävyyttä, pettymyksiä, maailmankatsomusta ja moraalia. Sosiaalipsykologi, VTT Janne Matikainen on perehtynyt nuorten toimintaan verkossa ja kirjoittanut aiheesta kirjan Verkko kasvattajana – Mitä aikuisen tulisi tietää ja ajatella verkosta? (Gaudeamus 2008, Palmenia-sarja).

Entisaikaan kasvatuksen tukipilareita olivat koti, koulu ja kirkko, jotka ovat menettäneet auktoriteettiasemansa kasvattajina. Matikaisen mukaan kasvatus on murroksessa. “Kasvatusvastuu siirtyy vapaa-ajan epämuodollisille kasvattajille, kuten medialle, populaarikulttuurille ja verkolle.”

Lasten vanhempien ja muiden kasvattajien haasteena on verkkoaikana varsinkin se, että lapset tietävät verkosta paljon enemmän kuin vanhempansa. He saattavat myös tehdä verkossa sellaista, mistä vanhemmat eivät tiedä mitään. Esimerkiksi pelit ovat parhaimmillaan virikkeellistä, mukavaa ajanvietettä, heikoimmillaan täynnä väkivaltaa ja rasistisia asenteita. Sama koskee identiteetin rakentelemista ja ystävyyssuhteiden solmimista IRC-Galleriassa tai YouTubessa, kuten viimeistään koulusurmat Suomessa ovat osoittaneet.

Matikainen painottaa kirjassaan, että verkko ei ole pelkkiä sisältöjä vaan paikka, jossa kohdataan toisia, jutellaan ja ollaan yhdessä. Verkkoon onkin siirtynyt muusta lasten ja nuorten elämästä tuttuja ilmiöitä, myös ikäviä, kuten kiusaaminen. Verkkokiusaaminen eroaa muusta kiusaamisesta etenkin siinä, että se on julkisempaa.

Lue lisää »

Pienen päiväkotilapsen pyyntö “Kato mua!” on vakavasti otettava pyyntö

”Ensimmäiset lapsuusvuodet ovat tärkeitä. Monet niistä vietetään suureksi osaksi päiväkodissa. Siksi ei ole yhdentekevää, mitä päiväkodissa tapahtuu.” Marjatta Kalliala paneutui tutkimuksessaan pienten lasten elämään päiväkodissa. Tutkimus ilmestyy nyt kirjana Kato mua! Kohtaako aikuinen lapsen päiväkodissa? (Gaudeamus 2008).

Päiväkodissa on lukuisia tilanteita, joissa aikuinen voi päättää, vetäytyykö hän vai hakeutuuko vuorovaikutukseen lasten kanssa. Kallialan kirjan nimeksi valikoitunut Kato mua! on yksinkertainen mutta tärkeä pyyntö, joka ei suinkaan aina tule huomioiduksi pienten lasten arjessa. ”Lapsi haluaa näyttää ja tulla nähdyksi”, Kalliala kirjoittaa. ” Kun aikuinen katsoo ja näkee mitä lapset tekevät ja mitä tekeminen heille merkitsee, hän voi paremmin vastata heidän tarpeisiinsa.”

Lue lisää »

This thematic and dialogic publication is a cooperative step and an introduction to wider, deeper and even more motivated, specific discussion and development work in the endless field of teacher education in the European Union, as well as elsewhere. In line with the European Commission’s recent wishes, all teacher educators are called upon to create and confirm cruciel common principles covering more advanced educational skills and key competencies for the future.

What might be the future challenges facing European teaching, teacher education and its future qualitative reforms? This thematically structured publication is a collection of different contributions that deal with these questions and topics related to them. The authors discuss the European challenges for teacher education, the heritage of European civilisation and democracy in education, future language education and the vital but unresolved question of entrepreneurship education, entrepreneurial or enterprising teaching and learning. One of the topics is also the Finnish teacher-education system which is discussed from a national perspective. To put it briefly, the authors of Facing the Future do not want to give any final word on the issues and challenges discussed here.

This thematic and dialogic publication is rather a cooperative step and an introduction to wider, deeper and – as we teacher educators would have it – even more motivated, specific discussion and development work in the endless field of teacher education in the European Union, as well as elsewhere.

