Perinteisen kirjan varmana tappajana on pidetty sähköistä kirjaa, mutta lukulaitteet ja e-kirjat yleistyvät odotettua hitaammin. Kirjat luetaan edelleen mieluiten painettuina. Silti monen mielessä on kysymys: missä muodossa luemme kirjoja tulevaisuudessa?

Kirja tienhaarassa on avoin ja suorapuheinen ajankuva, joka taustoittaa laajasti kirjan ja kustantamisen nykytilaa sekä puhuu estottomasti kirjallisuuden ja lukemisen tulevaisuudesta. Siitä jokaisen on helppo tunnistaa oma roolinsa – olipa hän kirjan kirjoittaja, kustantaja, kauppias tai lukija.

”Kirjan historiaan on aina liittynyt kriisejä. Vuonna 1455 kultaseppä Gutenbergin painovälineet ja kirjat takavarikoitiin, kun hän ei kyennyt maksamaan laskujaan. Tiedämme median historiasta, että profetiat eivät toteudu täydellisesti. Gutenbergin valtakunta ja sen kansalaiset ovat yhä voimissaan. Marshall McLuhanin 1960-luvulla ennustama maailmankylä ei ole toteutunut eikä kirja ole hävinnyt televisiolle. Käsikirjoitukset kukoistivat Gutenbergin keksinnön jälkeenkin, sanomalehdet eivät tuhonneet kirjaa, radio ei syrjäyttänyt sanomalehteä eikä televisio edeltäjiään.”

”Vuonna 1995 kotikirjastoissa oli keskimäärin yli 300 teosta eli yli 10 hyllymetriä. Kun tietokoneet, videot ja kodin elektroniikka valtasivat olohuoneet ja lastenkamarit, määrä väheni kahdeksassa vuodessa 260 teokseen. Tarkistimme asian huonekaluliikkeistä: kirjahyllyjä ei enää ostettu entiseen tapaan. Kotona ei jatkettu kirjahyllyä, ja uusissa kodeissa se ei enää ollut itsestään selvä hankinta.”

***

Kai Ekholm & Yrjö Repo (toim.)
Kirja tienhaarassa
Vuonna 2020
1. p. syyskuu 2010
978-952-495-158-6 • Nid. A5, n. 200 s.
KL: 00, K • UDK: 655
Arviohinta 33 €

» Tarkasta saatavuus ja tilaa teos verkkokaupasta

***

”Esine jota pidät käsissäsi, on tehty vastustamaan elämäämme hajoittavia voimia.
— Sven Birkerts

Professori Kai Ekholm on Kansalliskirjaston johtaja ja monen tietokirjan tekijä. Yrjö Repo on kirja-alan tunnettu tilastoija ja asiantuntija.

***

Kirja 2020 -hankkeen tukijat:

Graafisen teollisuuden tutkimussäätiö
Kirjakauppaliitto
Kirjakauppasäätiö
Kirjavälitys Oy
Suomen Kustannusyhdistys
WSOY:n kirjallisuussäätiö

***

Lukijalle

Viime vuodet ovat olleet kirja-alan anni horribiles, syvän hämmennyksen aikaa. Alan rauhalliset ja ennustettavat vuodet näyttävät olevan takana, ja edessä on uusiutumisen pakko.

Tähänastinen kriisi kulminoitui vuosiin 2009–2010. Lehdet dramatisoivat kirjan kriisiä. Kustantamoiden YT-neuvotteluista, irtisanomisista ja resurssien leikkauksista uutisoitiin viikoittain. Kustannusalan ilmapiiriä väitettiin sisäänpäin lämpiäväksi. Oppi- ja tietokirjojen myynti väheni ja kustantajat alkoivat kuumeisesti etsiä selviytymiskeinoja.

Kirja-ala näytti olevan täydessä taistossa. Kustantamoita syytettiin šokkijohtamisesta ja väitettiin, että pian yksi kirjakauppaketju määrää, mitä julkaistaan. Kirjastoja moitittiin keskittymisestä kysytyimpiin teoksiin vähälevikkisen kirjallisuuden kustannuksella. Kindlen ja iPadin kaltaisten lukulaitteiden maihinnousua odotettiin, ja niiden pelättiin antavan lopullisen kuoliniskun kirjalle ja kustantamiselle. Samalla kannettiin huolta laatukirjallisuudesta ja kotimaisesta kirjatuotannosta ja ajateltiin, että niistä ei saa missään nimessä luopua. Kirjan ympärillä vallitsi paniikki, ja menestyksen eväitä etsitään edelleen kuumeisesti.

Lukemisen taantuma on ollut kansainvälinen ja se vaikuttaa pitkälliseltä. Yhdysvalloissa lukemisen romahdus on ollut dramaattinen. Vuonna 1982 noin 57 prosenttia aikuisista kertoi lukeneensa vähintään kirjan vuodessa. Vuonna 2002 luku oli pudonnut 47 prosenttiin.

Kirjan tulevaisuuskeskustelua on kansainvälisesti sävyttänyt pessimismi. Yleisiä teosnimiä ovat olleet ”The Last Book”, ”The Last Daysof Publishing”, ”The Bookless Future”, ”The Gutenberg Elegies”, ”The Late Age of Print”, ”Reading at Risk” ja ”To Read or Not to Read”.

Tässä kirjassa jatkamme kirja-alan tulevaisuuskeskustelua kansainvälisiä esikuviamme optimistisemmin, hahmotamme suomalaisen kirja-alan ominaisluonnetta ja luonnostelemme sen kehityksen todennäköisen muutosvauhdin. Pyrimme median nopeita yleistyksiä syvemmälle esittelemällä kustantamisen ja lukemisen aikasarjoja, jotka kuvaavat nykyisen tilanteen kehityslinjoja.

Luvussa 1 etenemme nykytilasta uuden lukemiskulttuurin pariin. Selvitämme, mitä lukeminen tänään monimuotoisuudessaan merkitsee. Arvioimme kirjallisuuden asemaa nollaviiveyhteiskunnassa ja osoitamme, että kirjahuolia on ollut ennenkin. Tutkimme, miten kirja voi mediana menestyä yhä pienemmiksi palasiksi pilkkoutuvassa mediaympäristössä. Onko alalla esittää tehokkaita tekijänoikeuden ratkaisuja, joilla luodaan verkkoon uusia palveluita ja estetään alan näivettyminen? Tarvitsemme uutta näkemystä, jolla pääsemme pois verkkomaailman kauhistelusta ja ”tulkoon mitä tulee” -ajattelusta.

