Tietoverkko on itsestään selvä osa useimman suomalaisen jokapäiväistä elämää, elämyksiä, työtä ja vapaa-ajan viettoa. Siitä puhutaan ja siellä puhutaan. Internetistä on tullut netti, se on omaksuttu kulttuurisesti.

Ihmiset, yhteisöt ja teknologiat ovat tämän monisäikeisen prosessin aikana muuttuneet. Kielenkäyttö, lainsäädäntö, toimintatavat ja arvot ovat myllertyneet, ja myllerrys jatkuu. Netti joustaa ja paljastaa mutta se myös rajoittaa ja piilottaa.

Tietoteknistyneen Suomen nykyhistoriaa kartoittavan teoksen kirjoittajat ovat Turun yliopistossa työskenteleviä digitaalisen kulttuuri tutkijoita.

Teos julkistetaan Insomnia-verkkopelitapahtuman yhteydessä Porissa (Porin ammattiopisto, Professorintie 5) perjantaina 23.10.2009 kello 15.00. Julkistamista voi seurata myös verkossa osoitteessa www.insomnia.fi.

Lue lisää »

Semiootikot jäljittävät merkkejä ja merkityksiä

Erja Hannulan ja Ulla Oksasen toimittama teos Murtuvat merkit – Semiotiikan teoreettisen ja soveltavan tutkimuksen näkökulmia  on ilmestynyt. Teoksessa pohditaan merkkien ja tekstien – ja siten myös merkitysten – murtumista ja siirtymistä toisikseen.

”Semiotiikan tutkimuskohteena on semiosis, merkityksen tuottamisen ja välittymisen prosessi, joka tapahtuu merkkien ja tekstien kautta, avulla ja ehdoilla. Semiosista on se, että koira heiluttaa häntäänsä ja omistaja tulkitsee sen iloisuuden merkiksi. (—) Semiosista on yhtä lailla arpi onnettomuuden merkkinä, mittava kirjasto sivistyksen merkkinä ja epäjohdonmukainen puhe järkkyvän mielen merkkinä”, kirjoittaa Harri Veivo kirjassa.

Murtuvat merkit -kirjan kirjoittajat tarkastelevat merkkien ja tekstien murtumia ja siirtymiä omista näkökulmistaan. Samalla teos johdattaa lukijan 2000-luvun alun käsitteiltään runsaan semiotiikan eri suuntausten ja tarkastelutapojen pariin.

Lue lisää »

Väkivaltaiset lööpit ja poliitikkojen yksityiselämän penkominen lehdistössä ärsyttää mielipidetiedustelujen mukaan yleisöä. Julkisen sanan neuvosto täyttää 40 vuotta, joten on aika kysyä, miten JSN on onnistunut piirtämään hyvän ja huonon journalismin rajat?

Journalistin etiikka on täysin uudistettu laitos suositusta edeltäjästään. Teosta varten on tutkittu Julkisen sanan neuvoston 40-vuotista historiaa sekä vertailtu journalistien eettisiä ohjeita ja niiden tulkintoja yli 10 vuoden ajalta. Lisäksi on vertailtu toimittajien eettisiä ohjeita yli 40:ssä Euroopan maassa. Kirjassa selvitetään, missä kulkevat yksilön suojan rajat, mikä on tietojen oikeellisuuden merkitys ja millaisin menetelmin tietoja on soveliasta hankkia. Teos tarkastelee myös median kaupallistumista ja valaisee, milloin journalisti käyttää ammatillista asemaansa väärin. Digitaalisen kuvankäsittelyn rajoja selvennetään koti- ja ulkomaisin esimerkein.

