Miksi Itämeri pilaantuu? Mikä on Itämeren arvo? Miksi Itämeren kansainvälinen suojelu ontuu? Mitkä ovat ratkaisut Itämeren pelastamiseksi? Suojelu ei ole helppo tehtävä: Itämeren huono tila on yleisesti tiedossa, mutta silti yhteinen, monitieteinen keskustelu Itämeren suojelun keinoista on puuttunut. Teos tuo esille eri tieteenalojen tutkijoiden näkemyksiä ja mielipiteitä Itämerestä ja sen tilan parantamisesta. Se tarjoaa uusia näkökulmia keskusteluun Itämeren paremman tulevaisuuden puolesta.

”Suhteeni Itämereen on kuin suhde elävään olentoon. Näen sen kärsimykset ja tuskan. Se kamppailee sairauksissaan, kouristelee ja voi huonosti. Se toteuttaa yhä kutsumustaan, maailmanhistoriallista tehtäväänsä valtavan suuren alueen elintärkeästä vesistöjen ylläpidosta ja puhdistuksesta, mutta ei voi ymmärtää ihmistä, joka toimii tätä tehtävää vastaan, haluten tappaa meren ja tuhota samalla oman elinympäristönsä ja hyvän elämän edellytyksensä, joista Itämeri on huolehtinut.”
— Antti Tuuri

Lue lisää »

Solut muodostavat kaikkien elävien organismien perustan bekteereista suurimpiin nisäkkäisiin. Solut eivät kuitenkaan ole passiivisia rakennuspalikoita, vaan niiden mikroskooppisessa maailmassa on käynnissä jatkuvasti suunnaton määrä hämmästyttävän nopeita ja monimuotoisia prosesseja, jotka toimivat luotettavasti jopa atomin tarkkuudella.

Elävä solu käy systemaattisesti ja innostavasti läpi tämän maailman pienimmän talousyksikön rakenteen ja toimintaperiaatteet. Teoksessa kuvataan solujen vaiheet syntymästä kuolemaan käyttämällä uusinta tietoa eläinsoluista. Havainnollistavat piirrokset ja arkielämän vertaukset auttavat muodostamaan geenien, proteiinien ja entsyymien yhteistoiminnasta todella elävän kuvan.

Lue lisää »

Mitä on filosofia? tarkastelee filosofian luonnetta, perusteita ja asemaa. Millaisia asioita filosofia tutkii? Onko filosofian tehtävä esittää kysymyksiä vai tarjota vastauksia? Onko filosofisiin ongelmiin mahdollista löytää ratkaisuja, ja miksi filosofiaa ylipäänsä tulisi harjoittaa?

Teoksessa pohditaan filosofian suhdetta ihmisenä olemisen kysymyksiin, yhteiskuntaan ja maailmaan. Lisäksi tarkastellaan nykyfilosofian suhdetta omaan perinteeseensä, filosofian historiaan. Mitä annettavaa filosofialla on arkipäivän eettisten ongelmien kanssa kamppailevalle ja omaa paikkaansa maailmassa aprikoivalle nykyihmiselle?

Mitä on filosofia? tarjoaa uusia näkökulmia filosofian peruskysymyksiin. Teos on kiehtovaa ja ajatuksia herättävää luettavaa kaikille filosofiasta kiinnostuneille. Kirjoittajat ovat suomalaisia eturivin filosofeja.

Lue lisää »

Sosiaalialan johtaja toimii monialaisessa ja muuttuvassa ympäristössä. Hänen tärkein tehtävänsä on johtaa voimavaroja, joihin sisältyvät henkilöstön, osaamisen ja rahan ohella työn sosiaaliset, fyysiset ja kulttuuriset rakenteet. Johtajan on huolehdittava myös asiakassuhteista sekä yhteyksistä poliittisiin päättäjiin ja palveluiden rahoittajiin.

Teos selvittää, millaisia ongelmia, menettelytapoja ja periaatteellisia kysymyksiä näihin alueisiin liittyy. Lisäksi teoksessa pohditaan, kuinka sosiaalialan johtamiseen liittyvät teoriat ja suuntaukset vaikuttavat johtajan työhön. Uutena avauksena ja yhtenä keinona toimia monesti nopeastikin muuttuvalla kentällä esitellään idea hybridijohtajuudesta.

Lue lisää »

Mitä kielitieteessä on tapahtunut Noam Chomskyn, Ferdinand de Saussuren, Edward Sapirin ja Leonard Bloomfieldin jälkeen? Onko nykylingvisteistä klassikoiksi?

Kielentutkimuksen modernit klassikot kuvaa sitä, mikä kielitieteessä on tärkeää juuri nyt, vuosituhannen vaihduttua. Se esittelee viimä vuosina huomattavaan asemaan nousseiden kielentutkijoiden näkemyksiä ja tutkimustuloksia. Samalla teos käsittelee Suomessakin laajasti harjoitettua kognitiivis-funktionaalis-typologista kielitieteen aluetta, jossa keskitytään tutkimaan kielen käyttöä. Kielen rakennetta ei ymmärretä omaksi autonomiseksi alueekseen kuten de Saussuren ja Chomskyn teorioissa, vaan sen ajatellaan olevan tiiviissä yhteydessä merkitykseen ja maailmaan. Teoksessa pohditaan monipuolisesti muun muassa sitä, mitä kieli on, mistä kieli tulee, mitä kielellä tehdään ja mikä on kielen rakenteen suhde merkitykseen.