Luvussa 2 kuvaamme kirjallisuuden merkitystä kansakunnan yhteisenä muistina ja identiteettinä. Moni yhteiskunnallinen palvelu perustuu edelleen kirjallisuuteen ja kirjalla käynnistetään myös
yhteiskunnallisia keskusteluja. Kuvaamme suomalaista kirjateollisuutta yhtenä konsernina, jossa työskentelee lähes 15 000 henkilöä. Tulevaisuuden ratkaisut koskevat jokaista.

Luku 3 kuvaa suomalaisen kirjankustantamisen nykytilannetta ja taustoja. Päivitämme tärkeimmät tuotannon ja jakelun tunnusluvut. Onko kirjalla takanaan loistava tulevaisuus? Olisiko kehitys pitänyt nähdä jo aiemmin? Kyllä, monelta osin, sillä tosiasiat ovat olleet tiedossa jo vuosikymmenen. Alalla on kiistattomia vahvuuksia,mutta estävätkö samat vahvuudet sitä uusiutumasta? Tarkastelemme, millaiset muutostekijät ovat todellisia seuraavan 10 vuoden perspektiivissä. Tilastot kertovat paljon eri kirjallisuuden lajien kehityksestä. Ne kertovat myös, ovatko alan ongelmat sisä- vai ulkosyntyisiä? Vierailemme myös suomalaisessa kodissa seuraamassa ajan- ja rahankäyttöä ja arvioimme kirjahyllyjen pelättyä vajentumista. Lopuksi selvitämme, onko Suomi täysin yksin ongelmiensa kanssa vai ovatko asiat muissa Pohjoismaissa vielä pahemmin?

Luku 4 lähtee liikkeelle viidestä muutostekijästä ja analysoi tarkemmin alan pelkoja, toiveita ja vahvuuksia. Esittelemme uudet toimijat ja käymme internetin, Kindlen ja Googlen kaltaisten gorillojen kimppuun, ja arvioimme ostajien yleistä mielialaa. Olemme etenemässä uuteen kirjatalouteen ja hahmottelemme sen sääntöjä. Kirjan ja verkon rajapintoja ja mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty riittävästi. Miten luomme uutta tekijänoikeuskulttuuria ja saamme pitkän hännän käyttöön verkossa ja tarvepainatteina?

Tavoitammeko asiakkaan sähköisessä ympäristössä? Kirjaa kohtaan tunnetaan edelleen vahvaa luottamusta ja lojaalisuutta. Onko e-kirja alan pelastusrengas, tuotannon kallis lisäke vai tarpeellinen täydentäjä? Onko lukulaite viha-rakkaussuhteen kohde, vai asettuuko se luontevaksi osaksi kirjakulttuuriamme? Kivijalkakirjakauppoja tarvitaan. Pystyvätkö ne kilpailemaan hypermarkettien ja verkkokirjakauppojen kanssa? Digitaaliset kirjastot tuovat maksutta laajoja aineistoja verkkoon. Onko kustantajilla kiinnostusta liittyä jakelijoiksi? Alalla on vielä yksi kiinnostava tulevaisuudentekijä: mitä tekee uljas uusi lukija?

Luvussa 5 haastamme kaikki kirja-alan toimijat skenaario- ja strategiatalkoisiin. Liike-elämän konsultit korostavat kasvuideankirkastamista ja toimivan kasvusysteemin luomista. Haluamme yhdessä lukijoidemme kanssa luoda pohjapiirroksen uudistuneesta, monipuolisesta kirjankustannus- ja lukemiskulttuurista, joka kantaisi ainakin vuosikymmenen päähän. Siinä suomalainen kirja-ala hyödyntää sähköisen julkaisemisen uutuuden ja tehokkuuden ja vahvistaa perinteistä osaamistaan. Se saa mukaan lukemistalkoisiin erityisesti nuoret, ja se on luonut myös verkkokansalle kiinnostavia tuotteita. Kirja on yhä kansakunnan identiteetin ja sivistyksen kivijalka. Suomi saattaisi siis huoahtaa helpotuksesta.

Teoksemme on syntynyt keskustelualustaksi ja ajatushautomoksi alan toimijoille ja jokaiselle kirja-alasta kiinnostuneelle. Haluamme myös rauhoittaa: nykytilanteessa ei ole mitään uhkaavaa tai outoa. Kirjan historiaan on aina liittynyt kriisejä. Vuonna 1455 kultaseppä Gutenbergin painovälineet ja kirjat takavarikoitiin, kun hän ei kyennyt maksamaan laskujaan. Tiedämme median historiasta, että profetiat eivät toteudu täydellisesti. Gutenbergin valtakunta ja sen kansalaiset ovat yhä voimissaan. Marshall McLuhanin 1960-luvulla ennustama maailmankylä ei ole toteutunut eikä kirja ole hävinnyt televisiolle. Käsikirjoitukset kukoistivat Gutenbergin keksinnön jälkeenkin, sanomalehdet eivät tuhonneet kirjaa, radio ei syrjäyttänyt sanomalehteä eikä televisio edeltäjiään.

Muutoksen silmässä on hyvä muistaa: kaikki haluavat kirja-alalle hyvää. Lukijat, kirjailijat, kirjakauppiaat, kustantajat. Me kaikki.

Tervetuloa lukijamatkalle!

Kai Ekholm
Yrjö Repo

***

Sisällys

1. Johdanto: Kansakunta ja kirjallisuus pitkällä marssilla
Muuttuuko lukeminen digitaaliseksi?
Lukeminen on aina tarkoittanut muutosta
Kirjahuolia on ollut aina
Kirjallisuus nollaviiveyhteiskunnassa
Kirjallisuuden pitkä häntä
Taistelu tekijänoikeuksista
Tarvitaan uutta näkemystä

2. Suomalaisen kirjallisuuden kivijalat
Kirjallisuus yhdyssiteenä ja julkisena palveluna
Kirjallisuus on kansallista keskustelua
Suomalainen kirja-ala

3. Suomalaisen kirjatalouden anatomia
Kilpailu lukijan ajasta ja rahasta
Suomalaiset ostavat ja lukevat kirjoja
Kirjamarkkinat numeroina
Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten kirjamyynti
Kirjamyynnin kehitys kirjallisuuslajeittain
Rakennemuutos koettelee kirjataloutta
Olemmeko erilaisia kuin muu maailma?

