-
Ajankohtaista
-
Kumppanimme
Tagi ’Luonnontieteet ja ympäristö’
Saara Bäck ym.: Itämeren tulevaisuus
Miksi Itämeri pilaantuu? Mikä on Itämeren arvo? Miksi Itämeren kansainvälinen suojelu ontuu? Mitkä ovat ratkaisut Itämeren pelastamiseksi? Suojelu ei ole helppo tehtävä: Itämeren huono tila on yleisesti tiedossa, mutta silti yhteinen, monitieteinen keskustelu Itämeren suojelun keinoista on puuttunut. Teos tuo esille eri tieteenalojen tutkijoiden näkemyksiä ja mielipiteitä Itämerestä ja sen tilan parantamisesta. Se tarjoaa uusia näkökulmia keskusteluun Itämeren paremman tulevaisuuden puolesta.
”Suhteeni Itämereen on kuin suhde elävään olentoon. Näen sen kärsimykset ja tuskan. Se kamppailee sairauksissaan, kouristelee ja voi huonosti. Se toteuttaa yhä kutsumustaan, maailmanhistoriallista tehtäväänsä valtavan suuren alueen elintärkeästä vesistöjen ylläpidosta ja puhdistuksesta, mutta ei voi ymmärtää ihmistä, joka toimii tätä tehtävää vastaan, haluten tappaa meren ja tuhota samalla oman elinympäristönsä ja hyvän elämän edellytyksensä, joista Itämeri on huolehtinut.” Lue lisää »
— Antti Tuuri
Pentti Tapana: Elävä solu
Solut muodostavat kaikkien elävien organismien perustan bekteereista suurimpiin nisäkkäisiin. Solut eivät kuitenkaan ole passiivisia rakennuspalikoita, vaan niiden mikroskooppisessa maailmassa on käynnissä jatkuvasti suunnaton määrä hämmästyttävän nopeita ja monimuotoisia prosesseja, jotka toimivat luotettavasti jopa atomin tarkkuudella.
Elävä solu käy systemaattisesti ja innostavasti läpi tämän maailman pienimmän talousyksikön rakenteen ja toimintaperiaatteet. Teoksessa kuvataan solujen vaiheet syntymästä kuolemaan käyttämällä uusinta tietoa eläinsoluista. Havainnollistavat piirrokset ja arkielämän vertaukset auttavat muodostamaan geenien, proteiinien ja entsyymien yhteistoiminnasta todella elävän kuvan.
Worldwatch-instituutti: Maailman tila 2010
Maailman tila 2010 haastaa pohtimaan nykyistä kulutuskeskeistä elämäntapaa. Kulutukseen nojautuva yhteiskuntamalli on käymässä mahdottomaksi. Jos ihmiskunta aikoo elää maapallolla myös tulevaisuudessa, sen on löydettävä uusi, kestävämpi toimintamalli. Teos kertoo, millä tavoin eri toimijat – opetusala, liike-elämä, valtiovalta, media ja kansalaisjärjestöt – voivat edistää tätä välttämätöntä muutosta. Se kertoo myös, miltä tulevaisuuden kestävä kulttuuri näyttää ja miten siinä ratkaistaan maapalloa vaivaavat ongelmat.
“Aiemmin ylellisyystarvikkeilta vaikuttaneet hyödykkeet saattavat ajan mittaan alkaa tuntua itsestään selviltä tai peräti välttämättömiltä tavaroilta. Esimerkiksi japanilaiset pitivät tuuletinta, pesukonetta ja sähköistä riisinkeitintä tyydyttävän elämänlaadun kannalta välttämättöminä hyödykkeinä jo 1960-luvulla. Sittemmin auto, ilmastointilaite ja väritelevisio muuttuivat ”perustarvikkeiksi”. Vuonna 2006 Yhdysvalloissa 83 prosenttia väestöstä piti pyykinkuivainta välttämättömänä.”
Lue lisää »
Jari Lyytimäki: Jälkeemme vedenpaisumus?
Johtaako ilmaston lämpeneminen peruuttamattomiin katastrofeihin? Millaisia muutoksia kiihdyttäviä yllätyksiä muhii merten uumenissa?
Muutokset ilmastossa ja merissä ovat saman ongelmavyyhdin eri säikeitä. Vähäisetkin muutokset ilmakehässä voivat nopeuttaa muutoksia merissä – ja päinvastoin. Esimerkiksi jäätiköiden sulaminen tai metaanin vapautuminen arktisista soista ja merenpohjista voi johtaa ilmaston rajuun lämpenemiseen ja ihmisten hyvinvoinnin romahtamiseen.
