Riku Juti: Tiedon filosofia antiikista nykyaikaan

9789524952873Tiedon käsite on kovilla nykyaikana. Arkisessa kielenkäytössä tietoa ei eroteta esimerkiksi informaatiosta tai datasta. Toisaalta filosofiassa tietoteorian kysymykset jäävät kapeiksi keskittyessään vain tiedon käsitteen hienosäätöön.

Tiedon filosofia lähestyy aihettaan kokonaisvaltaisesti. Se vie lukijansa tiedon filosofian vuosituhantiseen historiaan antiikin Kreikan, Intian ja Kiinan varhaisimmista ajattelijoista Russellin, Wittgensteinin ja Popperin kaltaisiin 1900-luvun filosofeihin.

Teos ei rajoitu tiedon käsitteelliseen analyysiin, vaan se ottaa huomioon myös tieteellisen ajattelun muutokset. Näin syntyy pitkä kaari Aristoteleen todistamisen menetelmästä Galilein ja Newtonin mekaanisten selitysmallien kautta nykyajan tiedon filosofian ongelmiin.

”Monet eläimet ovat älykkäitä, mutta vain ne, jotka kuulevat, voivat Aristoteleen mukaan myös oppia asioita. Mehiläiset ovat älykkäitä mutta eivät oppivaisia, koska ne muistavat mutta eivät kuule. Tässä Aristoteles erehtyi. Mehiläisillä ei ole varsinaisia korvia, mutta ne kyllä aistivat ääniaaltoja kuulokarvojensa avulla.”

”Newton ei koskaan täysin luottanut itseensä vaan katsoi ajattelunsa välittävän kristillisen Jumalan näkemyksiä todellisuudesta. (…) Tämän takia Newton piti suvereenia matemaattisen todistamisen kykyään merkkinä siitä, että hän todellakin antoi Jumalan puhua välityksellään. Hän pelkäsi töidensä arvostelua kuin ruttoa, joista molemmista hänellä oli omakohtaista kokemusta.”

”Sapere aude! (”uskalla tietää!”) oli Kantin Horatiukselta peritty, königsbergiläisissä kahviloissa ilmoille kajautettu taisteluhuuto, jonka hän sittemmin ikuisti maineikkaassa kirjoituksessaan ’Mitä on valistus?’. Olisipa hän vain aavistanut, mihin myllerrykseen tai hengen ja ruumiin transsendentaaliseen ahdistukseen hänen vaivoin ja harkiten punomansa kriittinen järjestelmänsä joutuisi jo 1800-luvun alkuvuosikymmeninä!”

”Luonnontieteissä vallitsi 1800-luvun puolivälin jälkeen ennakkoluuloton ja lähes suitsimaton kehitysusko, jota teollinen vallankumous siivitti. Tuskin minään muuna aikana länsimaisen tiedon filosofian historiassa on tunnettu yhtä voimakasta toivoa inhimillisen tiedon kehityksestä ja kasvusta.”

”Mitään tietoa vastaavaa ’annettua tuotetta’ ei ole olemassa. Tieto ei ole ’valmiiksi paketoitua’. Sille on ominaista ajatuksellinen läpinäkymättömyys, odottamattomuuden kaaos ja analyyttinen hämärä.”

”Tiedollisessa arvotyhjiössä määrä korvaa laadun. Tavoitteiden saavuttamisen sijaan päädytään ongelmien pirstoutumiseen ja hallitsemattomaan elämysmaailmaan. (…) Koneisto antaa tietoa niille, joiden tarkoituksia se palvelee. Tämä on pieni vähemmistö. Suurimmalle osalle ihmisistä näin rakentuneen yhteiskunnan käsitys viisaudesta jää ikuiseksi arvoitukseksi.”

Kirjoittaja

Riku Juti (s. 1963) on Helsingin yliopiston teoreettisen filosofian dosentti ja perehtynyt erityisesti tiedon filosofiaan, filosofian historiaan ja metafysiikkaan. Hän on ammatiltaan maanviljelijä ja toimii myös luennoitsijana. Jutilta on aiemmin ilmestynyt teos Johdatus metafysiikkaan (2001).

* *

Sisällys

Johdanto

1. Arkikieli, tiede ja filosofia
2. Tiedon ongelma varhaisissa maailmanjärjestysopeissa
3. Tieto ja viisaus: Prometheus, Demeter, sofistit ja Sokrates
4. Tieto ja ikuisuus: Platon
5. Todistaminen ja tieto: Aristoteles
6. Individualismi, empirismi ja epäily
7. Uskomisen uudet ulottuvuudet: Augustinus, Anselm ja Abélard
8. Vedenjakajalla: skolastiikka ja luonnontutkimus
9. Reformaatio, itsemääräämisoikeus ja tiedon löytöretket
10. Via moderna: mekaanikko, taikuri, aristoteelikko ja skeptikko
11. Hallitsemisesta ja varmuudesta: Bacon ja Descartes
12. Ajattelun aritmeetikko, epäilevä kemisti ja maltillinen empiristi: Hobbes, Boyle ja Locke
13. Rationalistisen maailmanselityksen variaatioita: Spinoza ja Leibniz
14. Metafysiikasta matematiikkaan: Newtonin tiedonkäsityksestä
15. Idealisti, naturalisti ja realisti: Berkeley, Hume ja Kant
16. Tieto ja toiminta 1800-luvulla (I): romantikoista positivisteihin
17. Tieto ja toiminta 1800-luvulla (II): fenomenalisteista pragmatisteihin
18. Einstein ja ameba: nykyajan suuntaviivoja Russellista Dennettiin

Viitteet
Kirjallisuus
Asiahakemisto
Henkilöhakemisto

Laita hyvä kiertämään:

Comments are closed.