4. Murroksesta uuteen kirjatalouteen
Kirjallisuus on unelmateollisuutta
Kirjallisuus muutosmediana
Missä on uusi uljas lukija?
Uuden kirjatalouden säännöt
Onko nyt e-kirjan aika?
Tiedekustantaminen siirtyy verkkoon
Siirtyykö myös oppimateriaali verkkoon?
Pitkä häntä – tuottamatonta pääomaa?
Kirja joka formaatissa
Google – myytit ja faktat
Kirja tilataan näytölle digitaalisista kirjastoista
Mikä rooleissa muuttuu – onko uusjako mahdollinen?
Roolien muutos ja uusjako
Kuluttajien ostopaikkavalinnat
Miten aivomme ostavat?
Kivijalkakirjakaupan dilemma
Verkkokirjakauppa

5. Kirja-alan skenaariot ja strategia vuodelle 2020
Jakautuneen ja taantuvan kirjatalouden skenaario
Vuorovaikutteisen kirjatalouden skenaario
Kirja-alan yleinen muutosstrategia
Strategialla uuteen kirjatalouteen
Valtion ja kirjatalouden yhteispeli
Kustantajien on luotava oma digitaalisen kirjaston strategiansa

***

Arvioita

» Valtio, pelasta kirja! Teemu Luukka, HS 8.9.2010
» Kansalliskirjaston johtaja kannustaa kirja-alaa rohkeaan uudistumiseen. TS 8.9.2010
» Uusi teos kirjan tulevaisuudesta: Sisältö on kaikki. Karri Kokko, Suomen Kuvalehti 7.9.2010

Kielentutkimuksen modernit klassikot kuvaa sitä, mikä kielitieteessä on tärkeää juuri nyt, vuosituhannen vaihduttua. Se esittelee viimä vuosina huomattavaan asemaan nousseiden kielentutkijoiden näkemyksiä ja tutkimustuloksia. Samalla teos käsittelee Suomessakin laajasti harjoitettua kognitiivis-funktionaalis-typologista kielitieteen aluetta, jossa keskitytään tutkimaan kielen käyttöä. Kielen rakennetta ei ymmärretä omaksi autonomiseksi alueekseen kuten de Saussuren ja Chomskyn teorioissa, vaan sen ajatellaan olevan tiiviissä yhteydessä merkitykseen ja maailmaan.

Teoksessa pohditaan monipuolisesti muun muassa sitä, mitä kieli on, mistä kieli tulee, mitä kielellä tehdään ja mikä on kielen rakenteen suhde merkitykseen.

***

Pentti Haddington & Jari Sivonen (toim.)
KIELENTUTKIMUKSEN MODERNIT KLASSIKOT
KOGNITIIVINEN JA FUNKTIONAALINEN KIELITIEDE
1. p. toukokuu 2010
978-952-495-135-7 • Nid. A5, 223 s.
KL: 87, K • UDK: 800/801
Suositushinta 31 €

» Tarkasta saatavuus ja tilaa teos verkkokaupasta

1700-luvun eurooppalaisen kirjallisuuden ensyklopedia avaa yleistajuisesti näitä aikakauden kirjalliselle kulttuurille tunnusomaisia ilmiöitä, käsityksiä ja toimintatapoja Swiftistä Austeniin. Se koostuu aakkosellisista hakusanoista sekä esseemuotoisista tekstianalyyseista ja katsauksista. Teos on yhtä aikaa tarkkuutta kaihtamaton yleisesitys, kriittinen tietosanakirja, tutkimus kertomuksellisen ajattelun muutoksesta sekä oppikirja, joka jättää lukijan ajattelulle tilaa.

***

TEEMU IKONEN
1700-LUVUN EUROOPPALAISEN KIRJALLISUUDEN ENSYKLOPEDIA
eli Don Quijoten perilliset
1. p.  helmikuu 2010
978-952-495-080-0 • Nid., B5, 365 s.
KL: 86.1, K • UDK: 82
Suositushinta 36 €

» Tarkasta saatavuus ja tilaa teos verkkokaupasta

***

FT Teemu Ikonen (s. 1969) on opettanut yleistä kirjallisuustiedettä Helsingin yliopistossa. Hän on tutkinut erityisesti 1700-luvun kirjallisuutta, kertomusteoriaa, avantgarden historiaa sekä digitaalista runoutta. Lisäksi hän on toiminut Nuoren Voiman päätoimittajana (2000-2003) ja ollut perustamassa kulttuuriosuuskunta Lektiota.

***

Sisällys

Alkuperä * Alkuperäinen * Alttius* Autiosaari

Eloonjääneet kertovat.
Daniel Defoe: Robinson Crusoe

Bildungsroman * Burleski * Correspondance littéraire * Dialogi * Edistys

Kertomustieto vaakalaudalla

Elämäkerralliset tekstit

Mitätön ilman kertomuksen tilaa.
Karl Philipp Moritz: Anton Reiser

Ensyklopedia * Epäuskollinen käännös * Esipuhe * Esiromantiikka * Fantastinen * Fiktio * Filosofinen kertomus * Historia

Tarina rakentuu kielloilla.
Denis Diderot: Jaakko fatalisti ja hänen isäntänsä

Historiallinen romaani * Itseoppinut * Itämaat * Jäljittelemätön

Ossian, Rowley ja aitouden lumo

Jäljittely

Vihellätte itselleen porsaalle.
Alain-René Lesage: Gil Blas

Kasvatus * Kertoja * Kertomus * Kieli

Epäonnistumisen historia.
Lawrence Sterne: Tristam Shandy — elämä ja mielipiteet

Kielletyt tekstit * Kirjallisuus

Kirjamarkkinat

Miehen puheet ja naisen kirjeet
Marie-Jeanne Riccoboni: Lettres de Milady Juliette Catesby

Kirjeromaani * Klandestiinit kirjoitukset * Klassismi * Kuvaelma * Lapsuus * Lastenkirjallisuus * Libertiini