Lue lisää »

Suuret rakenteelliset muutokset koettelevat globalisoituvaa suomalaista työelämää, ja yksi sen repivimmistä kysymyksistä on ulkomaalaisten työntekijöiden rooli. Haluaako Suomi vastaanottaa ainoastaan korkeasti koulutettuja vierasmaalaisia vai valjastetaanko maahanmuuttajat matalapalkkatyön tekijöiksi? Etnisyydestä onkin vaarassa muodostua pysyvä jakolinja, joka luo eriarvoisuutta suomalaiseen työelämään. Vieraita työssä käsittelee tosielämän esimerkkitapausten ja haastatteluaineistojen avulla, mitkä asiat vaikeuttavat maahanmuuttajien kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään ja millä tavoin etnistä vierautta tuotetaan jo pelkän maahanmuuttajapuheen avulla. Teoksessa äänensä saavat kuuluville monenlaiset maahanmuuttajat, kuten kebabyrittäjät, rakennusmiehet, kokit, siivoojat, hoitajat, tutkijat ja IT-ammattilaiset.

Lue lisää »

Terveys on yhteiskunnallinen ilmiö. Esimerkiksi ammattiryhmän, sukupuolen, yhteiskuntaluokan ja etnisen taustan mukaiset erot näkyvät sekä ihmisten terveydentilassa että terveydenhuollon toiminnassa. Terveys on myös taloudellinen ilmiö: siihen käytetään huomattava osa bruttokansantuotteesta. Muun muassa näiden syiden vuoksi on tärkeää tietää, millaisia käsityksiä, käytäntöjä ja kamppailuja terveyteen liittyy.

Yhteiskunta ja terveys -teoksessa esitellään yhteiskuntatieteellisen terveystutkimuksen klassisia teorioita ja käsitteitä sekä pohditaan, mitä annettavaa niillä on alaa koskeviin tämän ajan keskusteluihin. Klassikoiden ajatuksista löytyy ammennettavaa niin terveydenhuollon ammattilaisille, sen palveluiden käyttäjille kuin päättäjillekin.

Lue lisää »

1900-luvulla keskustelu etiikasta oli ennennäkemättömän rikasta. Tästä huolimatta etiikkaa ei ole yleisesti pidetty ajanjakson merkittävimpänä filosofian osa-alueena. Pikemminkin monet keskustelijat tuomitsivat filosofisen etiikan milloin moralismina, milloin perusteettomana spekulaationa, milloin arkielämästä erkaantuneena kuivakkana hiuksenhalkomisena ja milloin taas kyvyttömänä estämään vuosisadan järkyttäviä rikoksia ihmisyyttä vastaan. Tämä filosofisen etiikan lukemisto antaa asiasta rikkaamman kuvan: etiikka on tärkeä filosofian osa-alue, joka ei ole elämästä irrallaan vaan jolla on annettavaa myös lukijan omaan eettiseen pohdintaan.

Teos on valikoima analyyttisen filosofian perinteeseen kuuluvia etiikkaa käsitteleviä kirjoituksia 1900-luvulta. Ne auttavat ymmärtämään viime vuosisadan henkistä elämää ja aatevirtauksia.

Lue lisää »

Valta virtaa ja vaihtaa muotoaan. Valta ei ole vain eduskunnassa, osakeyhtiöiden kokoushuoneissa ja Hakaniemen torin laidalla, se on läsnä myös työpaikan kahvihuoneessa, terapeutin vastaanotolla, neuvolassa, makuuhuoneessa ja asiantuntijoiden määrittelyissä. Vallan ei katsotaenää tulevan vain ylhäältäpäin, vaan se tulee myös alhaalta, naapurihuoneesta ja tietokoneruudulta.

Teoksen tavoitteena on kyseenalaistaa vakiintuneita käsityksiä vallasta ja herättää keskustelua vallankäytön erityispiirteistä Suomessa. Miten erilaiset vallan verkostot ovat muotoutuneet ja muuttuneet ajan virrassa? Onko mediasta tullut entistä mahtavampi vallan käyttäjä? Onko valta edelleen etupäässä miesten valtaa? Miten meitä sopeutetaan kunnon kansalaisiksi? Valta Suomessa tuo julkiseen keskusteluun uusia oivalluksia ja empiiristä tietoa vallan muutoksista Suomessa.

Lue lisää »

Yhteiskuntaluokista keskustellaan Suomessa jälleen. Luokkaeroista on tullut 2000-luvulla näkyviä koko kansalle – polittisesta kannasta riippumatta. Luokkaerot eivät kuitenkaan ole olleet viime vuosikymmeninäkään poissa Suomesta. Ajatus yhteiskunta­luokattomasta Suomesta on myytti, 2000-luvun alussa vielä vahvemmin kuin aiempina vuosikymmeninä.

Kirjassa kysytään, millaisia ovat suomalaisten luokkaerot ja miten niiden merkitys on muuttunut. Miten suomalaiset jakautuvat yhteiskuntaluokkiin? Miten luokka-asemat periytyvät, mikä on niiden yhteys koulutukseen, tuloihin ja moneen muuhun arkipäivän asiaan? Mikä on pohjoismaisen hyvinvointivaltion ja Euroopan unionin yhteys niihin? Miksi luokka-asemat vaikuttavat meihin vielä 2000-luvullakin?

Lue lisää »