Tagi ’Luonnontieteet ja ympäristö’
Ilkka Hanski, Ilkka Niiniluoto & Ilari Hetemäki (toim.): Kaikki evoluutiosta
Evoluutio on huipputehokas järjestelmä
Tieteen päivillä 2009 julkistettiin Ilkka Hanskin, Ilkka Niiniluodon ja Ilari Hetemäen toimittama uusi tietokirja Kaikki evoluutiosta (Gaudeamus 2009). Siinä selvitetään evoluution perusasiat ja samalla lähestytään uuden tutkimustiedon avulla ihmisiä askarruttavia ”suuria kysymyksiä”: miten maailma ja elämä ovat syntyneet? Mikä on moraalin ja uskonnon alkuperä? Millainen tulevaisuus maapalloa ja ihmiskuntaa odottaa?
Julkistamistilaisuus keräsi yliopistolle kiinnostuneen kuulijakunnan ja keskustelussa puntaroitiin evoluutioteorian soveltuvuutta eri tieteenaloihin kuten kielitieteisiin, aivotutkimukseen, ekologiaan ja kulttuurien kehittymisen tarkasteluun. Katso video julkistamistilaisuudesta Helsingin yliopiston verkkosivuilta.
Myös Tieteen päivien laaja yleisö on löytänyt päivien teemakirjan, joka kokoaa yksiin kansiin päivien keskeisten esitelmöijien artikkeleita.
Lue lisää »
Petri Ylikoski & Tomi Kokkonen: Evoluutio ja ihmisluonto
Ihminen on evoluution tuote. Mitä se merkitsee? Mikä on evoluutioteorian paikka ihmistieteissä? Paljastaako se ihmisluonnon? Mikä oikeastaan on geenien suhde käyttäytymiseen? Entä kulttuurin suhde biologiaan? Tiedeyhteisöllä on näistä kysymyksistä monenlaisia näkemyksiä, ja ne herättävät myös julkisessa keskustelussa voimakkaita mielipiteitä.
Evoluutio ja ihmisluonto tarjoaa tieteenfilosofisia välineitä ymmärtää evoluutioteoriaa ja sen sovelluksia ihmistieteissä. Nämä välineet mahdollistavat evolutiivisen ihmistutkimuksen rakentavan ja kriittisen arvioinnin. Teos esittelee evolutiivisen ihmistieteen perusajatukset ja tarpeelliset taustateoriat eikä edellytä aiempaa tietoa aiheesta. Se soveltuu niin ihmistieteilijöiden, biologien kuin muidenkin asiasta kiinnostuneiden oppaaksi aihepiirin kysymyksiin.
Lue lisää »
Mats Björklund: Evoluutiobiologia
Evoluutioteoria on kaikkea biologista tietoa yhdistävä kattoteoria, joka mullisti länsimaisen ajattelun perusteet hylkäämällä ihmiskeskeisen selitysmallin elävän luonnon monimuotoisuudesta. Vaikka evoluutioteoriaa puoltava todistusaineisto on mittava, se tunnetaan huonosti. Teorian perusteiden heikko tuntemus mahdollistaa evoluutioteorian perusteettoman ja jopa tarkoitushakuisen kyseenalaistamisen.
Evoluutiobiologia on erinomainen johdatus evoluutioteoriaan. Siinä esitellään evoluutioteorian looginen rakenne ja historiallinen kehitys sekä evoluution perustekijät: muuntelu, perinnöllisyys ja luonnonvalinta. Miten lajien sisäinen ja lajien välinen muuntelu on kehittynyt ja miten se kehittyy edelleen? Mikä on geenien ja ympäristön suhde? Mats Björklund ei kaihda kiistanalaisiakaan käsitteitä vaan valaisee monia ajatuksia, jotka ovat herättäneet keskustelua ja hämmennystä. Hän selvittää muun muassa, mitä ovat itsekkäät geenit ja mitä tarkoittaa ominaisuuksien geneettinen määräytyminen.
Lue lisää »
Pauli Brattico: Biolingvistiikka
Biolingvistiikka käsittelee luonnollista kieltä biologisena ilmiönä viimeaikaisten tieteellisten tutkimustulosten valossa. Teoksessa tarkastellaan mm. eläinten ja ihmisten käyttämiä kommunikaatiojärjestelmiä sekä näiden evoluutiota, aivojen tiedostamattomia säännönmukaisuuksia, universaalia kielioppia, kielen oppimista, viimeaikaisia kieligeenilöydöksiä sekä niiden taustaa, edistyneitä biologisia kielimalleja, kielen ja muiden kognitiivisten prosessien suhdetta, maailman eri kielten välistä variaatiota, merkitystä ja logiikkaa.