Kertomuksen väkivallasta. Markiisi de Saden sanelukone

Luonto * Luonnollinen * Maalauksellinen * Maku * Matkakertomus

Mielen lukemisesta: Sarah Fielding, Frances Burney, Jane Austen

Muukalainen * Nerous * Nimi * Omaisuus * Orpo, äpärä, löytölapsi * Perheromaani * Porvarillinen näytelmä * Pseudokäännös * Rapsodia * Revoluutio

Isä, kertoja, herra.
Gaspar Guillard de Beaurieu: L’Élève de la nature

Rokokoo * Romaani * Romanssi

Naiselle sopiva kertomus?
Charlotte Lennox: The Female Quixote

Runous * Salonki * Satiiri

Grab Street, Lontoo

Sensuuri

Rangaistuksen uhalla

Sentimentaalinen

Siirtomaahistorian utopiat.
Abbé Raynal (toim.): Histoire des deux Indes

Sturm und Drang * Sukupuoli * Taru * Tunnekyky * Uusgotiikka

Vallan varjossa: Ann Radcliffen ylevä mysteeri

Valistus * Vanhojen ja uusien kiistat * Vapaus * Varhaisromantiikka * Villi * Ylevä

1700-luku: tapahtumia, teoksia, anekdootteja
Kirjallisuus
1700-lukututkimusta
Kuvalähteet
Henkilöhakemisto

Teos jakautuu viiteen osaan: antiikkiin, kristilliseen antiikkiin ja keskiaikaan, renessanssiin, valistukseen ja romantiikkaan sekä 1800-luvun moderniin estetiikkaan. Jokaisessa osassa esitellään kunkin aikakauden tärkeimmät esteettiset kysymykset ja ajattelijat. Eri aikakausien tekstit käyvät vuoropuhelua keskenään: kirjoittajat viittaavat toisiinsa, kritisoivat toisiaan ja pureutuvat samoihin kysymyksiin uusista näkökulmista. Esimerkiksi kauneuden käsite sekä taiteen suhde totuuteen, uskontoon, moraaliin ja yhteiskuntaan ovat askarruttaneet ajattelijoita Platonista Tolstoihin.

Estetiikan klassikot luo monipuolisen kuvan länsimaisen estetiikan kehityksestä läpi vuosisatojen. Suuri osa kirjoituksista ilmestyy nyt ensimmäistä kertaa suomeksi.

– Teos

Ilona Reiners, Anita Seppä & Jyri Vuorinen (toim.)
Estetiikan klassikot. Platonista Tolstoihin
Sidottu, 500 sivua. Gaudeamus 2009.
Suositushinta 39  €
» Tarkasta saatavuus ja tilaa teos verkkokaupasta

– Sisällys

Esipuhe

Antiikki
10 Antiikin estetiikka · Oiva Kuisma
25 Odysseia · Homeros
26 Valtio · Platon
40 Runousoppi · Aristoteles
60 Runotaide · Horatius
72 Ylevästä · Pseudo-Longinos
80 Kauneudesta · Plotinos

Kristillinen antiikki ja keskiaika
90 Kristillisen antiikin ja keskiajan estetiikka · Oiva Kuisma
104 Raamattu
107 Julkisista näytännöistä · Tertullianus
118 Tunnustukset · Aurelius Augustinus
123 Jumalan valtio · Aurelius Augustinus
131 Ikoneista · Johannes Damaskolainen
143 Sielun matka Jumalaan · Bonaventura
154 Summa theologiae · Tuomas Akvinolainen
158 Apostolisen uskontunnustuksen selitys · Tuomas Akvinolainen

Renessanssi
170 Renessanssin estetiikka · Oiva Kuisma
181 Maalaustaiteesta · Leon Battista Alberti
192 Rakkaudesta · Marsilio Ficino
205 Taiteilijaelämäkertoja Giottosta Michelangeloon · Giorgio Vasari
213 Esseitä I–III · Michel de Montaigne

Valistus ja romantiikka
225 Valistuksen ja romantiikan estetiikka · Jussi Kotkavirta
246 Filosofisia pohdintoja runoudesta · Alexander Gottlieb Baumgarten
248 Estetiikka · Alexander Gottlieb Baumgarten
251 Kaunotaitoja yhdistävästä periaatteesta · Charles Batteux
254 Tutkielma taiteista ja tieteistä · Jean-Jacques Rousseau
263 Ajatuksia kreikkalaisten teosten jäljittelystä ·

Johann Joachim Winckelmann
270 Mietteitä filosofian käytöstä ja väärinkäytöstä makukysymyksissä · Jean le Rond d’Alembert
278 Maun standardista · David Hume
294 Johdatus makuun · Edmund Burke
307 Saksalaisesta rakennustaiteesta · Johan Wolfgang von Goethe
314 Kauneudesta · Thomas Reid
325 Ylevyyden ja kauneuden tunteiden luonteesta · Archibald Alison
333 Arvostelukyvyn kritiikki · Immanuel Kant
349 Esteettisestä kasvatuksesta · Friedrich Schiller
360 Huomautuksia maalaustaiteesta · Denis Diderot
371 Runoudesta ja luonnonkauneuden nautinnollisuudesta · Mary Wollstonecraft
376 Saksalaisen idealismin vanhin ohjelmaluonnos · Georg Wilhelm Friedrich Hegel
378 Puhe mytologiasta · Friedrich Schlegel
387 Taiteen filosofia · Friedrich Schelling
396 Luennot estetiikasta · Georg Wilhelm Friedrich Hegel

Moderni
407 1800-luvun moderni estetiikka · Ilona Reiners, Anita Seppä ja Jyri Vuorinen
424 Taiteilija, oppinut ja tehtailija · Olinde Rodrigues
431 Mademoiselle de Maupin · Théophile Gautier
440 Taiteen tehtävä · John Ruskin
447 Taiteesta · Karl Marx ja Friedrich Engels
457 Modernin elämän maalari · Charles Baudelaire
470 Taiteen filosofia · Hippolyte Taine
480 Tragedian synty · Friedrich Nietzsche
492 Naturalismi ja teatteri · Émile Zola
501 Säkeen kriisi · Stéphane Mallarmé
509 Valehtelun rappio · Oscar Wilde
517 Esteettisen historia · Bernard Bosanquet
522 Mitä on taide? · Leo Tolstoi

534 Suomennosten lähteet
537 Henkilöhakemisto
540 Asiahakemisto

– Esipuheesta

“Käsillä oleva estetiikan lukemisto on ensimmäinen suomenkielinen tekstikokoelma, joka kokoaa yksiin kansiin keskeisimmät esteettisiä arvoja ja taidetta koskevat kirjoitukset antiikista 1800-luvun lopulle.

