Uudistettu painos! Millaista nykyajan johtaminen on ja millaisen perinnön varaan se rakentuu? Mihin johtamisoppeihin Suomessa on nojattu ja nojataan nykyään? Miten suomalainen johtamistraditio on kehittynyt ja miten tämä kehitys eroaa kansainvälisestä? Millaisten johtamisoppien avulla kohtaamme tämän päivän ja tulevaisuuden haasteita? Johtamisopit Suomessa hahmottaa 1900-luvun ja 2000-luvun alun tärkeimpien johtamisoppien synnyn, sisällön ja perinnön. Teos selvittää, millaisella ideologialla eri opit oikeuttavat johtamiskäytäntöjä ja millaisia tekniikoita ne tarjoavat uudistusten toteuttamiseen. Teoksessa tarkastellaan myös sitä, miten eri johtamisparadigmat vaikuttavat johtajiin ja alaisiin.
Johtamisopit Suomessa sopii johtamisen, organisaatiotieteiden, yhteiskuntatieteiden ja organisaatioviestinnän opiskelijoille ja ammattilaisille. Johtavassa asemassa työskentelevät voivat hyödyntää teosta kehittäessään johtamistaan.
Kolmas, uudistettu painos.
“On virkistävää lukea johtamiskirjaa, joka muistaa, ettei mustavalkoisia ratkaisuja ole olemassa.” — Hanna Rajalahti, Talouselämä
–
Sisällys
1. Johdanto: johtamisparadigmojen historiallinen jatkumo
2. Tieteellinen liikkeenjohto: tehokkuutta työtä rationalisoimalla
3. Ihmissuhdekoulukunta: humaanimpi työyhteisö – vähemmän konflikteja
4. Johtamisen rakenneanalyyttinen paradigma: tuottavuutta rakenteita muokkaamalla
5. Organisaatiokulttuuriteoriat: sitoutuneet työntekijät – pienempi vaihtuvuus
6. Innovaatioparadigma: nykyinen paradigma?
7. Johtopäätökset
–
Kirjoittaja
Filosofian tohtori (PhD) Hannele Seeck (ent. Huhtala) on erikoistunut johtamis- ja organisaatioteorioihin. Hänen keskeiset asiantuntemusalueensa ovat organisaatio- ja johtamistieteen historia, johtamisoppien omaksuminen ja leviäminen sekä kriisijohtaminen ja -viestintä. Seeck on London School of Economicsin (LSE) kasvatti: hän on opiskellut, väitellyt, tutkinut ja opettanut LSE:ssä. Hän on ollut LSE:n vieraileva vanhempi tutkija (visiting senior research fellow) vuodesta 2010 alkaen. Seeck on Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen dosentti, Helsingin yliopiston organisaatioviestinnän dosentti ja Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija. Hän on toiminut myös Elinkeinoelämän valtuuskunnan kumppanina. Seeckin artikkeleita on julkaistu useissa kansainvälisissä ja kotimaisissa tieteellisissä journaaleissa. Hän on myös kirjoittanut useita kirjoja.
Samalta tekijältä:
Huhtala, Hannele (2004). The Emancipated Worker? A Foucauldian Study of Power, Subjectivity and Organising in the Information Age. (351 sivua.) Commentationes
Scientiarum Socialium 64. Helsinki: Suomen Tiedeseura.
Huhtala, Hannele & Salli Hakala (2007). Kriisi ja viestintä. Yhteiskunnallisten kriisien johtaminen julkisuudessa. (215 sivua.) Helsinki: Gaudeamus.
Seeck, Hannele (toim.) (2009). Kriisit ja työyhteisöt – kriisijohtaminen työyhteisöjen tukena. (96 sivua.) Helsinki: Työterveyslaitos.
