Kirjan kansi kertoo, mitä on sisällä, parhaassa tapauksessa myös houkuttaa tarttumaan kirjaan, tarjoaa oivalluksen ja ilahduttaa katsojan silmää. Gaudeamuksen pitkäaikainen luottograafikko Jukka Aalto on sopiva henkilö kertomaan, miten kannet syntyvät.

Kaunokirjallisuudessa jokin kirjan pieni yksityiskohta voi olla tärkeä ja antaa aiheen kanteen. Tietokirjan kannen suunnittelutyön alkuun pääsee useimmiten hyvin tutustumalla kirjan sisällysluetteloon ja johdantolukuun. ”Kirjan nimestä ei ole yleensä hyötyä, koska se useimmiten muuttuu”, Jukka Aalto virnistää. Hän ryhtyy toimeen yleensä vapaasti luonnostellen. ”Vaikka bussissa, lounaalla tai kahvilla otan kansilistan esiin, mietiskelen ja piirtelen postimerkin kokoisia luonnoksia kansi-ideoista.”

Ideat itävät ja kehittyvät usein muutamankin kuukauden. Toisinaan Aalto työstää paria rinnakkaista ideaa, mutta useimmiten hän kuitenkin keskittyy yhteen ajatukseen ja kehittää sitä, kunnes kansi on valmis ja viimeistelty. ”Mieluummin teen yhden version kunnolla.”

Lue lisää »

Kirjoittajavieras-haastattelusarjassa tutustutaan Gaudeamuksen kirjoittajiin.

Lohikäärmeistä ja jumalista, krokotiileista ja kaakeista, Taivaan tahdosta, koti-ikävästä ja Kiinan keisareista voi lukea ihmeellisiä kertomuksia pienen kielialueen pohjoisella kielellä, suomeksi. Jyrki Kallio on tehnyt harvinaisen työn kääntämällä suoraan kiinan kielestä suomeksi valikoimansa tekstit Guwen guanzhi -antologiasta, joka sisältää Kiinan klassisen proosan parhaat kirjoitukset. Antologiaa voi merkitykseltään löyhästi verrata Kalevalaan tai Maamme-kirjaan Suomessa. Kallion suomennostyö on tiettävästi Guwen guanzhin ensimmäinen kattava käännös länsimaiselle kielelle.

”Miksi ei Kiina?”, kysyy Kallio. Kiina on valtava maa, jolla on ikivanha kulttuuri sekä kieli, jota sadat miljoonat puhuvat. Nimenomaan klassisesta kiinasta, ”Itä-Aasian latinasta”, Kallio kiinnostui kiinalaisen kirjallisuuden kautta. Pertti Niemisen käännöstyöt, esimerkiksi Keskitie-kokoelma, tekivät vaikutuksen. ”Näistä teksteistä heräsi kiinnostus Kiinaan ja kiinalaisuuteen, mutta tuli tehtyä aika pitkä kierros nyky-Kiinan kielessä ja kulttuurissa ennen kuin palasin näihin vanhoihin teksteihin”, Kiinassa välillä opiskellut ja työskennellyt Kallio sanoo.

Lue lisää »

Kirjoittajavieras-haastattelusarjassa tutustutaan Gaudeamuksen kirjoittajiin.

Suomen kielen opettaja ja oppikirjailija Marjukka Kenttälä sai kipinän kielen opettamiseen jo pikkutyttönä saatuaan ystäväksi Puolan suurlähetystön virkailijan tyttären. Kuusivuotiaiden ystävysten leikeissä yhteinen kieli oli tarpeen, ja Kenttälä yritti parhaansa mukaan opettaa ystävälleen suomea. Silloin ja edelleen Marjukka Kenttälää kiinnosti vuorovaikutus. ”Miten yhteinen toiminta onnistuu, kun yhteisiä sanoja on vähän?”

”Opiskelin aluksi Turun kieli-instituutissa kielenkääntäjäksi. Olin kuitenkin aina kiinnostunut suomen kielestä ja ajattelin, että opetustyö sopisi minulle paremmin. Pyrin Helsingin yliopistoon, sain opiskelupaikan ja aloin opiskella suomen lisäksi fennougristiikkaa, kotimaista kirjallisuutta, germaanista filologiaa, didaktiikkaa ja arkeologiaa. ”Omana opiskeluaikanani ainevalintoja ei ajateltu pelkästään hyödyn ja järjen näkökulmasta. Valitsin mielenkiintoni mukaan mahdollisimman kivan aineyhdistelmän. Kaikesta on ollut myöhemmin työssäni hyötyä!”

Lue lisää »