Teos koostuu klassikkoteksteistä, joista vain osa on aiemmin suomennettu. Mukana on myös uusia suomennoksia jo vanhentuneista käännöksistä sekä muutamia aiemmin ilmestyneitä suomennoksia, joita on paranneltu yhteistyössä kääntäjien tai heidän perikuntiensa kanssa.

Tekstien valikoiminen on ollut pitkä ja ajoittain kivuliaskin prosessi. Pois on jouduttu jättämään monia kiinnostavia kirjoituksia, jopa kokonaisia koulukuntia. Ensyklopedisen sillisalaatin sijasta olemme halunneet koota teoksen, joka avaa laajahkojen tekstiotosten avulla filosofisen estetiikan keskeisimmät kiistanaiheet ja ristivalottaa alan tärkeimpiä kysymyksiä – esimerkiksi kauneuden määritelmää sekä taiteen monitulkintaista suhdetta totuuteen, moraaliin ja yhteiskuntaan.

Teos on jaoteltu aikakausittain viiteen osaan: antiikkiin, kristilliseen antiikkiin ja keskiaikaan, renessanssiin, valistukseen ja romantiikkaan sekä tässä 1800-luvulle rajautuvaan moderniin. Jokainen osa alkaa asiantuntijaesittelyllä. Antiikin, keskiajan ja renessanssin esteettisiä kysymyksiä pohtii kirjan alkupuolella dosentti Oiva Kuisma. Valistuksen ja romantiikan estetiikkaa esittelee dosentti Jussi Kotkavirta ja 1800-luvun modernia estetiikkaa antologian toimittajat FT Ilona Reiners, dosentti
Anita Seppä ja dosentti Jyri Vuorinen.”

Kirjoittajavieras-haastattelusarjassa tutustutaan Gaudeamuksen kirjoittajiin.

Lohikäärmeistä ja jumalista, krokotiileista ja kaakeista, Taivaan tahdosta, koti-ikävästä ja Kiinan keisareista voi lukea ihmeellisiä kertomuksia pienen kielialueen pohjoisella kielellä, suomeksi. Jyrki Kallio on tehnyt harvinaisen työn kääntämällä suoraan kiinan kielestä suomeksi valikoimansa tekstit Guwen guanzhi -antologiasta, joka sisältää Kiinan klassisen proosan parhaat kirjoitukset. Antologiaa voi merkitykseltään löyhästi verrata Kalevalaan tai Maamme-kirjaan Suomessa. Kallion suomennostyö on tiettävästi Guwen guanzhin ensimmäinen kattava käännös länsimaiselle kielelle.

”Miksi ei Kiina?”, kysyy Kallio. Kiina on valtava maa, jolla on ikivanha kulttuuri sekä kieli, jota sadat miljoonat puhuvat. Nimenomaan klassisesta kiinasta, ”Itä-Aasian latinasta”, Kallio kiinnostui kiinalaisen kirjallisuuden kautta. Pertti Niemisen käännöstyöt, esimerkiksi Keskitie-kokoelma, tekivät vaikutuksen. ”Näistä teksteistä heräsi kiinnostus Kiinaan ja kiinalaisuuteen, mutta tuli tehtyä aika pitkä kierros nyky-Kiinan kielessä ja kulttuurissa ennen kuin palasin näihin vanhoihin teksteihin”, Kiinassa välillä opiskellut ja työskennellyt Kallio sanoo.

Kirjoitusmerkkien kieli

Kallio aloitti kiinan opinnot omin päin jo lukiolaisena. Oppimateriaalit kasetteineen hän tilasi suoraan Kiinasta. ”Jouduin hakemaan kasetit tullipostista Tampereelta, kun luultiin, että pakkauksessa oli kasettinauhuri.” Opinnot jatkuivat lukion jälkeen Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa, jossa oli muiden opintojen ohella mahdollisuus lukea myös kiinaa. Pienissä opiskelijaryhmissä opiskelu oli tehokasta, ja aktiiviset opettajat järjestivät iltaisin ja viikonloppuisin keskustelukursseja myös kotonaan.

Kallion mielestä kuka tahansa voi oppia kiinan kieltä kirjoitusmerkkeineen. Merkkejä on kaiken kaikkiaan peräti 50 000, mutta jo 3000 merkkiä osaava pystyy lukemaan sanomalehtiä ja populaarikirjallisuutta. Kiinan kieltä myös opettava Kallio pitää kiinaa mahdollisuuksien kielenä eri tavoin lahjakkaille opiskelijoille. ”Jos ääntäminen tuntuu vaikealta, voi olla kirjoitusmerkeissä tosi haka.”

Klassisen proosan parhaat

”Törmäsin Guwen guanzhi -antologiaan sattumalta, kun ollessani Pekingissä suurlähetystössä töissä halusin parantaa klassisen kiinan taitoani. Opettaja valitsi oppimateriaaliksi Guwen guanzhin, mikä oli aluksi shokki – ei sanastoja eikä harjoituksia vaan ainoastaan teksti ja viitteistys, molemmat klassisella kiinalla.” Kallio huomasi pian, että antologian tarinat olivat tavattoman mielenkiintoisia.

”Suomeen palattuani aloin kieliharjoittelumielessä kääntää antologian tekstejä. Sattumoisin puhuin hankkeestani Matti Nojoselle, joka oli kääntänyt pöytälaatikkoon Sunzia.” Kallio ja Nojonen saivat omissa käännöstöissään apua toisiltaan, ja kirjojen kustantajaksi löytyi Gaudeamus. Ensimmäisenä Kallion käännöstyönä ilmestyi vuonna 2005 Jadekasvot. Se sisältää Guwen guanzhin vanhimpia tekstejä, jotka ovat 300-luvulta ennen ajanlaskun alkua. Kallio jatkoi suomennosurakkaansa kronologisessa järjestyksessä, ja vuonna 2007 ilmestyi Jadelähde ja 2008 Jadepeili, jossa uusimmat tekstit ovat 1600-luvulta.