Lue lisää »

Teoksessa lähestytään eurooppalaisen demokratian ajankohtaisia ongelmia viestinnän ja julkisuuden näkökulmasta. Niiden merkitys Euroopan integraatiota koskevassa keskustelussa on viime aikoina korostunut. Euroopassa ei ole kansalliset rajat ylittävää yhteistä julkisuutta. Yhä suurempi osa taloudellisista ja poliittisista päätöksistä tehdään EU:n toimielimissä, mutta kansalaisten julkinen keskustelu tapahtuu miltei pelkästään kansallisessa julkisuudessa. Lisäksi ihmiset eivät ole kovin kiinnostuneita EU-politiikasta, mikä luo demokratiavajetta. Vaatiiko Euroopan yhdentyminen yhteistä eurooppalaista julkisuutta, jossa kansalaiset voisivat keskustella yhteisistä eurooppalaisista tavoitteista ja rakentaa eurooppalaista identiteettiä? Onko tällainen yhteinen julkisuus ylipäänsä mahdollinen? Entä voidaanko julkisen keskustelun avulla kuroa umpeen EU:n demokratiavaje?

Teoksessa tarkastellaan myös EU-journalismia, Euroopan kulttuurista moninaisuutta sekä vähemmistöjen pääsyä julkisuuteen. Ajankohtaisina esimerkkeinä jälkimmäisestä käsitellään muun muassa Viron ja Turkin tilannetta.

Lue lisää »

Mitä vastuullisuus merkitsee viestintäalan yrityksille ja niiden liiketoiminnalle? Kantavatko viestinnän ammattilaiset kulttuurista vastuuta? Miten mainonta vaikuttaa yhteiskunnallisiin arvoihin? Miten vastuullisuuden kysymykset näkyvät mediayritysten johtamisen arjessa?

Välittäjät tarkastelee vastuullisen viestinnän tulevaisuutta mainosalalla ja mediassa. Teos perustuu tutkimukseen, jossa on haastateltu kymmeniä Suomen suurimpien mediayritysten ja mainostoimistojen johtajia. Nando Malmelin tarkastelee vastuullisen liiketoiminnan kysymyksiä markkinoinnin ja mainonna näkökulmasta. Hän analysoi, miten mainonta vaikuttaa kuluttajien asenteiden muodostumiseen ja kansalaisten arvojen kehittymiseen. Samalla pohditaan mainosalan yritysten ja asiantuntijoiden roolia aineettoman talouden kehityksessä.

Markku Wilenius tutkii media-alan yritysten ja ammattilaisten asemaa yhteiskunnallisen vallan käyttäjinä. Hän arvioi myös, mikä on yhteiskunnallisen ennakoinnin merkitys haasteiden tunnistamisessa.Entä miten vastuullisuuden kysymykset vaikuttavat mediayritysten johtamiseen?

Lue lisää »

Teoksessa tarkastellaan informaatiolukutaitoa sekä teoreettisten pohdintojen että käytännön esimerkkien kautta. Informaatiolukutaitoa pohditaan mediakasvatuksen, tutkivan oppimisen, informaatiolukutaitoon liittyvien eettisten kysymysten ja tieteellisen asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmista.

Lisäksi esitetään esimerkkejä hyvistä käytännöistä, joissa informaatiolukutaidon opetus on toteutettu opetushenkilöstön ja kirjaston yhteistyönä tai informaatiolukutaidon opetus on integroitu osaksi tutkintoon johtavaa koulutusta.

Kirjoittajat ovat oppimisen tutkimuksen, mediakasvatuksen ja kirjastoalan asiantuntijoita.

Lue lisää »

Aikamme jatkuvien muutosten oloissa myös median tulisi kääntää katseensa -tulevaisuuteen, sanovat innovaatiojournalistit. Median olisi pystyttävä analysoimaan paljon nykyistä paremmin ja pitkäjännitteisemmin erilaisia tulevaisuuteen vaikuttavia kehityskulkuja sekä tarjoamaan tietoa ja vasta-informaatiota, niin että myös kansalaisyhteiskunta osallistuu tulevaisuusratkaisujen tekemiseen eikä päätösten teko jää pelkästään talouden ja teknologian eliiteille.

