Geneettisen valikoinnin ja parantelun mahdollisuudet herättävät joukon vakavia kysymyksiä ihmisarvosta ja solidaarisuudesta.
Tuleeko luontoa suojella? Jos, niin miksi? Pitääkö ympäristöasioista päätettäessä painottaa tieteellistä asiantuntemusta, vai onko päättäjien parempi nojautua paikalliseen maallikkoymmärrykseen?
Gottfried Wilhem Leibniz (1646–1716) oli filosofian rationalistisen perinteen huipentaja ja äärimmäisen tuottelias universaalioppinut.
1900-luvulla keskustelu etiikasta oli ennennäkemättömän rikasta. Tästä huolimatta etiikkaa ei ole yleisesti pidetty ajanjakson merkittävimpänä filosofian osa-alueena.