Puheen voi pitää krokotiileillekin

Suomalaisille kiinalainen runous on etenkin Pertti Niemisen ja Pertti Seppälän käännöstyön ansiosta ollut tuttua, mutta proosaa on ennen Kallion käännösten valmistumista käännetty vähän. Guwen guanzhin toisinaan veijarimaisia, toisinaan herkkiä ja toisinaan juhlavia proosatekstejä yhdistää moraalinen sanoma. Jade-trilogian lukija pääsee tutustumaan kiinalaisten pysyvimpiin arvoihin, kungfutselaiseen etiikkaan ja Kiinan historian vaiheisiin.

Jade-trilogian ensimmäisen osan otsikoksi valikoitunut ’jadekasvot’ on kohtelias ja kunnioittava puhuttelu, jolla lähestytään jalosukuista, hienopiirteistä henkilöä. Juhlava kohteliaisuus ei suinkaan ole Guwen guanzhin tekstien ainoa tyylilaji. Esimerkiksi Jadelähteeseen sisältyvässä Han Yun ’Krokotiileille’-katkelmassa vähäisiin vaikutusmahdollisuuksiinsa suuressa koneistossa tympääntynyt pikkuvirkamies pitää ironisen puheen krokotiileille. ”Koska olen Taivaan pojan määräyksestä tullut tänne virkamieheksi, en kerta kaikkiaan voi muuta kuin panna koko mieskuntoni teitä krokotiileja vastaan. / Sikäli kun teillä krokotiileilla on ymmärrystä, kuulkaa tämän prefektin sanoja!”

Kääntäjä ratkoo kieltä kuin dekkaria

Onko klassinen kiina suomennettuna väistämättä kääntäjän kieltä? ”Klassinen kiina on runollinen lyhennekieli, kielimuoto, joka ei ole koskaan heijastanut puhuttua kieltä. Siitä puuttuvat sidesanat, esimerkiksi syy-seuraussuhteita ja aikajärjestystä selventävät konjunktiot. Klassisen kiinan luettavaan muotoon saaminen edellyttää muokkaamista”, Kallio kertoo. Hänen käännöstöissään on tärkeänä osana mukana selventävät viitteet, ja kiinan kielestä kiinnostuneiden iloksi kirjoissa on mukana myös tekstit alkukielellä kokonaisuudessaan. Kallio on tyytyväinen kirjojen ulkoasuun, jonka on suunnitellut Jukka Aalto.

Guwen guanzhi on alun perin laadittu teini-ikäisille lukukirjaksi. Tarkoituksena on ollut parantaa lukijoiden omia kirjoitustaitoja sekä myös perehdyttää kungfutselaiseen arvomaailmaan, jossa ihanteita ovat esimerkiksi ihmisyys, hyve, säädyllisyys, huomaavaisuus ja rationaalisuus. ”Pyrin valitsemaan suomalaisille lukijoille kiinnostavia, Kiinassa tunnettuja tekstejä, jotka samalla rakentaisivat siltaa kiinalaisen kulttuuriperinnön ja suomalaisuuden välille”, Kallio sanoo.

Kaiken yllä on taivaan tahto

Jade-trilogiassa toistuu käsite ’taivaan tahto’. Mitä se tarkoittaa, jumalaako? ”Taivas on hyvin vanha kiinalainen käsite. Taivaalla on tahto. Se ei kuitenkaan ole persoonallinen vaan abstrakti, kaiken yläpuolella vaikuttava persoonaton, moraalinen voima. Taivas ilmaisee tahtonsa mutta ei ole toimija – ihmisten on itse löydettävä oikea tie. Jos hallitsijat toimivat moraalisesti oikein, he noudattavat taivaan tahtoa.”

”Ihmiset nähdään osana laajaa ajan ja tapahtumien virtaa. Tämä tekee ihmisistä tietyllä tavalla pieniä. Kiinassa historia on pitkä ja maailma suuri, nykyhetki silmänräpäys ja ihmisen vaikutusmahdollisuudet vähäiset”, Kallio kuvaa.

Ulkopoliittisessa instituutissa ulkoministeriön lähettämänä vierailevana tutkijana tällä hetkellä työskentelevällä Kalliolla on Jade-trilogian valmistumisen jälkeen uusia kirjahankkeita suunnitteilla. ”Kungfutselaisuuden pääteoksesta ’Keskustelut’ ei ole olemassa kokonaista, ajantasaista suomennosta. Haluaisin tehdä kriittisen käännöksen, jossa huomioitaisiin uudet arkeologiset tekstilöydöt ja uusin tutkimus.”

Tulevien töiden valmistumista odotellessa Kallio suosittelee kungfutselaisuuden tiivistelmänä esimerkiksi Jadepeilin tekstiä ’Kirjoitusten arvostamisen paviljonki’, joka tuntuu osallistuvan kriittisesti myös suomalaisessa yhteiskunnassa ajankohtaisiin keskusteluihin. ”Ajassamme arvostetaan tehokkuutta ja hyötyä sekä palvotaan harhaoppeja – sellainen on kirjoitusten sotkemista. Se, että opiskellaan sananselitystä, harjoitetaan ulkolukua ja resitointia sekä täytetään Taivaanpiirin ihmisten korvat ja silmät pinnallisella ja pikkuviisaalla lumeella, on kirjoitusten häpäisemistä.”

***
Jyrki Kallio toivoisi saavansa lukijoilta palautetta kirjoistaan. Sitä voi lähettää kustantajan kautta (info@gaudeamus.fi).

(Gaudeamus/tiedotus, 8.9.2009)

***

» Lue lisää Jade-trilogiasta
» Jadekasvot
» Jadelähde
» Jadepeili

Mutta miten kansalliskirjallisuuden nimeen vannova 1880-luvun Suomi reagoi naturalismin jyrkkään kuvastoon ja sen esittämään inhimilliseen rumuuteen? Kansallisten sankarikertomusten sijaan naturalistinen kirjallisuus tarjosi kuvauksia rappiosta, sairaudesta, kuolemasta, yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta, avioliiton, perheonnen ja rakkaushaaveiden särkymisestä ja pettymyksestä moderniin suomalaisen elämään. Naturalismin aikakautta leimasi vahva julkinen keskustelu suomalaisen kirjallisuuden tehtävästä.

