Tagi ’Palmenia’
Kari Huotari & Johanna Hurtig (toim.): Sosiaalityötä monitoroimassa
Monitorointi tarkoittaa läheltä katsomista, tarkastelemista, arvioimista sekä mukana oloa ja osallisuutta. Teoksessa näytetään läheltä välähdyksiä 2000-luvun suomalaisen sosiaalityön arjesta.
Suurin osa ihmisistä toivoo itselleen terveyttä, onnellista parisuhdetta ja harmonista perhe-elämää, mielenkiintoista ja tyydyttävää työtä, tavallista ja turvallista arkea. Se, että elämä saattaakin olla toisenlaista, ei aina ole seurausta vääristä valinnoista. Sosiaalityössä pidetään niiden puolia, joiden mahdollisuudet valintoihin ovat olleet muita heikommat. Samalla tiedostetaan, että väärin valinneella on oikeus uusiin valintoihin, mahdollisuuksiin ja alkuihin. Niiden tarjoaminen ja niihin tukeminen on sosiaalityön keskeinen tehtävä.
Teos sopii hyvin sosiaalityön kehittämisen ja suunnittelun tueksi alan ammattilaisille sekä orientoivaksi kirjaksi sosiaalialan opintoihin.
Lue lisää »
Janne Matikainen: Verkko kasvattajana – Mitä aikuisen tulisi tietää ja ajatella verkosta?
Aikuisten on syytä tietää, mitä lapset ja nuoret tekevät verkossa
Lapset ja nuoret viettävät yhä enemmän aikaa verkossa eli internetissä. He oppivat verkosta tietoja, taitoja, sosiaalisia suhteita, ystävyyttä, pettymyksiä, maailmankatsomusta ja moraalia. Sosiaalipsykologi, VTT Janne Matikainen on perehtynyt nuorten toimintaan verkossa ja kirjoittanut aiheesta kirjan Verkko kasvattajana – Mitä aikuisen tulisi tietää ja ajatella verkosta? (Gaudeamus 2008, Palmenia-sarja).
Entisaikaan kasvatuksen tukipilareita olivat koti, koulu ja kirkko, jotka ovat menettäneet auktoriteettiasemansa kasvattajina. Matikaisen mukaan kasvatus on murroksessa. “Kasvatusvastuu siirtyy vapaa-ajan epämuodollisille kasvattajille, kuten medialle, populaarikulttuurille ja verkolle.”
Lasten vanhempien ja muiden kasvattajien haasteena on verkkoaikana varsinkin se, että lapset tietävät verkosta paljon enemmän kuin vanhempansa. He saattavat myös tehdä verkossa sellaista, mistä vanhemmat eivät tiedä mitään. Esimerkiksi pelit ovat parhaimmillaan virikkeellistä, mukavaa ajanvietettä, heikoimmillaan täynnä väkivaltaa ja rasistisia asenteita. Sama koskee identiteetin rakentelemista ja ystävyyssuhteiden solmimista IRC-Galleriassa tai YouTubessa, kuten viimeistään koulusurmat Suomessa ovat osoittaneet.
Matikainen painottaa kirjassaan, että verkko ei ole pelkkiä sisältöjä vaan paikka, jossa kohdataan toisia, jutellaan ja ollaan yhdessä. Verkkoon onkin siirtynyt muusta lasten ja nuorten elämästä tuttuja ilmiöitä, myös ikäviä, kuten kiusaaminen. Verkkokiusaaminen eroaa muusta kiusaamisesta etenkin siinä, että se on julkisempaa.
Lue lisää »
Nina Katajavuori & Katri Hämeen-Anttila (toim.): Yhteiskunnallinen lääketutkimus
Sosiaalifarmasian tutkijan ja opiskelijan tuore työkalupakki
Lääkkeen ja yhteiskunnan rajapinta ja sen tutkiminen on yhä tärkeämpi osa terveyspoliittista keskustelua. Lääkkeen yhteiskunnallinen merkitys mitataan siinä, miten hyvin se täyttää hoidolliset tarpeet ja miten tarkoituksenmukaista sen käyttö on. Sosiaalifarmasia on tieteenala, joka tarkastelee lääkkeen käyttöä hoitomuotona ja lääkehuoltoa osana terveydenhuoltoa. Tutkimus palvelee päätöksentekijöitä tuottamalla tietoa, jonka avulla voidaan esimerkiksi ehkäistä ja ratkaista lääkehoidon ongelmia ja parantaa lääkehuollon toimivuutta osana muuta terveydenhuoltoa.