Lue lisää »

KT Erja Rusanen seurasi vuoden ajan esiopetusryhmän arkea ja selvitti, miten lapset itse kokevat oppivansa ja millaiset rakenteelliset ehdot esikoulu tarjoaa lasten toiminnalle. Tutkimuksen tuloksia esitellään ja analysoidaan juuri ilmestyneessä kirjassa Esiopetus lapsen silmin (Gaudeamus 2008). Rusasen tapaustutkimuksen päätarkoituksena oli selvittää, miten lasten kokemuksia esikoulusta ja omasta oppimisesta voisi hyödyntää esikoulun pedagogiikan ja toimintatapojen kehittämisessä.

Esikoululaiset pitivät sekä aikuisjohtoisista oppimistuokioista että leikkimisestä. Monet lapset kuitenkin toivoivat leikille lisää aikaa. Jo aikaisemmista tutkimuksista on selvinnyt, ett ä vapaa leikki kehittää lasta hyvin monipuolisesti: leikissä kehittyy esimerkiksi lapsen kyky asettaa tavoitteita. ”Jotta leikki voisi kehittää lasta monipuolisesti, olennaista on, että sille järjestetään runsaasti aikaa”, Rusanen toteaa.

Lasten ja vanhempien mielipide pitäisi Rusasen tutkimuksen valossa ottaa huomioon vakavasti esiopetustoimintaa muuttavasta näkökulmasta. Esiopetuksen haasteena on opetuksen joustavuuden lisääminen. Aikuisjohtoisen toiminnan ja vapaan leikin välistä suhdetta ja kestoa pitäisi
pohtia nykyistä enemmän yhdessä vanhempien ja lasten kanssa. Myös itse pedagogiikkaa voidaan kehittää nykyisestään. Lapsen suurta innostusta leikkiä voidaan hyödyntää aikuisjohtoisten oppituokioiden yhteydessä nykyistä enemmän ja jätt ää esikoulukirjat vähemmälle. Aikuisjohtoisten oppituokioiden sisällä myös lasten persoonallisille aloitt eille pitäisi antaa nykyistä enemmän tilaa. Lapsia ja aikuisia pitäisi myös rohkaista ilmaisemaan näkemyksiään.

Lue lisää »

Teos on päivitetty laitos suositusta Graduoppaasta. Se tarjoaa käytännön neuvoja tutkielman kanssa tuskaileville. Oman tarkastelunsa saavat aiheen rajaaminen, aikataulun suunnittelu, muistiinpanojen tekeminen, tietokantojen käyttäminen ja kirjoittamisen kompastukset. Uusi graduopas näyttää, miten gradu voidaan pilkkoa pieniin osaprosesseihin. Niihin tarttumalla myös kokonaisuuden hallinta onnistuu, ja opinnäyte valmistuu säädyllisessä ajassa ja kohtuullisella vaivalla. Tosielämästä poimitut esimerkit valottavat gradun tekemisen karikoita myös ohjaajan näkökulmasta. Kirjoittajalla on laaja kokemus opinnäytetyöskentelystä.

“Maisterin tutkintoa varten opiskelijan on laadittava tutkielma pääaineensa opettajan hyväksymästä aiheesta. Tutkielman tulee osoittaa perehtyneisyyttä tieteelliseen ajatteluun, tarvittavien tutkimusmenetelmien hallintaa, tutkielman aihepiirin tuntemusta sekä kykyä tieteelliseen viestintään. ”
- Opinto-opas

Lue lisää »

Teoksessa tarkastellaan informaatiolukutaitoa sekä teoreettisten pohdintojen että käytännön esimerkkien kautta. Informaatiolukutaitoa pohditaan mediakasvatuksen, tutkivan oppimisen, informaatiolukutaitoon liittyvien eettisten kysymysten ja tieteellisen asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmista.

Lisäksi esitetään esimerkkejä hyvistä käytännöistä, joissa informaatiolukutaidon opetus on toteutettu opetushenkilöstön ja kirjaston yhteistyönä tai informaatiolukutaidon opetus on integroitu osaksi tutkintoon johtavaa koulutusta.

Kirjoittajat ovat oppimisen tutkimuksen, mediakasvatuksen ja kirjastoalan asiantuntijoita.

Lue lisää »