Evoluutio on huipputehokas järjestelmä

Tieteen päivillä 2009 julkistettiin Ilkka Hanskin, Ilkka Niiniluodon ja Ilari Hetemäen toimittama uusi tietokirja Kaikki evoluutiosta (Gaudeamus 2009). Siinä selvitetään evoluution perusasiat ja samalla lähestytään uuden tutkimustiedon avulla ihmisiä askarruttavia ”suuria kysymyksiä”: miten maailma ja elämä ovat syntyneet? Mikä on moraalin ja uskonnon alkuperä? Millainen tulevaisuus maapalloa ja ihmiskuntaa odottaa?

Julkistamistilaisuus keräsi yliopistolle kiinnostuneen kuulijakunnan ja keskustelussa puntaroitiin evoluutioteorian soveltuvuutta eri tieteenaloihin kuten kielitieteisiin, aivotutkimukseen, ekologiaan ja kulttuurien kehittymisen tarkasteluun. Katso video  julkistamistilaisuudesta Helsingin yliopiston verkkosivuilta.

Myös Tieteen päivien laaja yleisö on löytänyt päivien teemakirjan, joka kokoaa yksiin kansiin päivien keskeisten esitelmöijien artikkeleita.

Tiedote:
Ihmislajin tähänastinen evoluutio yli 2,5 miljoonan vuoden takaisesta Homo habiliksesta tähän päivään on useimmille pääpiirteissään tuttu. Muuttuva ympäristö kuitenkin vaikuttaa ihmisen evoluutioon edelleen. Aivotutkija Riitta Hari toteaa kirjassa, että digitaaliseen kulttuuriin siirtyminen vaikuttaa varmasti ihmisen aivojen kehitykseen. Digimaailmaan syntyneet ajattelevat ja käsittelevät informaatiota eri tavalla kuin lapsuudessaan käpylehmillä leikkineet.

Evoluutio ei ole ainoastaan biologiaa vaan myös kulttuuria. Sana sopii Arto Mustajoen mukaan kuvaamaan myös kielten vähittäistä kehitystä. ”Eliölajien tavoin kielet mukautuvat kulloisiinkin olosuhteisiin ja käyttäjiensä tarpeisiin.” Myös kieliä uhkaa sukupuutto: on arvioitu, että kolmisentuhatta maailman noin seitsemästätuhannesta kielestä kuolee sukupuuttoon vuoteen 2100 mennessä.

Elämän synnyssä ja ylläpitämisessä tarvittavista osasista tiedetään jo paljon. Dennis Bamfordin mukaan on todennäköistä, että ihminen pystyy ennen pitkää luomaan jonkinlaista synteettistä elämää, itsereplikoituvia järjestelmiä. Keinotekoista solullista elämää ihminen ei ainakaan vielä ole pystynyt rakentamaan. ”Monen miljardin vuoden evoluutio on muokannut eliökunnan uskomattoman tehokkaaksi – yritys matkia sitä keinotekoisesti voi tuottaa vain kalpean varjon oikeasta elämästä”, toteaa Bamford.

Luonnon monimuotoisuuden tuhoutumisesta kirjoittava ekologi Ilkka Hanski ennustaa Kaikki evoluutiosta -kirjassa, että ihminen voi tästä huolimatta vaikuttaa eliölajien tulevaan evoluutioon dramaattisesti. ”Vaikka aivan lähivuosina ei kyettäisikään tuottamaan täysin synteettistä elämää, aivan varmasti luonnollisten lajien perimää voidaan pian muuttaa niin paljon, että lopputuloksena on ominaisuuksiltaan oleellisesti uudenlaisia eliöitä.”

– Kirja

Ilkka Hanski, Ilkka Niiniluoto & Ilari Hetemäki (toim.)
Kaikki evoluutiosta
ISBN 9789524950985, Nidottu, 259 sivua. Gaudeamus 2009.
» Tilaa teos verkkokaupasta

Kaikki evoluutiosta juhlistaa 200 vuotta sitten syntynyttä Charles Darwinia ja 150-vuotiasta teoriaa luonnonvalinnasta. Teoksen kirjoittajat ovat suomalaisia eturivin tutkijoita, jotka käsittelevät luonnon, ihmisen ja kulttuurin evoluutiota omien erikoisalojensa näkökulmista. Yleistajuisissa ja innostavissa kirjoituksissa selvitetään evoluutioteorian peruskäsitteitä, oiotaan yleisiä väärinkäsityksiä evoluutiosta ja esitellään aihetta sivuavaa uutta tutkimusta.

Kaikki evoluutiosta kokoaa samoihin kansiin ihmiskuntaa askarruttavia suuria kysymyksiä, niiden mahdollisia vastauksia ja – vielä lisää kysymyksiä. Millainen on ihmisen ja maailman tulevaisuus? Lisääkö globalisaatio ihmisten hyvinvointia ja vapautta? Entä mikä on luonnon monimuotoisuuden kohtalo globalisoituvassa maailmassa? Asuttavatko maapalloa joskus keinotekoiset eliöt?

Teos on julkaistu yhteistyössä Tieteellisten seurain valtuuskunnan kanssa.

– Sisällys

Osa I: Evoluutio luonnossa
Hanna Kokko: Mitä jokaisen tulisi tietää evoluutiosta?
Kari Enqvist: Maailman synty
Kirsi lehto: Elämän synty
Outi Savolainen: Lajien synty
Mikael Forselius: Ihmisen sapientoitumisesta

Osa II: Ihmisen ja kulttuurin evoluutio
Ilkka Niiniluoto: Kulttuurievoluutio
Matti Sintonen: Moraalin  evoluutio
Ilkka Pyysiäinen: Uskonnon evoluutio
Heikki Pihlajamäki: Oikeuden evoluutio
Arto Mustajoki: Kielten evoluutio

Osa III: Tulevaisuus
Juha Sihvola: Tulevaisuuden evoluutio
Ilkka Hanski: Luonnon monimuotoisuuden tulevaisuus
Pertti Haaparanta: Globalisaatio ja vapaus
Riitta Hari: Muuttuuko mieli, muovautuvatko aivot?
Mauri Ylä-Kotola: Mediaevoluutio

Kainalojutut:
Hanna Kokko: Sukupuoli ja evoluutio
Kari Enqvist: Tarvitaanko pimeää energiaa?
Jukka Jernvall: Lintu vai kala?
Liselotte Sundström: Itsekäs geeni, evoluutio ja altruismi
Antti Sajantila: Neandertalinihmisen perimän jäljillä
Juha Tuomi: Miksi Darwinista puhutaan vielä tänään?
Petri Ylikoski: Kiistat evoluutioajattelun soveltamisesta yhteiskuntatieteissä
Tomi Kokkonen: Evolutiivinen itsekkyys, psykologinen altruismi ja moralistinen aggressio
Marjatta Hietala: Eugeniikka
Annika Waenerberg: Evoluutioajatus taiteen tarkastelussa
Kaisa Häkkinen: Suomen kielen evoluutio
Satu Apo: Sadut, runot ja evoluutio
Juha Pekka Lunkka: Ilmastonmuutos
Dennis Bamford: Synteettinen elämä
Akseli Hemminki: Geeniterapia
Marko Turpeinen: Viestinnän evoluution lähihistoria ja tulevaisuus
Timo Honkela: Ihmisen ja koneen yhteisevoluutio

Tagit: Luonnontieteet ja ympäristö