Hannele Seeckin blogi: http://hanneleseeck.wordpress.com/
–
Esipuhe uudistettuun painokseen
Johtamisesta on tullut muotia 2010-luvun Suomessa. Johtajia ja muita auktoriteetteja on pidetty julkisen keskustelun keskiössä eri elämänaloilla vuosikymmeniä,
mutta johtamisesta puhuminen on ollut Suomessa vähäisempää. Tämä on muuttunut 2010-luvulla: nyt johtaminen ja johtamisen kehittäminen ovat suurten odotusten kohteena, erityisesti julkisella sektorilla. Johtaminen nähdään keinona saavuttaa halutut päämäärät. Sen odotetaan auttavan julkishallinnon leikkauksien ja suurien ikäluokkien eläköitymisen aiheuttamien haasteiden ratkaisemisessa. Sillä parannetaan julkishallinnon tehokkuutta ja laatua, ja byrokratiaa halutaan vähentää tehokkaan ja ”oikein” kohdennetun johtamisen avulla. Yksityisellä sektorilla yritetään pitää omistajat tyytyväisinä erilaisilla ajanmukaisilla tai mielellään aikaansa edellä olevilla johtamisinnovaatioilla ja -järjestelmillä, jotka yleensä oikeutetaan kilpailukyvyn paranemiseen vedoten. Tuottavuuden ja kilpailukyvyn katsotaan olevan hyvän ja ”juuri oikeanlaisen” johtamisen tulos. Tosin vaikuttaa siltä, että usein onnistunut johtaminen on johtajan ansio ja epäonnistunut johtaminen vaikeiden olosuhteiden syy.
Toinen 2010-luvulla huomion kohteeksi noussut käsite on työhyvinvointi. Työhyvinvointi merkitsee usein itse asiassa työpahoinvoinnin ja sen kalliiden seurausten – esimerkiksi työuupumuksen, sairauslomien, sairauseläkkeiden ja ennenaikaisen eläköitymisen – vähentämistä. Hyvää johtamista tarjotaan ratkaisuksi myös työhyvinvoinnin parantamiseen. Johtaminen on erittäin tärkeää, mutta siltä odotetaan mielestäni liian paljon. Kaikki organisaatioiden ongelmat eivät johdu johtamisen laadusta. Tarvitaan lisää suoraa puhetta työhyvinvointiin ja työpahoivointiin kuuluvista asioista, kuten työpaikkakiusaamisesta, kateuden muodoista työyhteisöissä ja ennen kaikkea puuttumattomuuden kulttuurista, joka monessa suomalaisessa organisaatiossa vallitsee. Puheen lisäksi tarvitaan myös tekoja. Työhyvinvointia ja tuottavuutta ei voi ulkoistaa ”hyvälle johtamiselle” – niin tärkeää kuin se onkin. Sen sijaan jokaisen työyhteisön jäsenen täytyy osallistua niiden edistämiseen organisaatioiden arjessa. Puuttumattomuuteen täytyy puuttua, sillä se käy inhimillisesti ja taloudellisesti sietämättömän kalliiksi.
Mielestäni on ensiarvoisen tärkeää tarkastella johtamista ja työhyvinvointia historiallisesti ja sisällöllisesti. Näin johtaminen voidaan nähdä muunakin kuin tyhjiönä, johon voidaan kohdistaa mitä erilaisimpia odotuksia, tai keinona, jolla voi saavuttaa sen, mitä milloinkin halutaan. Ymmärrettynä tällaiseksi tyhjiöksi ja taianomaiseksi keinoksi se toimii lähinnä rahasampona monille johtamisoppeja ja -malleja kaupittelevalle konsulttiorganisaatiolle. Tästä syystä olen kirjoittanut tämän uudistetun painoksen lukuun 7 johtamismallien markkinoista, yrittäen avata hieman sitä, kuinka valtava liiketoiminnan alue johtamisideoiden kierrätys on. Lukuun 7 on lisätty myös kahden tämän hetken mahdollisen johtamisparadigman, markkinarationalismin sekä työhyvinvoinnin ja -terveyden paradigman, tarkastelu. Lisäksi olen kirjoittanut lukuihin 6 ja 7 lisää innovaatioparadigmasta, sensemaking- ja sensegiving-prosesseista sekä johtamisinnovaatioista. Tähän uudistettuun painokseen on myös lisätty hakemisto kirjan käytettävyyden parantamiseksi.
Kiitos teoksen seikkaperäisestä kommentoinnista lehtori KTT Maija Vähämäelle, professori Raimo Loviolle ja professori Aki-Mauri Huhtiselle. Lontoossa ja erityisesti London School of Economicsissa vuosina 2010–2012 viettämäni aika on ollut tärkeää uusien ilmiöiden aistimisessa ja trendien havaitsemisessa: sieltä käsin myös Suomen johtamiskeskustelut näyttävät erilaisilta.
Helsingin Ullanlinnassa 28. helmikuuta 2012
Hannele Seeck
–
Verkossa
» http://www.talouselama.fi/kirjat/article161987.ece
» http://www.wiio.fi/?p=290
» http://www.kestavainnovaatio.fi/blog_fi.php?id=40&title=Hyvinvointijohtaminen+-+johtamisen+uusi+paradigma
» http://www.fakta.fi/kirjat/article260222.ece