Teoksen lähtökohtana on lajiteoria ja vertailevan kirjallisuudentutkimuksen uudet haasteet. Siinä käsitellään suomalaisen naturalismin syntyä, luonnetta ja suhdetta ajan ranskalaiseen kirjallisuuteen. Särkyvä arki on perusteos suomalaisen realistisen ja naturalistisen kirjallisuuden kansainvälisistä, erityisesti ranskalaisista yhteyksistä.

– Kirjoittaja

Riikka Rossi on tutkijatohtori Suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitoksella Helsingin yliopistossa. Hän on realismin ja naturalismin tutkija ja 1800-luvun kirjallisuuden tuntija. Realismin lisäksi hän on kiinnostunut lajiteoriasta, vertailevasta tutkimuksesta sekä Ranskan ja Suomen kulttuurisuhteista.

– Teos

Riikka Rossi
Särkyvä arki. Naturalismin juuret suomalaisessa kirjallisuudessa
Nidottu, 276 sivua. Gaudeamus 2009, Palmenia-sarja.
Suositushinta 31  €
» Tilaa teos verkkokaupasta

– Sisällys

1. Johdanto
Naturalismin synty
Kansalliskirjallisuus ja naturalismin pelko
Laji ja vertaileva näkökulma
Naturalismin ydinteemat: arki ja entropia
Naturalismi ja realismi
Naturalismi lajina

2. Ranskasta Suomeen
Pohjoismainen myytti
Käännöksiä ja Pariisin-matkoja
Zola ja yhteiskunnallinen naturalismi
Flaubert naturalistina
Tekikö Nora oikein? Ibsenin merkitys
Vaikutuksia intertekstuaalisuuteen

3. Rappion runousoppia?
Dynaaminen naturalismi
Traaginen uhri
Staattinen entropia

4. Naturalismin harmaa arki
Naturalismin ja realismin arki
Arki ja juhla
Naturalismin arkinen henkilökuvaus
Mikrohistoriallinen näkökulma yhteiskuntaan
Arki kronotooppina
Arjen aika
Paikallisesta globaaliin
Arki ja moderni

5. Melodraama ja naturalismi
Tunteita, katseita, draamaa
Seikkailuajasta naturalismiin
Yhteiskunnallinen melodraama
Piilotettu moraali
Rikollinen ihminen
Moralisointia ja empatiaa

6. Allegorinen ja symbolinen naturalismi
Merkitysten tasot
Realistinen ja symbolinen esittäminen
Allegorian ja naturalismin suhde
Papin rouvan allegoriset ja symboliset tasot
Aviorikoksen seuraus
Suomalainen vai ranskalainen nainen?
Symbolismin ja naturalismin suhde

7. Yhteiskuntakriittinen naturalismi
Ohjelman edistysusko ja romaanien rappio
Naturalismi ja dekadenssi
Naturalismin šokki
Determinismi ja tahdon vapaus
Kasvatuksella rappiota vastaan
Naturalistinen romaani ja aateromaani
Kohti parempaa maailmaa

– Lehdistötiedote 17.8.2009

Arki ja unelmat särkyivät kirjallisuuden naturalistien teksteissä
Riikka Rossi syventyy kirjassaan naturalismiin suomalaisessa kirjallisuudessa

Filosofian tohtori Riikka Rossi palaa juuri ilmestyneessä tietoteoksessaan Särkyvä arki – Naturalismin juuret suomalaisessa kirjallisuudessa (Gaudeamus 2009, Palmenia-sarja) suomenkielisen kirjallisuuden syntyaikaan. Arjen ahdinkoa, rappiota, sairautta, pettymyksiä ja yhteiskunnallista eriarvoisuutta tulvehtiva ranskalainen naturalismi saapui Suomeen 1800-luvun lopussa, aikana, jolloin kirjallisuudelta toivottiin kansallisten arvojen vahvistamista ja nuoren kansakunnan idealisoimista.
“Muiden muassa Minna Canth ja Juhani Aho kuvasivat teoksissaan elämän varjopuolia ja harmaata, särkyvää arkea. Naturalistiset kirjailijat halusivat kuvata elämää sellaisena kuin se on, mutta onnellisten hetkien ja suojatun idyllin sijaan he keskittyivät kuvaamaan Ahon sanoin ’elämän varjopuolia’, modernin maailman uhkia ja ristiriitoja”, Rossi toteaa.

Naturalismi otettiin Suomessa ristiriitaisesti vastaan, mutta naturalistien panos aikansa yhteiskunnalliseen keskusteluun oli tärkeä. “Naturalismi syntyi oikealla hetkellä jäsentämään yksilön arkielämää ravistelevia muutoksia, kuten uusia käsityksiä uskonnosta, avioliitosta, seksuaalisuudesta, moraalista, vastuusta ja laajemmin ihmisen kohtalosta ja osasta elämässä”, Rossi sanoo. “Naturalismin särkyvä arki shokeeraa ja ravistelee. Se pyrkii herättämään lukijan vastuuntunnon ja halun vaikuttaa.”

Ote teoksesta:
“Naturalismi näyttää tuhoavan kaiken, mihin jollakin tavalla liittyy onnen toivoa ja uskoa: romanttisen rakkauden, harmonisen idyllin, kiehtovan juhlan, satumaisen seikkailun ja perheonnen. Paradoksaalista kyllä, naturalismin asenne rappioon on kielteinen. Tuho ei ole arvo sinänsä. Naturalismi kääntyy jopa itseään ja kuvaamaansa maailmaa vastaan. Sen henkilöt inhoavat omaa harmaata elämäänsä ja toivovat parempaa ja kauniimpaa maailmaa.”

Semiootikot jäljittävät merkkejä ja merkityksiä

”Semiotiikan tutkimuskohteena on semiosis, merkityksen tuottamisen ja välittymisen prosessi, joka tapahtuu merkkien ja tekstien kautta, avulla ja ehdoilla. Semiosista on se, että koira heiluttaa häntäänsä ja omistaja tulkitsee sen iloisuuden merkiksi. (—) Semiosista on yhtä lailla arpi onnettomuuden merkkinä, mittava kirjasto sivistyksen merkkinä ja epäjohdonmukainen puhe järkkyvän mielen merkkinä”, kirjoittaa Harri Veivo kirjassa.

