On kuitenkin epäselvää, mitä erilaiset representaatiot oikein esittävät ja miten. Mitä käsite  lopulta tarkoittaa ja mitä sillä tehdään? Onko siitä enemmän haittaa kuin hyötyä filosofian ja tieteellisen tutkimuksen peruskäsitteenä?

Teoksessa tarkastellaan representaation käsitteen tietoteoreettista taustaa sekä sen käyttöjä filosofiassa, kirjallisuuden ja taiteiden tutkimuksessa, kognitiotieteessä, yhteiskuntatieteissä ja tieteen tutkimuksessa. Tulkinnat representaatiosta tuodaan vuoropuheluun moninaisten esittämisen välineiden ja tapojen kanssa. Näin teos avaa tuoreen monitieteisen näkökulman representaation kysymykseen.

”Representaation käsitteen ympärille kasaantuneet ongelmat ovatkin johtaneet puheeseen representaation kriisistä. Toisaalta erilaiset yhteiskunnallisesti virittyneet konstruktivistiset suuntaukset katsovat ylittäneensä representaation kriisin: kulttuuri ja sosiaalinen todellisuus ovat niiden mukaan erilaisin representaatioin tuotettuja ja sellaisina erilaisten intressien ja ideologioiden läpäisemiä.”

***

Tarja Knuuttila & Aki Petteri Lehtinen (toim.)
REPRESENTAATIO
TIEDON KIVIJALASTA TIETEIDEN TYÖKALUKSI
1. p. lokakuu 2010 • Nid. B5, noin 350 s.
978-952-495-137-1 • KL: 11.5, 30, 70.01, K • UDK: 1, 3, 7.0
Suositushinta 36 €

» Tarkasta saatavuus ja tilaa teos verkkokaupasta

***

Kirjoittajat

Aki Petteri Lehtinen, FM, jatko-opiskelija. Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto. Erikoisalat: tieteenfilosofia, pragmatismi ja journalismi.
Hanne Appelqvist, PhD, tutkijatohtori. Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto. Erikoisalat: Wittgenstein ja estetiikka.
Mats Bergman, FT. Viestinnän laitos, Helsingin yliopisto. Erikoisalat: C. S. Peircen merkkiteoria, viestinnän filosofia, pragmatismi.
Ahti-Veikko Pietarinen, FT, professori. Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto. Erikoisala: semiotiikka.
Markus Lammenranta, FT, yliopistonlehtori. Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto. Erikoisalat: tieto-oppi ja metafysiikka.
Harri Veivo, FT, dosentti. Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto. Erikoisalat: kirjallisuuden semiotiikka ja teoria, 1900-luvun kirjallisuus.
Timo Kaitaro, FT, dosentti, Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto. Erikoisalat: filosofian ja neurotieteiden historia, surrealismi.
Sakari Katajamäki, FL, toimituspäällikkö. Edith – suomalaisen kirjallisuuden kriittiset editiot, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Erikoisala: kirjallisuudentutkimus.
Hanna Johansson, FT, dosentti. Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto. Erikoisalat: taidehistoria ja nykytaiteen tutkimus.
Anna-Mari Rusanen, FM. Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto. Erikoisala: kognitiontutkimuksen filosofia.
Christina M. Krause, FT, professori. Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto. Erikoisalat: kognitiotiede ja kognitiivinen neurotiede.
Otto Lappi, FM. Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto. Erikoisala: kognitiotiede.
Leena-Maija Rossi, FT, yliopistonlehtori. Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto. Erikoisala: sukupuolen ja seksuaalisuuden visuaaliset representaatiot.
Jukka Törrönen, VTT, professori. SoRAD (Centre for Social Research on Alcohol and Drugs), Tukholman yliopisto. Erikoisalat: sosiologia ja alkoholi- ja huumetutkimus.
Timo Honkela, FT, dosentti (johtava tutkija). Tietojenkäsittelytieteen laitos, Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu. Erikoisalat: tekoälytutkimus, kognitiotiede ja kieliteknologia.
Tarja Knuuttila, FT, dosentti. Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto. Erikoisalat: tieteenfilosofia ja tieteentutkimus.