Teos on tarkoitettu kaikille kielen ja mielen biologiasta sekä kognitiotieteen perusteista kiinnostuneille lukijoille. Useiden lukujen lopussa on runsaasti harjoitustehtäviä, jotka palvelevat kirjan käyttämistä oppikirjana.
Lue lisää »
Nina Katajavuori & Katri Hämeen-Anttila (toim.): Yhteiskunnallinen lääketutkimus
Sosiaalifarmasian tutkijan ja opiskelijan tuore työkalupakki
Lääkkeen ja yhteiskunnan rajapinta ja sen tutkiminen on yhä tärkeämpi osa terveyspoliittista keskustelua. Lääkkeen yhteiskunnallinen merkitys mitataan siinä, miten hyvin se täyttää hoidolliset tarpeet ja miten tarkoituksenmukaista sen käyttö on. Sosiaalifarmasia on tieteenala, joka tarkastelee lääkkeen käyttöä hoitomuotona ja lääkehuoltoa osana terveydenhuoltoa. Tutkimus palvelee päätöksentekijöitä tuottamalla tietoa, jonka avulla voidaan esimerkiksi ehkäistä ja ratkaista lääkehoidon ongelmia ja parantaa lääkehuollon toimivuutta osana muuta terveydenhuoltoa.
Sosiaalifarmasia tarkastelee tutkimusaihettaan mm. yhteiskunta-, käyttäytymis- tai kansanterveystieteellisestä näkökulmista soveltaen näiden tieteenalojen menetelmiä tutkimukseen. Sosiaalifarmasian opetuksessa on jo pitkään tiedostettu tarve menetelmäoppaalle, joka on kirjoitettu farmasian näkökulmasta ja alan esimerkkejä apuna käyttäen. Puhtaasti yhteiskunnallisen tutkimusperinteen näkökulmasta kirjoitetut teokset saattavat olla haastavia luonnontieteellisen pohjakoulutuksen saaneille farmasian opiskelijoille. Yhteiskunnallinen lääketutkimus — ideasta näyttöön (Gaudeamus 2008, toim. Katri Hämeen-Anttila & Nina Katajavuori) on käytännönläheinen menetelmäopas, joka esittelee keskeisiä yhteiskuntatieteellisiä kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä farmasian alaan sovellettuina. Teos kuvaa konkreettisesti eri tutkimusmenetelmien mahdollisuuksia ja rajoitteita, antaa tutkimuksen tekijälle käytännöllisiä ideoita ja vinkkejä ja käsittelee tutkimusprosessin eri vaiheita aina tutkimusaiheen valinnasta aineiston analysointiin. Teos soveltuu erityisesti farmasian ja muun terveydenhuollon alan opinnäytetöiden tekijöille.
Lue lisää »
Juha Pekka Lunkka: Maapallon ilmastohistoria
Ilmaston historiassa ja tulevaisuudessa varmaa on vain muutos
Maaperägeologian professori Juha Pekka Lunkka käy syyskuussa ilmestyneessä ja Jalanjälki-tapahtumassa julkistettu kirjassaan Maapallon ilmastohistoria (Gaudeamus 2008) läpi noin 4,6 miljardin vuoden ikäisen planeettamme ilmaston historian erityisesti 100 miljoonan viime vuoden ajalta. Tällä aikajänteellä ilmastossa on tapahtunut sekä pitkän, keskipitkän että lyhyen aikavälin muutoksia. ”Yhteistä näille muutoksille on se, että ilmasto ei ole millään aikavälillä muutt umaton”, Lunkka kirjoittaa. ”Ilmasto on muuttunut ja voi muuttua nopeammin ja katastrofaalisemmin kuin aikaisemmin ihmisen historian aikana.”
Ilmasto-olosuhteisiin vaikuttavat maapallon sijainti aurinkokunnassa ja muutokset sen kiertoradassa, mutta ennen kaikkea ilmasto muovautuu maapallon sisäisesti ilmakehän, manner- ja merialueiden vuorovaikutuksessa. Maapallon ilmastohistoria paljastuu miljoonien vuosien aikana päällekkäin kerrostuneista sedimenteistä. Geologiset kerrostumat ovat ainoa tapa tutkia ilmaston historiaa miljoonien ja satojen miljoonien, jopa miljardien vuosien aikaperspektiivissä.
Lue lisää »
Ilkka Hanski unelmien keskustakirjastossa
Anni Sinnemäki haastattelee professori Ilkka Hanskia tämän kirjasta Kutistuva maailma (2007).
