Mitä kielitieteessä on tapahtunut Noam Chomskyn, Ferdinand de Saussuren, Edward Sapirin ja Leonard Bloomfieldin jälkeen? Onko nykylingvisteistä klassikoiksi?

Kielentutkimuksen modernit klassikot kuvaa sitä, mikä kielitieteessä on tärkeää juuri nyt, vuosituhannen vaihduttua. Se esittelee viimä vuosina huomattavaan asemaan nousseiden kielentutkijoiden näkemyksiä ja tutkimustuloksia. Samalla teos käsittelee Suomessakin laajasti harjoitettua kognitiivis-funktionaalis-typologista kielitieteen aluetta, jossa keskitytään tutkimaan kielen käyttöä. Kielen rakennetta ei ymmärretä omaksi autonomiseksi alueekseen kuten de Saussuren ja Chomskyn teorioissa, vaan sen ajatellaan olevan tiiviissä yhteydessä merkitykseen ja maailmaan. Teoksessa pohditaan monipuolisesti muun muassa sitä, mitä kieli on, mistä kieli tulee, mitä kielellä tehdään ja mikä on kielen rakenteen suhde merkitykseen.

Lue lisää »

Euroopassa koettiin 1700-luvulla kirjallinen kukoistuskausi, jolloin kehitettiin uudenlaisia kertomisen tapoja. Kertomuksia pidettiin oivana keinona maailman hahmottamiseen, mutta toisaalta tieteellisen maailmankatsomuksen vakiintuminen sai monet väheksymään romaaneja ja muita sepitteitä. 1700-luku oli myös satiirin kulta-aikaa, ja ajan julkaisut ovat täynnä muotokokeiluja, kielellisiä pelejä ja jopa räikeitä huijauksia. Näitä tehtiin kaupallisista syistä, sensuurin kiertämiseksi tai silkasta keksimisen ilosta.

1700-luvun eurooppalaisen kirjallisuuden ensyklopedia avaa yleistajuisesti näitä aikakauden kirjalliselle kulttuurille tunnusomaisia ilmiöitä, käsityksiä ja toimintatapoja Swiftistä Austeniin. Se koostuu aakkosellisista hakusanoista sekä esseemuotoisista tekstianalyyseista ja katsauksista. Teos on yhtä aikaa tarkkuutta kaihtamaton yleisesitys, kriittinen tietosanakirja, tutkimus kertomuksellisen ajattelun muutoksesta sekä oppikirja, joka jättää lukijan ajattelulle tilaa.

Lue lisää »

Estetiikan klassikot on ainutlaatuinen kokoelma estetiikan avaintekstejä kahden vuosituhannen ajalta. Mukana on joukko länsimaisen filosofian ja taiteen suuria nimiä antiikista 1800-luvun lopulle.

Teos jakautuu viiteen osaan: antiikkiin, kristilliseen antiikkiin ja keskiaikaan, renessanssiin, valistukseen ja romantiikkaan sekä 1800-luvun moderniin estetiikkaan. Jokaisessa osassa esitellään kunkin aikakauden tärkeimmät esteettiset kysymykset ja ajattelijat. Eri aikakausien tekstit käyvät vuoropuhelua keskenään: kirjoittajat viittaavat toisiinsa, kritisoivat toisiaan ja pureutuvat samoihin kysymyksiin uusista näkökulmista. Esimerkiksi kauneuden käsite sekä taiteen suhde totuuteen, uskontoon, moraaliin ja yhteiskuntaan ovat askarruttaneet ajattelijoita Platonista Tolstoihin.

Estetiikan klassikot luo monipuolisen kuvan länsimaisen estetiikan kehityksestä läpi vuosisatojen. Suuri osa kirjoituksista ilmestyy nyt ensimmäistä kertaa suomeksi.

Lue lisää »

Kirjoittajavieras-haastattelusarjassa tutustutaan Gaudeamuksen kirjoittajiin.

Lohikäärmeistä ja jumalista, krokotiileista ja kaakeista, Taivaan tahdosta, koti-ikävästä ja Kiinan keisareista voi lukea ihmeellisiä kertomuksia pienen kielialueen pohjoisella kielellä, suomeksi. Jyrki Kallio on tehnyt harvinaisen työn kääntämällä suoraan kiinan kielestä suomeksi valikoimansa tekstit Guwen guanzhi -antologiasta, joka sisältää Kiinan klassisen proosan parhaat kirjoitukset. Antologiaa voi merkitykseltään löyhästi verrata Kalevalaan tai Maamme-kirjaan Suomessa. Kallion suomennostyö on tiettävästi Guwen guanzhin ensimmäinen kattava käännös länsimaiselle kielelle.