Jälkeemme vedenpaisumus? tuo esille ympäristömuutosten kynnysarvoja, joiden ylittymisen jälkeen paluu entiseen voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta. Teos pohtii myös sitä, millaiset pelot ovat perusteltuja ja milloin uhkia liioitellaan. Uuden tekniikan kehittäminen ja käyttöönotto, kansainvälisen ilmastopolitiikan harppaukset ja yksittäisten ihmisten elämäntapojen muutokset voivat edistää ympäristönsuojelua Lue lisää »
ennakoimattoman nopeasti. Muutoksen hallinnan avaimet ovat löydettävissä.
Ismo Lindell: Sähkön pitkä historia
Sähkön pitkä historia selvittää, miten sähkön ja magnetismin tuntemus on kehittynyt kolmen vuosituhannen aikana.
Sähkön ja magnetismin vaiheita tarkastellaan osana laajempaa kulttuurihistoriaa: miten niiden tuntemus on vaiheittain lisääntynyt teorian ja kokeiden vuoropuhelussa, ja miten niitä on sovellettu tekniikan eri aloilla. Kiinnostavien esimerkkien avulla teos havainnollistaa, miten monipuolisesti sähkö vähitellen korvasi aikaisemmat valaistuksen, voimankäytön ja tiedonsiirron menetelmät.
Sähkön pitkä historia tarjoaa kiehtovaa ja ajatuksia herättävää luettavaa kaikille tieteen ja tekniikan historiasta kiinnostuneille.
Lue lisää »
Eeva Liikanen: Kliininen laboratoriotiede
Kliininen laboratoriotiede on ensimmäinen suomenkielinen teos, joka avaa tämän uuden tieteenalan maailmaa. Teoksessa määritellään tieteenalan perusteet ja tutkimuskohteet sekä tarkastellaan sen tieteenfilosofiaa ja suhdetta lähitieteisiin. Lisäksi selvitetään, millaista tietoa tämä tieteenala tuottaa ja valaistaan sen käsitteitä ja metodeja, muun muassa näyttöön perustuvaa kliinistä laboratoriotoimintaa. Teoksessa esitellään myös kliinisen laboratoriotieteen yliopistokoulutusta ja pohditaan tieteenalan tulevaisuuden haasteita.
Teos on tarkoitettu tiede- ja ammattikorkeakoulujen perusoppikirjaksi sekä kliinisen laboratoriotoiminnan täydennyskoulutuksen materiaaliksi.
Terveystieteiden tohtori Eeva Liikanen työskentelee Terveystieteiden laitoksella Oulun yliopistossa.
Lue lisää »
Oletko ikinä potkaissut lehmänläjää ja katsonut tarkkaan?
Lannasta paljastuu uskomaton hyönteismaailman kokojen, värien ja muotojen kirjo. Miten jotkut eläimet voivat viihtyä toisten eläinten ulosteissa? Mitä ne lannasta etsivät, mitä ne siellä tekevät? Onko näillä otuksilla merkitystä Suomen luonnossa? Paljonko lantakuoriaisia lehmänläjä kätkee, ja miten eri lajit erottaa toisistaan? Nämä ovat kysymyksiä, joihin tämä kirja vastaa. Teos kuuluu jokaisen luontoharrastajan hyllyyn, tai vähintään ulkohuussiin.
Suomen lantakuoriaiset – opas santiaisista lantiaisiin koostuu lantakuoriaisten elämää ja lantakuoriaisharrastusta esittelevistä osioista sekä yksittäisiä lajeja kuvaavasta oppaasta. Oppaaseen sisältyy kuvitettu määrityskaava sekä yksityiskohtaiset tiedot kaikista Suomen 47 lantakuoriaislajista. Lajien levinneisyys Suomessa esitetään kirjaa varten kootuin kartoin.
Tämän sivun lopusta löydät vinkkejä lantakuoriaisten keräilyyn, joita voit kokeilla Suomen suvisissa peltomaisemissa!
Tomas Roslin & Kari Heliövaara
Suomen lantakuoriaiset. Opas santiaisista lantiaisiin
Sidottu, 244 sivua. Toinen painos, Gaudeamus 2009.
Suositushinta 39 €
» Tilaa teos verkkokaupasta
Ilmo Massa (toim.): Vihreä teoria
Ympäristö on yhteiskuntatieteille haaste
Suomalaiset tutkijat syventyvät uudessa kirjassa vihreään teoriaan
Dosentti Ilmo Massan toimittama uusi tietokirja Vihreä teoria – Ympäristö yhteiskuntateorioissa (Gaudeamus 2009) julkistettiin Floran päivänä. Kirja on ensimmäinen suomenkielinen yhteiskuntatieteen ympäristöteoreettista ajattelua laajasti tarkasteleva teos. Se esittelee tapoja, joilla ympäristö on erilaisissa teoriaperinteissä käsitteellistetty, ja tarkastelee sitä, miten “ympäristön”, “sosiaalisen”, “poliittisen” ja “taloudellisen” välinen yhtälö on ratkaistu.