Juha Laakkonen: Ekologinen parasitologia
Suurin osa maapallon eliöistä on loisia, ja niitä on kaikilla eliöillä viruksista selkärankaisiin. Vaikka loisoppi on nykyisin keskeinen osa ekologista tutkimusta ja opetusta, loisten runsauteen ja leviämiseen vaikuttavista tekijöistä ja niiden vuorovaikutussuhteista ei ole ollut saatavana kattavaa, suomenkielistä yliopistotason oppi- ja tietokirjaa.
Ekologinen parasitologia esittelee tiiviisti ja yleistajuisesti loisopin keskeiset termit ja peruskäsitteet, ja soveltaa niitä luonnonvaraisten eläinten tutkimukseen. Ekologit ovat kiinnostuneita eliöiden vuorovaikutussuhteista niiden taksonomisesta asemasta riippumatta, minkä vuoksi loiseksi luettavan eliön määritelmä on ekologisessa tutkimuksessa usein hyvin väljä lääke- ja eläinlääketieteelliseen tutkimukseen verrattuna. Loisten ja niiden aiheuttamien vaikutusten moninaisuudesta johtuen niiden aiheuttamien terveydellisten ja taloudellisten haasteiden menestyksekäs ratkaiseminen edellyttää kuitenkin eri alojen asiantuntijoiden yhteistyötä.
Koska myös metsästäjät, maaviljelijät, ja monet muut ammattiryhmät usein avustavat eläinten loisnäytteiden keräämisessä tutkimukseen tai epidemioiden seurantaan, kirjan tarkoituksena on antaa yleistajuista perustietoa kenelle tahansa loisista, ja niiden tutkimuksesta kiinnostuneelle.
Lue lisää »
Worldwatch-instituutti: Maailman tila 2008
Ympäristökysymyksillä ei ole aiemmin ollut suurta merkitystä taloudelliselle toiminnalle, mutta nykyään ne muokkaavat voimakkaasti liiketalouden, sijoittajien ja kuluttajien pelisääntöjä. Ympäristön asettamiin haasteisiin vastaavat taloudelliset ja tekniset innovaatiot paitsi synnyttävät tulovirtoja myös ohjaavat valtioita, organisaatioita ja liikeyrityksiä kestävän kehityksen tielle.
Vuoden 2008 Maailman tila paneutuu kestävän talouden innovaatioihin. Teoksessa etsitään uusia näkökulmia tarkastelemalla teollisuustuotantoa, taloudellista edistystä, mikrolainoitusta, hiilipäästöjä ja luonnon monimuotoisuuden suojelemista. Esimerkit käsittelevät mm. aurinkoenergiaa hyödyntäviä yritysmaailman edelläkävijöitä, ympäristöliiketoimintaan suuntautuneita riskisijoittajia sekä yhteisöjä, jotka hyödyntävät kestävän talouden innovaatioita paikallisesti. Nämä aloitteet luovat uusia talouden ja liiketoiminnan käytäntöjä.Ne vastaavat kansalaisten tarpeisiin ja edistävät ympäristöä suojelevia talousmalleja.
Worldwatch-instituutin vuosiraportti Maailman tila julkaistiin 22.2.2008. Instituutin johtaja Chris Flavin vieraili Suomessa.
Lue lisää »
Ilkka Hanski: Viestejä saarilta. Miksi luonnon monimuotoisuus hupenee?
Viestejä saarilta kertoo mukaansatempaavasti luonnon monimuotoisuudesta ja siitä, miten uusia lajeja syntyy ja miksi entisiä häviää. Kansainvälisesti arvostettu ekologi Ilkka Hanski pohtii ympäristönmuutoksia havainnollisesti ja yleistajuisesti, joten teos soveltuu myös ekologiaan perehtymättömille. Teos vie lukijansa kuudelle saarelle, itäisen Suomenlahden pieneltä Haminanluodolta Grönlantiin, maapallon suurimmalle saarelle. Tekstiä värittävät muistot nuoren tutkijan ajatuksista ja innostuksesta. Miksi suurikokoiset lajit ovat menestyneet Suomen luonnossa? Miten ahvenanmaalaisesta täpläverkkoperhosesta tuli populaatioekologisen tutkimuksen mallilaji? Miksi tutkijat kiinnostuivat Borneon ja Madagaskarin sademetsien lantakuoriaisista? Mitä kaulussopulin kannanvaihtelu Grönlannissa kertoo eliöyhteisöjen vakaudesta?
Viestejä saarilta valottaa näiden esimerkkien avulla myös laajempia kysymyksiä: miksi lajisto muuttuu, mitä merkitystä on elinympäristöjen muutoksella, ilmaston lämpenemisellä ja tulokaslajeilla? Teos auttaa ymmärtämään, miksi luonnon monimuotoisuutta kannattaa suojella.
Lue lisää »