***

Sisällys

Tarja Knuuttila & Aki Petteri Lehtinen: Johdanto: Representaatio –  tiedon kivijalasta tieteiden työkaluksi

I Representaatio filosofiassa
Aki Petteri Lehtinen: Sanat ovat tekoja: Representaatio ja todellisuus uuspragmatismissa
Hanne Appelqvist: Representaatio ja sen rajat Wittgensteinin filosofiassa
Mats Bergman: Presentaatio vai representaatio? Charles S. Peircen perseptioteorian merkilliset vaiheet
Ahti-Veikko Pietarinen:  Ajatusten liikkuvat kuvat: Representaatio logiikassa
Markus Lammenranta: Taiteiden kielet ja maailmojen tekeminen

II Representaatio, kirjallisuus ja taide
Harri Veivo: Representaation muodot ja mahdollisuudet kirjallisuudessa
Timo Kaitaro: Miten esittää väritön vihreä ajatus? Representaatio surrealismissa
Sakari Katajamäki: Pienestä äänestä pohjapiirrokseksi: Sonettirunouden metamodaalisuus
Hanna Johansson: Liikkuvan kuvan materiaalisuus ja haptinen representaatio

III Representaatio, kognitio ja mieli
Anna-Mari Rusanen: Representaatioiden ongelma kognitiontutkimuksessa
Christina M. Krause: Aivojen sähköinen toiminta ja kognitiiviset prosessit
Otto Lappi: Värien representaatio aivoissa ja mielessä: Fysikalistinen, behavioristinen ja mentalistinen näkökulma

IV Representaatio, yhteiskunta ja tiede
Leena-Maija Rossi: Esityksiä, edustamista ja eroja: Representaatio on politiikkaa
Jukka Törrönen: Kuvaus, näkökulma, ääni: Representaatioiden analyysi empiirisessä sosiaalitutkimuksessa
Timo Honkela: Tietokone tallentajasta tulkitsijaksi: Representaatio tietojenkäsittelytieteessä
Tarja Knuuttila: Totuudenmukaisia kuvauksia vai monikäyttöisiä välineitä? Mallit tieteellisinä representaatioina

Kirjallisuus
Asiahakemisto
Kirjoittajat
Kiitokset

This volume in itself consists of a network of encounters. The multiplicity of viewpoints, styles and modes of argumentation displays the ultimate aim of to form a discursive space where the notion of encounter is not only a theme among others but also a way of thinking.

“If art is the domain of the excessive – sensations and affects – it is by definition oriented towards its own supersaturated condition, the virtual. Art takes place as the site that thematizes itself as a site, a domain or a stage, but simultaneously collapses its unity by expressing qualities that migrate from other milieus. Art as derangement: actualized Nature opening up to the virtual forces of the Cosmos.”

***

Kuisma Korhonen & Pajari Räsänen (eds.)
THE EVENT OF ENCOUNTER IN ART AND PHILOSOPHY
Continental Perspectives
1st ed. February 2010 / 1. painos helmikuu 2010
978-952-495-138-8 • paperback/nidottu A5, 293 p.
KL: 11.5, 86.01, 70.01, K • UDK: 1, 82, 7.0
List price / suositushinta 36 €

» Tarkasta saatavuus ja tilaa teos verkkokaupasta

***

Overseas orders: please, contact us by email at info@gaudeamus.fi.

Editors:
Kuisma Korhonen, Professor of Literature, University of Oulu.
Pajari Räsänen, PhD, Comparative Literature, University of Helsinki.

1700-luvun eurooppalaisen kirjallisuuden ensyklopedia avaa yleistajuisesti näitä aikakauden kirjalliselle kulttuurille tunnusomaisia ilmiöitä, käsityksiä ja toimintatapoja Swiftistä Austeniin. Se koostuu aakkosellisista hakusanoista sekä esseemuotoisista tekstianalyyseista ja katsauksista. Teos on yhtä aikaa tarkkuutta kaihtamaton yleisesitys, kriittinen tietosanakirja, tutkimus kertomuksellisen ajattelun muutoksesta sekä oppikirja, joka jättää lukijan ajattelulle tilaa.

***

TEEMU IKONEN
1700-LUVUN EUROOPPALAISEN KIRJALLISUUDEN ENSYKLOPEDIA
eli Don Quijoten perilliset
1. p.  helmikuu 2010
978-952-495-080-0 • Nid., B5, 365 s.
KL: 86.1, K • UDK: 82
Suositushinta 36 €

» Tarkasta saatavuus ja tilaa teos verkkokaupasta

***

FT Teemu Ikonen (s. 1969) on opettanut yleistä kirjallisuustiedettä Helsingin yliopistossa. Hän on tutkinut erityisesti 1700-luvun kirjallisuutta, kertomusteoriaa, avantgarden historiaa sekä digitaalista runoutta. Lisäksi hän on toiminut Nuoren Voiman päätoimittajana (2000-2003) ja ollut perustamassa kulttuuriosuuskunta Lektiota.