Sosiaalifarmasia tarkastelee tutkimusaihettaan mm. yhteiskunta-, käyttäytymis- tai kansanterveystieteellisestä näkökulmista soveltaen näiden tieteenalojen menetelmiä tutkimukseen. Sosiaalifarmasian opetuksessa on jo pitkään tiedostettu tarve menetelmäoppaalle, joka on kirjoitettu farmasian näkökulmasta ja alan esimerkkejä apuna käyttäen. Puhtaasti yhteiskunnallisen tutkimusperinteen näkökulmasta kirjoitetut teokset saattavat olla haastavia luonnontieteellisen pohjakoulutuksen saaneille farmasian opiskelijoille. Yhteiskunnallinen lääketutkimus — ideasta näyttöön (Gaudeamus 2008, toim. Katri Hämeen-Anttila & Nina Katajavuori) on käytännönläheinen menetelmäopas, joka esittelee keskeisiä yhteiskuntatieteellisiä kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä farmasian alaan sovellettuina. Teos kuvaa konkreettisesti eri tutkimusmenetelmien mahdollisuuksia ja rajoitteita, antaa tutkimuksen tekijälle käytännöllisiä ideoita ja vinkkejä ja käsittelee tutkimusprosessin eri vaiheita aina tutkimusaiheen valinnasta aineiston analysointiin. Teos soveltuu erityisesti farmasian ja muun terveydenhuollon alan opinnäytetöiden tekijöille.
Lue lisää »
Jyrki Loima (toim.): Facing the future
This thematic and dialogic publication is a cooperative step and an introduction to wider, deeper and even more motivated, specific discussion and development work in the endless field of teacher education in the European Union, as well as elsewhere. In line with the European Commission’s recent wishes, all teacher educators are called upon to create and confirm cruciel common principles covering more advanced educational skills and key competencies for the future.
What might be the future challenges facing European teaching, teacher education and its future qualitative reforms? This thematically structured publication is a collection of different contributions that deal with these questions and topics related to them. The authors discuss the European challenges for teacher education, the heritage of European civilisation and democracy in education, future language education and the vital but unresolved question of entrepreneurship education, entrepreneurial or enterprising teaching and learning. One of the topics is also the Finnish teacher-education system which is discussed from a national perspective. To put it briefly, the authors of Facing the Future do not want to give any final word on the issues and challenges discussed here.
This thematic and dialogic publication is rather a cooperative step and an introduction to wider, deeper and – as we teacher educators would have it – even more motivated, specific discussion and development work in the endless field of teacher education in the European Union, as well as elsewhere.
Lue lisää »
Petteri Niemi & Tuija Kotiranta (toim.): Sosiaalialan normatiivinen perusta
Hyvä elämä ja onni ovat sosiaalialan perustavia kysymyksiä
Puhe taloudesta ja kilpailusta on markkinavetoisessa nyky-yhteiskunnassa jättänyt varjoonsa keskustelun arvoista, oikeuksista, velvollisuuksista ja hyveistä. Filosofi Petteri Niemen ja yhteiskuntatieteilijä Tuija Kotirannan toimittamassa uudessa tietokirjassa Sosiaalialan normatiivinen perusta (Gaudeamus 2008) tutkijat syventyvät pohtimaan, millaiset arvot ja normit ohjaavat sosiaalialaa. He myös tarttuvat sosiaalityön käytännön kysymyksiin ja kysyvät, onko olemassa esimerkiksi eettisesti hyväksyttävää tapaa karsia tai priorisoida sosiaalialan palveluja.
Sosiaalialan normatiivinen perusta -kirjan kirjoittajat uskovat, että filosofit ja sosiaalialan ammattilaiset voisivat oppia toinen toisiltaan.
Sosiaalityössä keskeisiä hyvän elämän ja onnellisuuden kysymyksiä on myös filosofisessa etiikassa tarkasteltu syvällisesti. Teoreettisen filosofian professori Mikko Yrjönsuuri toteaa kirjassa, että rikkaissa länsimaissa talouskasvu ei tutkimusten perusteella ole enää pitkään aikaan lisännyt elämäänsä tyytyväisten ihmisen suhteellista osuutta väestöstä. Yrjönsuuri lainaa Aristotelesta, jonka mukaan ihmisen luonnollisella omaisuudella on yläraja. “[V]altaosa länsimaisesta väestöstä elää tämän ylärajan yläpuolella keräten lisää omaisuutta, jolle ei löydy luonnollista, elämän realiteetteja hyödyttävää käyttöä”, Yrjönsuuri kirjoittaa.
Lue lisää »
Mats Jansson et al. (ed.): Comparative approaches to European and Nordic modernisms
Modernism is a truly international movement that cuts across many boundaries – territorial, political, cultural, and linguistic. Its geographical and temporal scope make it one of the most prominent fields of literary study. The essays in this book compare Modernist features of the Nordic literatures with the modernizing works and movements of the rest of twentieth-century Europe.
The contributors situate the concept of Modernism in a pan-European context, and discuss how a range of texts respond to, and thus represent, facets of European Modernism at widely different moments – not least in the period following the second world war. In addition to studies of individual Nordic authors, the aspects of Modernism explored here include its response to war, the relationship between verbal and pictorial art, and Modernisms impact on later Nordic and European writers.
Lue lisää »
Leena Mannström-Mäkelä & Kirsi Saukkola: Voimaannuttavan ohjaamisen käsikirja
Voimaannuttava ohjaaminen auttaa ADHD-henkilöitä kohti arjen hallintaa
Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö eli ADHD herättää edelleen ristiriitaisia tunteita, paljon hämmennystä sekä kysymyksiä niin ammattilaisten, maallikkojen kuin ADHD-henkilöidenkin keskuudessa. Leena Mannström-Mäkelän ja Kirsi Saukkolan uusi tietoteos Voimaannuttavan ohjaamisen käsikirja – Kaaoksesta arjen hallintaan (Gaudeamus 2008) lähestyy ADHD:ta ratkaisukeskeisesti ja käytännönläheisesti.