Yhteiskunnan tulevaisuustyön laatu ja lopputulos eivät voi olla parempia kuin yhteiskunnassa käytävän tulevaisuuskeskustelun taso.

Lue lisää »

Kirjan tarkoituksena on lisätä uutta, kehkeytyvää monipaikkaista työtä koskevaa tietoa ja ymmärrystä sekä etsiä sen kehittämismahdollisuuksia. Teos tarkastelee mobiilia hajautettua työtä, jota kutsutaan usein myös virtuaaliseksi työksi. Lähtökohtana on tietotyö käytäntönä eli työ sellaisena kuin se tosiasiallisesti eri tilanteissa tehdään. Tämä luo perustan fyysisten, virtuaalisten ja sosiaalisten työtilojen suunnittelulle ja kehittämiselle. Toimintoja on hajautettu ja mobiilisuus on lisääntynyt dramaattisesti viime vuosikymmenen aikana. Kehitys jatkuu samanlaisena, kun organisaatiot pyrkivät vähentämään kustannuksiaan ja olemaan lähellä asiakkaitaan, ja kun ne liittoutuvat toistensa kanssa ja haluavat saada parhaat työntekijät, missä he sitten ovatkaan.

Tämä kirja käsittelee työn luonnetta sellaisena kuin se nyt ja todennäköisessä tulevaisuudessa on. Kirjan keskeisiä käsitteitä ovat “hajautunut”, “mobiili” ja “monipaikkainen” työ. Kirjassa kuvataan niitä tarpeita ja toimintatapoja, joita syntyy näiden joustavien työskentelytapojen pohjalta. Myös työntekijöille syntyviä haasteita ja heidän tarpeitaan kuvataan työn kehittämisen lähtökohtana. Kirja on tehty yhteistyössä MIT:n tutkijoiden kanssa kolmessa huippuyrityksessä: Nokia, Nordea ja Senaatti.

Lue lisää »

Kriisi vaatii aina ratkaisua ja viestintää. Tiedon on kuljettava joustavasti, ja siihen on voitava luottaa. Yhteiskunnallinen kriisi on aina poliittinen kysymys. Kaikissa viimeaikaisissa kriiseissä on ollut viestinnän ja tiedonkulun ongelmia, jotka ovat vaikeuttaneet kansalaisten tiedonsaantia ja selviytymistä kriisistä. Kansalaiset ovat organisoituneet uuden teknologian avulla toimimaan paikallisesti ja globaalisti. Tämä on haastanut kriisejä hoitavat tahot toimimaan entistä nopeammin ja avoimemmin. Kriisiviestintä ymmärretään yhä keskeisemmäksi osaksi kaikkea kriisinhoitoa ja johtamista.

Teoksessa tarkastellaan, miksi näin on ja miksi kriisiviestintä on niin tärkeää. Teos esittelee viestinnän ja organisaatiotutkimuksen peruskäsitteitä kriisiviestinnän ymmärtämiseksi sekä antaa käytännön työkaluja organisaatioiden kriisiviestinnän kehittämiseksi. Esiteltäviä kriisejä ovat mm. Tshernobyl (1986), Estonia (1994), terrori-iskut USA:ssa (2001), Myyrmannin pommiräjähdys (2002) ja Aasian hyökyaaltokatastrofi (2004). Kriisit ja viestintä on ensimmäinen suomenkielinen yleisteos kriisiviestinnän vaiheista Suomessa. Se on tarkoitettu viestinnän ja mediatutkimuksen, organisaatio- ja johtamistieteiden, sekä yhteiskuntatieteen opiskelijoille ja tutkijoille oppikirjaksi. Teos on hyödyllinen organisaatioiden kriisiviestinnän kehittämisen tueksi ja on tarkoitettu kriisien tai viestinnän parissa käytännön työtä tekeville. Se sopii myös kaikille siviilikriiseistä kiinnostuneille.

Lue lisää »