***

Sisällys

Alkuperä * Alkuperäinen * Alttius* Autiosaari

Eloonjääneet kertovat.
Daniel Defoe: Robinson Crusoe

Bildungsroman * Burleski * Correspondance littéraire * Dialogi * Edistys

Kertomustieto vaakalaudalla

Elämäkerralliset tekstit

Mitätön ilman kertomuksen tilaa.
Karl Philipp Moritz: Anton Reiser

Ensyklopedia * Epäuskollinen käännös * Esipuhe * Esiromantiikka * Fantastinen * Fiktio * Filosofinen kertomus * Historia

Tarina rakentuu kielloilla.
Denis Diderot: Jaakko fatalisti ja hänen isäntänsä

Historiallinen romaani * Itseoppinut * Itämaat * Jäljittelemätön

Ossian, Rowley ja aitouden lumo

Jäljittely

Vihellätte itselleen porsaalle.
Alain-René Lesage: Gil Blas

Kasvatus * Kertoja * Kertomus * Kieli

Epäonnistumisen historia.
Lawrence Sterne: Tristam Shandy — elämä ja mielipiteet

Kielletyt tekstit * Kirjallisuus

Kirjamarkkinat

Miehen puheet ja naisen kirjeet
Marie-Jeanne Riccoboni: Lettres de Milady Juliette Catesby

Kirjeromaani * Klandestiinit kirjoitukset * Klassismi * Kuvaelma * Lapsuus * Lastenkirjallisuus * Libertiini

Kertomuksen väkivallasta. Markiisi de Saden sanelukone

Luonto * Luonnollinen * Maalauksellinen * Maku * Matkakertomus

Mielen lukemisesta: Sarah Fielding, Frances Burney, Jane Austen

Muukalainen * Nerous * Nimi * Omaisuus * Orpo, äpärä, löytölapsi * Perheromaani * Porvarillinen näytelmä * Pseudokäännös * Rapsodia * Revoluutio

Isä, kertoja, herra.
Gaspar Guillard de Beaurieu: L’Élève de la nature

Rokokoo * Romaani * Romanssi

Naiselle sopiva kertomus?
Charlotte Lennox: The Female Quixote

Runous * Salonki * Satiiri

Grab Street, Lontoo

Sensuuri

Rangaistuksen uhalla

Sentimentaalinen

Siirtomaahistorian utopiat.
Abbé Raynal (toim.): Histoire des deux Indes

Sturm und Drang * Sukupuoli * Taru * Tunnekyky * Uusgotiikka

Vallan varjossa: Ann Radcliffen ylevä mysteeri

Valistus * Vanhojen ja uusien kiistat * Vapaus * Varhaisromantiikka * Villi * Ylevä

1700-luku: tapahtumia, teoksia, anekdootteja
Kirjallisuus
1700-lukututkimusta
Kuvalähteet
Henkilöhakemisto

Teokseen on koottu sukupuoleen liittyvää kansainvälistä tutkimusta taloustieteen eri aloilta, ja se esittelee myös ajankohtaista tutkimustietoa suomalaisesta työ- ja perhe-elämästä.  Siinä pohditaan muun muassa yksilön päätöksentekoa, perhettä, ajankäyttöä, työmarkkinoita, kehityskysymyksiä ja tasa-arvoa.

Naiset, miehet ja talous on välttämätön kaikille, jotka haluavat ymmärtää talouden ja sukupuolikeskustelun välisiä yhteyksiä. Se soveltuu oppikirjaksi taloustieteen ja muiden yhteiskuntatieteiden sekä sukupuolitutkimuksen opiskelijoille.