Lue lisää »
Kirsti Ahlqvist ym. (toim.): Kulutuksen pitkä kaari
Kulutuksen pitkä kaari esittelee kulutusyhteiskunnan muotoutumista sekä kulutukseen liittyviä nykykeskusteluja. Kulutusta tarkastellaan yhteiskunnallisena ilmiönä ja arkielämän käytännöissä. Miten suomalaisten kulutus on muuttunut? Mikä merkitys rakenteellisilla ja yksilöllisillä tekijöillä on kulutuksen muotoutumisessa? Miten kulutuspäätökset perheissä tehdään? Millaisia ekologisia seurauksia kulutuksella on? Miten asuminen sekä palvelujen tarjonta ja kysyntä ovat muuttuneet? Minkälaista tietoa kulutuksesta tarvitaan palveluyhteiskunnassa, ja mitkä ovat vaihtoehtoiset tavat tuottaa tätä tietoa?
Kirjan ovat kirjoittaneet kulutustutkimuksen eturivin asiantuntijat ja se julkaistaan yhteistyössä Kulutustutkimuksen seuran kanssa.
Kirja on tarkoitettu kulutuksesta ja sen tutkimisesta kiinnostuneille tutkijoille, opiskelijoille ja opettajille sekä alan asiantuntijoille. Se kiinnostaa myös kaupan, markkinoinnin ja viestinnän ammattilaisia.
Lue lisää »
Eija Sevón ja Marianne Notko (toim.): Perhesuhteet puntarissa
Parisuhdeteollisuus on 2000-luvun mediailmiö
Jyväskylän yliopiston tutkijat Eija Sevón ja Marianne Notko ovat toimittaneet uuden Perhesuhteet puntarissa -tietoteoksen (Gaudeamus 2008), jossa eri alojen tutkijat lähestyvät omista näkökulmistaan arkaluontoista tutkimuskohdetta: perhesuhteita ja niiden kiemuroita.
Iltapäivälehtien julkkiserotarinoita ja niiden ympärillä vellovaa keskustelua tutkinut Jaana Maksimainen toteaa kirjassa, että ”terapiakulttuuristuneessa” yhteiskunnassa ”avioerosta on tullut yksi tämän ajan kauhukertomuksista”. Yksityiselämä ja ihmisten väliset intiimit suhteet ovat hiipineet julkisuuteen 1800-luvulta lähtien, mutta 2000-luvun erityispiirteenä Maksimainen pitää ihmissuhdeasioiden laajamittaista tuotantoa ja kulutusta: ”Voi puhua kokonaisesta parisuhdeteollisuudesta, joka ulottuu postikorteista ja terapioista parisuhdekursseihin, TV-sarjojen parisuhteisiin, oppaisiin, lehtiin ja internetin parisuhdesivustoihin”. Lehtien ja verkkosivujen lukijat ja eroja lehdissä kommentoivat muut julkkikset ja asiantuntijat pyrkivät ottamaan osaa ja ymmärtämään eroja mutta samalla myös tarjoamaan niille syitä ja selityksiä.
Erojen kiinnostavuutta selittää sekin, että kuten kirjassa todetaan, perhesuhteet ovat selkeästi merkittävimpiä ihmisten elämään vaikuttavia suhteita. 2000-luvun suomalaiset elävät monia perhesuhteita samanaikaisesti – esimerkiksi äitinä, tyttärenä, puolisona ja ex-puolisona. Kaikkia perhesuhteita määrittää voimakkaasti hoiva, huolenpito ja vastuu, ja ne ovat myös yhteiskunnan säätelemiä.
Lue lisää »
Helena Hallenberg & Irmeli Perho: Heijastuksia valosta
Islamin mystinen suuntaus on suufilaisuus. Heijastuksia valosta esittää tiivistetysti suufilaisuuden synnyn ja peruskäsitteet sekä välittää kuvan varhaisesta suufilaisesta ajattelusta antamalla 600-1200-lukujen mystikkojen itsensä puhua.
Teos sopii kurssikirjaksi esimerkiksi uskontotieteen ja teologian opintoihin, mutta siitä voi ammentaa jokainen, jota eri uskontojen ajattelutavat kiinnostavat. Suufilaisuuden kautta voi tutustua siihen, miten ihminen on aina yrittänyt ratkaista olemassaolon peruskysymyksiä, tavoitella yhteyttä Jumalaan ja samalla elää ihmisten keskuudessa tässä maailmassa.
Tiedon kaipuu päättyisi, jos ihminen saisi tietää kaiken, minkä Jumala tietää, ja se on mahdotonta. Mutta tämä kaipaus tuottaa mielihyvää – ei tuskaa. Uusien asioiden löytämisen suloisuus on loputon. – al-Ghazali (k. 1111)
Lue lisää »



