Mikael Hildén, Eeva-Liisa Hallanaro, Leena Karjalainen & Marja Järvelä (toim.): Uusi luonnonvaratalous

9789524952859Fossiilitalous on jäämässä taakse, ja maailma siirtyy hyödyntämään uusiutuvia luonnonvaroja. Niistä tärkeimpänä pidetään Suomessa metsien, peltojen ja vesien tuottamaa elollista ainesta eli biomassaa.

Uusi luonnonvaratalous tarkastelee biomassan käytön mahdollisuuksia, rajoituksia ja kestävyyttä eri näkökulmista. Erityisesti korostuu yhteiskunnan, talouden ja ympäristön vuorovaikutus. Riittääkö Suomessa biomassaa kaikkiin kaavailtuihin tarpeisiin, ja onko käyttö kestävää, jos se moninkertaistuu nykyisestä? Miten biomassan hyödyntämistä voi ja tulee säännellä? Voiko biomassasta tulla Suomen talouden uusi veturi?

Teos sisältää eri alojen asiantuntijoiden näkökulmia biomassan hyödyntämiseen. Se avautuu helposti laajalle lukijakunnalle ja auttaa ymmärtämään biomassaan perustuvan talouden monia ulottuvuuksia ja kytkentöjä, myös yllättäviä kompastuskiviä.

”Ihmisen elämä maapallolla kävisi mahdottomaksi ilman luonnon tuottamia palveluja. Silti ihmiskunta on enimmäkseen sokea suurelle osalle näistä palveluista.” – Pertti Rannikko

Eeva-Liisa Hallanaro, MMM, on Espoossa asuva tietokirjailija.
Mikael Hildén, FT, on professori Suomen ympäristökeskuksessa.
Marja Järvelä, VTT, on yhteiskuntapolitiikan professori Jyväskylän yliopistossa.
Leena Karjalainen, MMM, on koordinaattori Jyväskylän yliopistossa.

Teoksen julkaisemista ovat tukeneet SYKE, VTT, Suomen kulttuurirahasto, MTT ja Jyväskylän yliopisto.

Sisällys

Lukijalle

Näkökulmia biomassa­talouteen
1.     Suomen biomassavarat ja biotalouden tavoite  (Leena Karjalainen & Eeva-Liisa Hallanaro)
2.     Ruokaa, raaka-aineita vai energiaa?  (Margareta Wihersaari & Eeva-Liisa Hallanaro)
3.     Biomassan käyttötapojen arvostus eri aikakausina  (Jan Kunnas & Timo Myllyntaus)

Biomassan kestävä käyttö
4.     Metsänkäytön suomalaiset arvot: puubiomassaa ja  monimuotoisuutta (Kati Vierikko)
5.     Kestävä kehitys ja sen mittaaminen (Mikael Hildén)
6.     Mihin puuraaka-ainetta käytetään nyt ja tulevaisuudessa?  (Hannu Ilvesniemi)
7.     Elintarviketuotannon ympäristökestävyys (Sirpa Kurppa)
8.     Ruoan hiilijalanjäljistä laajaan kestävyysajatteluun  (Juha-Matti Katajajuuri)

Ratkaiseeko biomassa ilmasto- ja energiaongelmat?
9.     Bioenergian tuotantoedellytykset maapallolla (Hannu Ilvesniemi)
10.     Metsäenergia ja hiilitase (Jari Liski)
11.     Puulämmitys – ilmastoteko vai terveysuhka?  (Niko Karvosenoja & Kaarle Kupiainen)
12.     Biopolttoaineiden kaupalliset edellytykset (Timo Haatainen)

Bioenergian kestävyysarviot ja energiapolitiikka
13.     Elinkaariarviointi – avain ilmastovaikutusten selvittämiseen  (Jyri Seppälä)
14.     Biopolttoaineiden kestävyys puntarissa  (Kati Koponen & Sampo Soimakallio)
15.     Kotimainen biodieseltuotanto, puun käyttö ja ilmastopolitiikka  (Kim Pingoud, Juha Forsström & Johanna Pohjola)
16.     Korjausliike energiapolitiikkaan (Hanna-Liisa Kangas)

Luonnon käytön oikeutus ja ohjaus
17.     Millainen luonnonkäyttö on hyväksyttävää? (Pertti Rannikko)
18.     Puunjalostuksen globalisoituminen: tapaus Fray Bentos  (Ari Aukusti Lehtinen)
19.     Ohjaako tieto biomassan kestävään käyttöön? (Mikael Hildén)
20.     Tiedon matka valinnoiksi, päätöksiksi ja teoiksi (Anja Yli-Viikari)
21.     Biomassan käyttö ja uudistuva luonnonvaraoikeus (Tapio Määttä)

Teesit biomassan kestävästä käytöstä
Valokuvien, kuvioiden ja taulukoiden lähteet
Tekijät

Tietolaatikot
1 • Mitä biomassa on?
2 • Avainkäsitteitä
3 • Biomassaan liittyviä indikaattoreita
4 • Puun yhdisteet
5 • Uusia biomassainnovaatioita
6 • Ilmastonmuutos ja sen hillitseminen
7 • Pientalojen tulisijat ja muut polttolaitteet
8 • Hiilidioksidiekvivalentit ja säteilypakotemallit
9 • Legitimiteetin käsite
10 • Kaksi matkaa Sarawakiin

Kuviot ja taulukot
Kuvio 1.1. Arvio Suomen luonnon tärkeimmistä hiilivarastoista
Kuvio 3.1. Puun käyttö Suomessa vuosina 1800–1940
Kuvio 3.2. Kaskiviljelyksessä ja soiden polttoviljelyksessä kulunut energia Suomessa vuosina 1820–1920
Kuvio 3.3. Suomen energiankulutus 1820–1950 energialähteittäin
Kuvio 3.4. Hiilidioksidipäästöt fossiilisten polttoaineiden käytöstä Suomessa vuosina 1860–2010
Kuvio 4.1. Ekologisen systeemin ja sosiokulttuurisen systeemin yhdistyminen kestävässä metsätaloudessa
Kuvio 7.1. Peltobiomassan tuotanto pinta-alan mukaan
Kuvio 9.1. Arvio maailman primäärienergian kysynnän kehityksestä
Kuvio 9.2. Metsäpinta-alaltaan suurimpien maiden metsäala sekä puuston tilavuus
Kuvio 10.1. Energiantuotannon aiheuttama ilmakehän hiilimäärän lisäys tuotettua energiayksikköä kohti
Kuvio 13.1. Biopolttoaineen ja fossiilisen vertailupolttoaineen kasvihuonekaasupäästöt laajennetussa systeemirajauksessa
Kuvio 14.1. Esimerkki biopolttoaineiden kestävyysarvioinnissa huomioon otettavista seikoista sekä tuotantoketjun tärkeimmistä ympäristövaikutuksista
Kuvio 14.2. Eri tutkimusten tuloksia biopolttoaineiden tuotantoketjussa syntyvistä kasvihuonekaasupäästöistä
Kuvio 15.1. Biodieselin tuotannon ja käytön kytkeytyminen muuhun energiajärjestelmään polttoainemarkkinoiden kautta
Kuvio 15.2. Biodieselin tuotannossa tarvittava puumäärä

Taulukko 7.1. Elintarvikeketjun palvelujen ja  tuotteiden kysyntä Suomessa
Taulukko 20.1. Välineellisen ja tavoitteellisen päätöksenteon ominaispiirteet

Laita hyvä kiertämään:

Comments are closed.