Tehokkuuden ihannetta ei pääse nyky-yhteiskunnassa pakoon. Ajattelumalli tunkeutuu sosiaalisen toiminnan kaikille alueille, niin liikeyrityksiin kuin julkisen hallinnon toimintaan. Julkisella sektorilla tehokkuusajattelu on saanut entistä merkittävämmän jalansijan kaikessa toiminnan kehittämisessä. Taustalla on kansainvälinen kehitys ja myös kotitekoiset syyt. Nykyään puhutaan sujuvasti tuottavuusohjelmista, laadun parantamisesta ja tuloksellisuusmittareista, tarkasteltiinpa sitten oikeuslaitosten, puolustusvoimien, vanhushuollon tai vaikkapa kouluterveydenhuollon toimintaa. Päätöksentekoa ja keskustelua ohjaa usko ja luottamus parhaan mahdollisen ratkaisun löytymiseen. Ajatus tehokkaasta toiminnasta on tämän keskeinen ilmentymä.

Teos tarkastelee tehokkuusongelmien määrittelyä, mittaamista ja ratkaisuja pohtimalla niiden monitulkintaisuutta: ihmisen luomat ja omaksumat ajattelutavat ovat epätäydellisiä ja alttiita useille kilpaileville tulkinnoille. Teoksessa pohditaan, millaisia rajoitteita tehokkaan toiminnan malleihin liittyy ja miten organisaatiot ja päätöksentekijät pyrkivät tulemaan toimeen näiden rajoitteiden kanssa. Heidän hankalaksi tehtäväkseen jää ratkaista, miten sukkuloida epätäydellisten mallien maailmassa.

Kansalaiselle tehokkuuden merkitys voi olla kovin toisenlainen kuin vaikkapa tuottavuusohjelmia suunnittelevan ministeriön virkamiehelle. Teos keskittyy ensisijaisesti kahdelle julkisen toiminnan osa-alueelle: sosiaali- ja terveyspalveluihin ja koulutukseen.

– Teos

JARMO VAKKURI (TOIM.): PARASTA MAHDOLLINEN JULKISHALLINTO? TEHOKKUUDEN MONET TULKINNAT
1. p. lokakuu 2009 • 978-952-495-125-8 • KL: 30.1, K • UDK: 316 • Nid., A5, 300 s. • Arviohinta 39 €
» Tarkasta saatavuus ja tilaa teos verkkokaupasta

Teoksen toimittaja Jarmo Vakkuri, HT, on kunnallistalouden professori (ma.) Tampereen yliopistolla.

SITAATTI: ”Opetuslautakunnalta puuttui päätöksenteon ’jätesäiliömalli’ sisältöineen eli aikanaan hylättyine ratkaisuehdotuksineen, joiden seasta penkomalla uuden tilanteen ratkaisumalli olisi kenties löytynyt. Opetustoimen voimavarojen sopeutusten vastustajat puolestaan kohtasivat opetuslautakunnassa heikon vastustajan. Tämä avasi edellisille tahoille poliittisen mahdollisuusikkunan näköaloineen siitä, että kouluverkon tarkistuspolitiikan torpedointi olisi hyvinkin mahdollista.”

– Sisällys

Esteitä tiellä kohti parasta maailmaa – teoksen esipuhe

Osa I Teorioiden monet tulkinnat julkissektorin tehokkuudesta
Julkisen sektorin tehokkuus monitulkintaisena ongelmana – käsitteet ja tutkimukselliset lähestymistavat
Muuttuuko mikään? Tuloksellisuuskäsitteen monitulkintaisuus julkishallinnon ohjeissa ja suosituksissa 1980-luvun lopulta nykypäivään
Yliopistot tehottomina lintsareina? Valtio-yliopistosuhde agenttiteorian näkökulmasta

Osa II Julkiset tehokkuuspolitiikat ja monitulkintaisuus
Terveydenhuollon ongelmat pirullisina ongelmina: kansallinen terveyshanke ja hoitotakuu-uudistus kompleksista maailmankuvaa tukevien tieteiden näkökulmasta
Rajattu rationaalisuus koulutuspolitiikassa: Helsingin kouluverkon tarkastemispolitiikka 2005-2007 James G. Marchin teorian näkökulmasta
Tuloksellisuuskoherenssi valtionhallinnon päätöksenteon ongelmana

Osa III Julkiset organisaatiot ja tehokkuuden monitulkintaisuus
Monitulkintaisen maailman hallinnasta – Miten julkisorganisaatiot ja julkisjohtajat käyttävät tehokkuusartefakteja?
Monitulkintaisuus ja kunnan talouden tasapaino

Osa IV Mitä kansalaiset ja sidosryhmät odottavat julkissektorin tehokkuudelta?
Kansalaiset terveydenhuollon uudistajina
Yliopistojen rahoitusmallit – monitulkintaisia näkökulmia kansalaisyhteiskuntaan, tehokkuuteen ja oikeudenmukaisuuteen

OSA V Lopuksi
Kohti parasta mahdollista – miksi esteet ovat ylittämättömiä? Miten niiden kanssa voi elää?

Tagit: Talous ja työelämä, Yhteiskunta ja politiikka