“Ekologian tai ympäristön haaste tunnetaan miltei kaikilla yhteiskuntatieteen eri alueilla historiasta antropologiaan. Kaikissa niissä on syntynyt omanlaisiaan ympäristötutkimuksen erikoistumisalueita. Monet tutkijat ovat lisäksi pitäneet ympäristökriisiä paradigmaattisena haasteena. Näitä näkökulmia on esitetty niin laajasti, että on perusteltua puhua yhteiskuntatieteen ekologisen paradigman syntymisestä ja kehityksestä”, sanoo Ilmo Massa.
– Otteita teoksesta
“Ympäristöongelmat ovat yhteiskuntien ongelmia, jolloin yhteiskuntien sisällä (ja yhteiskuntien välillä) on oltava demokraattisten ajatusten mukaista julkista keskustelua niistä. Julkisen keskustelun kautta yhteisöt voivat ratkaista, mitkä ovat heidän kannaltaan sellaisia asioita, joiden säilyminen jälkipolville pitää varmistaa.” (Markku Oksanen)
Lue lisää »
Jari Kuuluvainen & Lauri Valsta: Metsäekonomian perusteet
Metsät tuottavat muutakin kuin puuta
Uusi tietokirja selvittää monipuolisesti metsien taloudellista käyttöä
Professorit Jari Kuuluvainen ja Lauri Valsta ovat saaneet valmiiksi metsätalouden kattavan ja ajantasaisen oppikirjan, jollainen Suomesta on toistaiseksi puuttunut. Metsäekonomian perusteet (Gaudeamus 2009) johdattaa sekä kansantaloudelliseen että liiketaloudelliseen metsäekonomiaan. Teos ottaa huomioon niin yksityisen metsänomistajan ja metsäteollisuusyrityksen kuin laajemmin metsäpolitiikan päätöksentekijän näkökulmat.
“Metsät ovat Suomen kansantaloudelle keskeinen luonnonvara, ja ne tuottavat puuraaka-aineen lisäksi monia yhteiskunnan hyvinvointia lisääviä hyödykkeitä ja palveluja”, kirjoittavat Kuuluvainen ja Valsta kirjassaan. “Metsien muut hyödykkeet ja palvelut kuin puu ovat valtaosin markkinattomia julkishyödykkeitä. Metsäpolitiikan tehtävänä onkin varmistaa, että kaikki metsän yhteiskunnalle hyötyä tuottavat käyttömuodot tulevat perustellusti huomioon otetuiksi. Metsäpolitiikan tavoitteet on asetettava niin, että ne ohjaavat metsien käyttöä eri käyttömuotojen – erityisesti yksityishyödykkeiden, raakapuun ja metsien muiden palveluiden tuotannon – välillä koko yhteiskunnan parhaaksi.”
Lue lisää »
Worldwatch-instituutti: Maailman tila 2009
Vuosittain ilmestyvän Worldwatch-instituutin Maailman tila 2009 -raportin teemana on tänä vuonna Lämpenevään maailmaan. Kirja julkaistiin perjantaina 6.2.2009 Pikkuparlamentissa järjestetyssä tilaisuudessa, jossa raportista ja kansainvälisistä toimista ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi kertoivat instituutin pääjohtaja Christopher Flavin ja MEP Satu Hassi.
Ilmastonmuutoksesta on tullut muutamassa vuodessa yhteiskunnallisen keskustelun peruskäsite, jolla perustellaan poliittisia ja taloudellisia päätöksiä sekä arvostellaan nykyistä kulutuskulttuuria. Maailman tila 2009 esittelee ilmastonmuutoksen koko laajuudessaan sekä tarkastelee sen vaikutuksia ja keinoja sen hidastamiseksi.
Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa ihmisten elinoloihin ja luonnonjärjestelmiin kaikkialla maailmassa. Äärimmäiset sääilmiöt yleistyvät, elinympäristöt tuhoutuvat, veden ja ravinnon riittävyys vaarantuu ja monet taudit – esimerkiksi malaria ja kolera – leviävät nopeammin. Mikäli fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyvän hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä lisääntyy nykyistä vauhtia, maapallon keskilämpötila jatkaa nousuaan ja edessä on suunnattomia tuhoja ja katastrofeja.
Lue lisää »