Murtuvat merkit -kirjan kirjoittajat tarkastelevat merkkien ja tekstien murtumia ja siirtymiä omista näkökulmistaan. Samalla teos johdattaa lukijan 2000-luvun alun käsitteiltään runsaan semiotiikan eri suuntausten ja tarkastelutapojen pariin.– Teos

Erja Hannula & Ulla Oksanen (toim.)
Murtuvat merkit. Semiotiikan teoreettisen ja soveltavana tutkimuksen näkökulmia
Nidottu, 207 sivua. Gaudeamus 2009, Palmenia-sarja.
Suositushinta 31  €
» Tarkasta saatavuus ja tilaa teos verkkokaupasta

– Sisältö

Harri Veivo: Lyhyt johdatus semiotiikkaan 2000-luvun alussa

Merkityksen rajat ja rajanylitykset
Veivo: Tekstin säännönmukaisuudet, produktiivisuus ja raja
Antti Salminen: Ei mistään mahdottomaan. Merkityksen rajatiloja Peircesta Derridaan
Eero Tarasti: Tutkielma ilmenemisestä – eli läsnäoleva rakenne ja subjektin eksistentiaalisia poikkeamia

Rakenteet ja poikkeamat:
Altti Kuusamo: Strukturalismi ja tiedostamaton. Rakenteet ja sen reunat
Leena Mäkelä-Marttinen: Merkkejä lihassa. Sadistiset poikkeamat Timo K. Mukan novellissa ”Epäsuoria vihjeitä Bert Plotkan vaimolle”
Filip Sikorski: Kieli, musiikki ja rakenne Stéphane Mallarmén runoudessa. Näkökulma strukturaaliseen poetiikkaan

Peircen käytännöt:
Mats Bergman: Käytännöt vai rakenteet? C. S. Peircen semiotiikan retoriset lähtökohdat
Ahti-Veikko Pietarinen & Lauri Snellman: Käytännöt Peircen merkitysteoriassa. Pragmatismista pragmatisismiin, tieteistä
taiteisiin

Käytännön eri tulkinnat:
Janne Kurki: Äänestää, ei äänestä, äänestää… Kansan edustamisen mahdott omuudesta ja vaaleista poikkeustilana
Antti Silvast: Riskiyhteiskunta ja merkityksenanto. Sähkönjakelun häiriöiden semioottista tarkastelua

Palkintolautakunnan perustelut:
“Klassisen kreikan alkeisoppikirja on henkevän ja harkitun näköinen. Kirja on pehmeäkantinen, mutta ei liian pehmeä. Sekä kannen että sivujen materiaali on miellyttävä. Kannen typografia on klassinen ja niin kiinnostavasti sommiteltu, että sitä ei kyllästy katselemaan. Myös sisäsivuilla jatkuu kultivoitunut tyyli, joka houkuttelee kreikan opintoihin.”

Lisätietoa:
http://www.kauneinkirja.fi/tietokirjat/
http://www.kauneinkirja.fi/komitea/
Vuoden kauneimmaksi kirjaksi valittiin Jouni Kuurnen Louhisaaren linnan talousreseptit (SKS). Gaudeamus onnittelee kaikkia kilvassa menestyneitä.

–

Teos on klassisen kreikan perusoppikirja, joka sopii vasta-alkajille. Kreikan kielen ja kirjallisuuden yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa toimiva dosentti Erkki Sironen on Helsingin, Oulun ja Turun yliopistoissa toteutetun perusteellisen koekäytön jälkeen toimittanut suomeksi Frithiof Ponténin ajattoman tiiviin klassisen kreikan oppikirjan Grekisk läsebok för nybörjare laajentamalla ja ajankohtaistamalla sen entistä monitoimisemmaksi oppimateriaaliksi. Se soveltuu yliopistojen lisäksi muihin oppilaitoksiin ja itseopiskeluun.

Kaksi ja puoli vuosituhatta kattavien, suurimmaksi osaksi autenttisten kieli- ja kulttuurihistoriallisesti monipuolisten dokumenttien ja kirjallisten tekstien esittelemän keskeisen sanavaraston ja tärkeimmät kielioppiasiat voi harjoituksineen omaksua noin 120 oppitunnissa.

Frithiof Pontén (kääntäjä Erkki Sironen)
Klassisen kreikan alkeisoppikirja
Nidottu, 264 sivua. Gaudeamus 2008.
Suositushinta 36  €
» Tilaa teos verkkokaupasta

Tekstit on valittu eri puolilta Vanhaa testamenttia, jotta opiskelija tutustuisi edustavasti kirjallisuuden eri lajeihin – sekä proosaan että runouteen. Oppikirjan sanasto ja selitykset tekevät tekstien ymmärtämisen vaivattomaksi ja lukemisen jopa nautinnoksi. Heprean taito kasvaa kohisten. Tarkoituksena on osoittaa, että heprea ei ole niin vaikea kieli kuin usein luullaan.

– Sitaatti

Tiesitkö, että heprean sana “saq” on suomeksi sekä “säkki” että “surijan tai katujan lannevaate”? Siksi Joonan kirjassa katuvat niniveläiset pukivat sekä itsensä että karjansa säkkeihin. Europpalaisten kielten sana säkki näyttää olevan laina hepreasta (tai foinikiasta).

– Teos

Tapani Harviainen & Raija Sollamo (toim.)
Raamatun heprean lukemisto
Nidottu, 183 sivua. Gaudeamus 2009.
Suositushinta 32  €
» Tarkasta saatavuus ja tilaa teos verkkokaupasta

– Tekijät

Tapani Harviainen, FT, seemiläisten kielten professori, Helsingin yliopiston Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitos. Erityisaloja: heprean äännehistoria, heprealaiset käsikirjoitukset Pietarissa ja Liettuan karaiimiyhteisö.
Raija Sollamo, TT ja FL, Raamatun alkukielten professori (emerita), Helsingin yliopiston eksegetiikan laitos. Erikoisalat: Septuaginta ja Qumranin tekstit.

Teos on tarkoitettu kaikille kielen ja mielen biologiasta sekä kognitiotieteen perusteista kiinnostuneille lukijoille. Useiden lukujen lopussa on runsaasti harjoitustehtäviä, jotka palvelevat kirjan käyttämistä oppikirjana.

– Teos

Pauli Brattico
Biolingvistiikka. Johdatus kielen biologiaan, evoluutioon ja kognitiivisiin perusteisiin
Nidottu, 336 sivua. Gaudeamus 2008.
Suositushinta 31  €
» Tarkasta saatavuus ja tilaa teos verkkokaupasta