”Mitä ylioppilaat tänään, sitä kansa huomenna.” Tämä Ylioppilaslehdessä 1920-luvulla kehitetty sanonta on toiminut ohjenuorana aktiivisille opiskelijapolville, ja huomattava osa myöhempää suomalaista poliittista ja kulttuurista eliittiä on hionut ilmaisuaan juuri Ylioppilaslehden sivuilla.
Kymmenen uutta ihmettä katsoo tulevaisuuteen. Se kertoo, mitkä uudet tekniikat muuttavat maailmaa lähimpinä vuosikymmeninä. Teos esittelee keksintöjä, jotka vaikuttavat arkeemme eniten.
Sana “kriisi” tuntuu olevan omiaan jäsentämään nykymaailman menoa. Silloin kun puheena ei ole talous- tai velkakriisi, keskustelu voi kääntyä demokratian kriisiin, ilmastokriisiin tai nurkan takana vaanivaan ruoka- ja vesikriisiin.
Huippujohtajien sanotaan usein elävän eri todellisuudessa kuin johdettaviensa. Nykyinen johtamiskäytäntö onkin perusteiltaan puutteellinen:
Kulttuurissa, jossa tuotetaan ennennäkemätön määrä mitä moninaisimpia kuvia ja kuvastoja, on tärkeää ymmärtää, millaisten historiallisesti muotoutuneiden käytäntöjen ja ajattelumallien varassa kuvakulttuurimme on rakentunut.
Teos pohtii journalismia professiona, tiukasti rajattuna ammattina, jonka hyvän harjoittamisen edellytyksiä on opiskelu yliopistossa ja sen suoma sivistys ja taito.
Lastenvaatteet ja lapsia esittävät kuvat herättävät aikuisissa voimakkaita tunteita. Meillä on selkeät näkemykset siitä, millaiset lastenvaatteet tai lapsia esittävät kuvat ovat sopivia ja millaiset puolestaan altistavat lapset hyväksikäytölle. Teos on palkittu Vuoden tiedekirja 2013 kunniamaininnalla.
Genret eli tekstilajit vaikuttavat kaikkialla ihmiselämässä – niin koulussa, työssä kuin vapaa-aikanakin. Genreanalyysi on kattava esitys tekstilajitutkimuksesta ja sen käsitteistä.