Marja-Liisa Halko, Anne Mikkola & Olli-Pekka Ruuskanen (toim.)
NAISET, MIEHET JA TALOUS
1. p.  tammikuu 2010
978-952-495-115-9 • Nid., A5, 300 s.
KL: 36, K • UDK: 33, 65
Arviohinta 33 €

» Tarkasta saatavuus ja tilaa teos verkkokaupasta

– Sisällys

Marja-Liisa Halko, Anne Mikkola & Olli-Pekka Ruuskanen: Johdanto

YKSILÖN VALINNAT
Pertti Haaparanta & Marja-Liisa Halko: Rationaalisesta päätöksenteosta
Marja-Liisa Halko: Riskiä kaihtavat naiset ja kilpailuhaluiset miehet
Anna-Leena Asikainen: Naiset vaaliuurnilla — taloustieteen näkökulma

PERHE
Olli-Pekka Ruuskanen: Kulutuksen, ajan ja hyvinvoinnin jakautuminen perheessä
Anu Raijas & Riepu Pakoma: Kotitaloustöiden tekeminen ja teettäminen suomalaisissa kotitalouksissa
Päivi Mattila-Wiro: Kotitaloustyön arvon vaikutus tuloeroihin
Terhi-Anna Wilska: Tytöt, pojat ja talous

TASA-ARVO TYÖMARKKINOILLA
Heikki A. Loikkanen: Taloustieteen näkökulmia sukupuoleen perustuvaan syrjintään
Sami Napari: Lasten vaikutus naisten palkkakehitykseen
Elina Moisio: Perheen ja työn yhteen sovittaminen

TALOUDELLINEN KASVU JA KEHITYS
Ulla Lehmijoki: Väestöllinen transitio muuttaa maailmaa
Anne Mikkola: Sukupuolten tasa-arvon ja taloudellisen kehityksen vuorovaikutus
Pertti Haaparanta: Globalisaatio ja naisen asema

– Kirjoittajat

Anna-Leena Asikainen, VTT, vanhempi tutkija, Centre de Recherche Publ­ic Henri Tudor ja STATEC (Service central de la statistique et des études économiques), Luxembourg.
Pertti Haaparanta, PhD, kansainvälisen talouden professori, kansantalous­tieteen laitos, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu.
Marja-Liisa Halko, VTT, tutkija, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu ja teknillinen korkeakoulu. Hän on erikoistunut kokeelliseen tutkimukseen, erityisesti neurotaloustieteeseen.
Ulla Lehmijoki, VTT, kansantaloustieteen professori ja dosentti, Helsingin­ yliopisto.
Heikki A. Loikkanen, VTT, kaupunkitalouden professori, Helsingin ­yliopisto.
Päivi Mattila-Wiro, KTT (kansantaloustiede), M. A. (Development ­Economics), MMM (kodin taloustiede).
Anne Mikkola, PhD, toiminut tutkijana ja hoitanut kansainvälisen talouden professuuria Helsingin yliopistossa vuosina 1995–2007. Viime vuosina hän on pitänyt kursseja muun muassa tämän kirjan teemoista ja kirjoittanut lähinnä naisten asemaan ja kehitykseen liittyvistä kysymyksistä.
Elina Moisio, VTM, erityisavustaja, työ- ja elinkeinoministeriö.
Sami Napari, KTT, tutkija, Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos.
Riepu Pakoma, MMM, jatko-opiskelija, Helsingin yliopisto.
Anu Raijas, MMT, dosentti, tutkimuspäällikkö, Kuluttajatutkimuskeskus.
Olli-Pekka Ruuskanen, KTT, tutkija, Turun kauppakorkeakoulu.
Terhi-Anna Wilska, PhD, KTL, sosiologian professori, Jyväskylän ­yliopisto.

Johdatus taiteenfilosofiaan on helposti lähestyttävä ja korvaamaton opas opiskelijoille ja muillekin lukijoille, jotka ovat kiinnostuneita ajattelun ja taiteen välisistä suhteista.

SITAATTI: ”Olemme sotkeutuneet meitä ympäröiviin taiteen ja kritiikin käytäntöihin; olemme epävarmoja henkilökohtaisen ja kulttuurisen kehityksen oikeasta suunnasta; tunnemme, että kaiken tämän keskellä taideteokset koskettavat meitä erityisillä mutta vaihtelevilla tavoilla; nämä teokset näyttävät vielä kehittymättömällä tavalla vihjaavan täydempään arvoon, jota ne ilmentävät vain osaksi. Keskellä olemassaolon sekasortoa voimme toivoa ymmärtävämme asiat paremmin ja pystyvämme jäsentämään kokemuksemme ja sitoumuksemme paremmin, siis syvemmin. Saatamme toivoa näkevämme taiteen monet ilmiöt ”tietyssä valossa”. Tämän toivon kannattelemana taiteenfilosofia voi tulla taiteen oman käytännön eräänlaiseksi naapuriksi siinä, että se yrittää luoda selvyyttä luonnolliseen pyrkimykseemme kohti sitä, mikä keskellä olemassaolon sekasortoa on hyvää; lisäksi se yrittää auttaa toteuttamaan tätä pyrkimystä.”