”Miksi ei Kiina?”, kysyy Kallio. Kiina on valtava maa, jolla on ikivanha kulttuuri sekä kieli, jota sadat miljoonat puhuvat. Nimenomaan klassisesta kiinasta, ”Itä-Aasian latinasta”, Kallio kiinnostui kiinalaisen kirjallisuuden kautta. Pertti Niemisen käännöstyöt, esimerkiksi Keskitie-kokoelma, tekivät vaikutuksen. ”Näistä teksteistä heräsi kiinnostus Kiinaan ja kiinalaisuuteen, mutta tuli tehtyä aika pitkä kierros nyky-Kiinan kielessä ja kulttuurissa ennen kuin palasin näihin vanhoihin teksteihin”, Kiinassa välillä opiskellut ja työskennellyt Kallio sanoo.

Lue lisää »

Naturalismi on 1870-luvulla syntynyt kansainvälinen kirjallisuuden suuntaus, joka levisi Ranskasta muualle Eurooppaan ja Amerikkaan. Suomalaisista kirjailijoista muun muassa Juhani Aho, Minna Canth, Teuvo Pakkala ja K.A. Tavaststjerna tarttuivat ranskalaisten naturalistien innoittamina modernin maailman ongelmiin. Pyrkimyksenä oli “kuvata elämää sellaisena kuin se on”, joten he kuvasivat erityisesti tavallisten ihmisten arkea ja sen ongelmia.

Mutta miten kansalliskirjallisuuden nimeen vannova 1880-luvun Suomi reagoi naturalismin jyrkkään kuvastoon ja sen esittämään inhimilliseen rumuuteen? Kansallisten sankarikertomusten sijaan naturalistinen kirjallisuus tarjosi kuvauksia rappiosta, sairaudesta, kuolemasta, yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta, avioliiton, perheonnen ja rakkaushaaveiden särkymisestä ja pettymyksestä moderniin suomalaisen elämään. Naturalismin aikakautta leimasi vahva julkinen keskustelu suomalaisen kirjallisuuden tehtävästä.

Teoksen lähtökohtana on lajiteoria ja vertailevan kirjallisuudentutkimuksen uudet haasteet. Siinä käsitellään suomalaisen naturalismin syntyä, luonnetta ja suhdetta ajan ranskalaiseen kirjallisuuteen. Särkyvä arki on perusteos suomalaisen realistisen ja naturalistisen kirjallisuuden kansainvälisistä, erityisesti ranskalaisista yhteyksistä.

Lue lisää »

Semiootikot jäljittävät merkkejä ja merkityksiä

Erja Hannulan ja Ulla Oksasen toimittama teos Murtuvat merkit – Semiotiikan teoreettisen ja soveltavan tutkimuksen näkökulmia  on ilmestynyt. Teoksessa pohditaan merkkien ja tekstien – ja siten myös merkitysten – murtumista ja siirtymistä toisikseen.

”Semiotiikan tutkimuskohteena on semiosis, merkityksen tuottamisen ja välittymisen prosessi, joka tapahtuu merkkien ja tekstien kautta, avulla ja ehdoilla. Semiosista on se, että koira heiluttaa häntäänsä ja omistaja tulkitsee sen iloisuuden merkiksi. (—) Semiosista on yhtä lailla arpi onnettomuuden merkkinä, mittava kirjasto sivistyksen merkkinä ja epäjohdonmukainen puhe järkkyvän mielen merkkinä”, kirjoittaa Harri Veivo kirjassa.

Murtuvat merkit -kirjan kirjoittajat tarkastelevat merkkien ja tekstien murtumia ja siirtymiä omista näkökulmistaan. Samalla teos johdattaa lukijan 2000-luvun alun käsitteiltään runsaan semiotiikan eri suuntausten ja tarkastelutapojen pariin.

Lue lisää »

Suomen kirjataiteen komitea valitsee vuosittain vuoden kauneimpien suomalaisten kirjojen kokoelman Kauneimmat kirjat. Vuoden 2008 kauneimmat kirjat julkistettiin 12.3.2009. Tietokirjasarjassa kauneimpien kirjojen kokoelmaan valittiin Gaudeamuksen kustantama Frithiof Ponténin Klassisen kreikan alkeisoppikirja, jonka on suomeksi toimittanut Erkki Sironen. Teoksen graafinen suunnittelija on Petri Latvala, ja kirja on painettu ja sidottu Kariston Kirjapainossa.

Palkintolautakunnan perustelut:
“Klassisen kreikan alkeisoppikirja on henkevän ja harkitun näköinen. Kirja on pehmeäkantinen, mutta ei liian pehmeä. Sekä kannen että sivujen materiaali on miellyttävä. Kannen typografia on klassinen ja niin kiinnostavasti sommiteltu, että sitä ei kyllästy katselemaan. Myös sisäsivuilla jatkuu kultivoitunut tyyli, joka houkuttelee kreikan opintoihin.”

Lisätietoa:
http://www.kauneinkirja.fi/tietokirjat/
http://www.kauneinkirja.fi/komitea/

Lue lisää »

Vanhan testamentin hepreankielisistä teksteistä koottu lukemisto on tarkoitettu Raamatun heprean opiskeluun. Se sopii käytettäväksi sekä peruskursseilla heprean kieliopin opintojen ohessa että itseopiskelussa. Kirjaa voidaan käyttää myös kansalais- ja työväenopistoissa.

Tekstit on valittu eri puolilta Vanhaa testamenttia, jotta opiskelija tutustuisi edustavasti kirjallisuuden eri lajeihin – sekä proosaan että runouteen. Oppikirjan sanasto ja selitykset tekevät tekstien ymmärtämisen vaivattomaksi ja lukemisen jopa nautinnoksi. Heprean taito kasvaa kohisten. Tarkoituksena on osoittaa, että heprea ei ole niin vaikea kieli kuin usein luullaan.

Lue lisää »

Biolingvistiikka käsittelee luonnollista kieltä biologisena ilmiönä viimeaikaisten tieteellisten tutkimustulosten valossa. Teoksessa tarkastellaan mm. eläinten ja ihmisten käyttämiä kommunikaatiojärjestelmiä sekä näiden evoluutiota, aivojen tiedostamattomia säännönmukaisuuksia, universaalia kielioppia, kielen oppimista, viimeaikaisia kieligeenilöydöksiä sekä niiden taustaa, edistyneitä biologisia kielimalleja, kielen ja muiden kognitiivisten prosessien suhdetta, maailman eri kielten välistä variaatiota, merkitystä ja logiikkaa.

Teos on tarkoitettu kaikille kielen ja mielen biologiasta sekä kognitiotieteen perusteista kiinnostuneille lukijoille. Useiden lukujen lopussa on runsaasti harjoitustehtäviä, jotka palvelevat kirjan käyttämistä oppikirjana.

Lue lisää »

Kansankirjallisuus oli 1800-luvun uudelle suomalaiselle kirjalliselle kulttuurille ja kansalliselle heräämiselle luonteenomainen ilmiö. Suomenkielistä kirjallisuutta alettiin tuolloin tietoisesti kehittää, ja sillä ajateltiin olevan tärkeä kansallinen tehtävä. Kansan luoma kirjallisuus, sadut, tarinat ja kansanrunous olivat romantiikalle ja kansallishenkiselle aatemaailmalle tärkeitä. Syntyi käsite “kansankirjailija”. Se tarkoitti kansan parista tulevaa oppimatonta henkilöä, joka kirjoitti uutta alkuperäistä suomalaista kirjallisuutta varsinkin kansaa varten ja kansan oloista. Hän oli vastakohta kirjallisuuden kansainvälistymiselle ja ulkomaisen modernin kirjallisuuden ilmiöiden leviämiselle Suomessa.

Kansankirjallisuus synnytti kansan ja sivistyneistön välille uuden kaksisuuntaisen kommunikaatioväylän, jonka ansiosta kansan merkitys kirjallisuudessa ja kulttuurissa muuttui. Kansa pääsi osalliseksi kulttuurista, jota sivistyneistö aiemmin yksin hallitsi, ja otti paikan kehittyvässä kirjallisuusinstituutiossa. Fennomaaninen sivistyneistö puolestaan sai tilaisuuden tutustua kansaan, jonka varassa sen kulttuurinen ja poliittinen hanke oli. Tämän suomenkielisen kirjallisuuden syntyyn liittyvän ilmiön vaikutuksia voidaan jäljittää nykypäiviin saakka.

Lue lisää »