– Teos

RICHARD ELDRIDGE: JOHDATUS TAITEENFILOSOFIAAN
1. p. syksy 2009 • Alkuteos An Introduction to the Philosophy of Art (Cambridge University Press 2003) • Suom. Markku Lehtinen • 978-952-495-114-2 • KL: 17.5, K • UDK: 1, 11/12 • Nid., A5, 400 s. • Arviohinta 38 €
» Tarkasta saatavuus ja tilaa teos verkkokaupasta

– Tekijä

Richard Eldridge on filosofian professori Swarthmore Collegessa, Pennsylvaniassa. Hän on julkaissut muun muassa teokset Beyond Representation: Philosophy and Poetic Imagination (1996), The Persistence of Romanticism (2001), Stanley Cavell (2003) ja Literature, Life, and Modernity (2008).

Teos tarjoaa ihmistieteellisen eläintutkimuksen – humanistien, teologien ja yhteiskuntatieteilijöiden sekä taiteilijoiden – perusteltuja näkemyksiä tilanteesta. Niissä painottuvat erityisesti eettinen pohdinta ja arvonäkökulma. Tuoreet puheenvuorot antavat lukijalle virikkeitä ja aineksia omaan kannanmuodostukseen ja ideoita toimintaan.

Teoksessa pohditaan muun muassa eläin- ja luonnonsuojelua, koti- ja lemmikkieläinten jalostusta ja hoitoa, suhdetta eläimiin eri uskonnoissa ja eläimiä suomalaisessa kulttuurissa ja taiteessa. Teos sopii oppikirjaksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ympäristöaloille mutta se toimii myös yleisen kulttuurikeskustelun virittäjänä.

– Teos

YRJÖ SEPÄNMAA & PAULIINA KAINULAINEN (TOIM.):
IHMISTEN ELÄINKIRJA. MUUTTUVA ELÄINKULTTUURI
1. p. marraskuu 2009 • 978-951-570-786-4 • KL: 90.1, K • UDK: 930 • Nid., A5, 240 s. •
Suositushinta 31 €. Palmenia-sarja
» Tarkasta saatavuus ja tilaa teos verkkokaupasta

Ihmiset, yhteisöt ja teknologiat ovat tämän monisäikeisen prosessin aikana muuttuneet. Kielenkäyttö, lainsäädäntö, toimintatavat ja arvot ovat myllertyneet, ja myllerrys jatkuu. Netti joustaa ja paljastaa mutta se myös rajoittaa ja piilottaa.

Tietoteknistyneen Suomen nykyhistoriaa kartoittavan teoksen kirjoittajat ovat Turun yliopistossa työskenteleviä digitaalisen kulttuuri tutkijoita.

Teos julkistetaan Insomnia-verkkopelitapahtuman yhteydessä Porissa (Porin ammattiopisto, Professorintie 5) perjantaina 23.10.2009 kello 15.00. Julkistamista voi seurata myös verkossa osoitteessa www.insomnia.fi.

– Teos

Petri Saarikoski, Jaakko Suominen, Riikka Turtiainen & Sari Östman
Funetista Facebookiin. Internetin kulttuurihistoria
Nidottu, 333 sivua. Gaudeamus 2009.
Suositushinta 33 €
» Tarkasta saatavuus ja tilaa teos verkkokaupasta

– Sisällys

Jaakko Suominen: Johdannoksi: netin kulttuurihistoriaa
Petri Saarikoski: Verkonpunontaa – tietoverkkojen esihistoria ja Suomi
Petri Saarikoski : Visio – maailmantelevisiosta tiedon valtateille
Jaakko Suominen: Kaiken maailman tieto? Internet tietämisen kohteena, lähteenä ja välineenä
Sari Östman: Onko netille aikaa?
Riikka Turtiainen: Tunne netissä
Petri Saarikoski, Jaakko Suominen, Riikka Turtiainen & Sari Östman: Peliä ja leikkiä virtuaalisilla hiekkalaatikoilla
Jaakko Suominen: Netti – kulttuurisesti omaksuttu?

Viitteet
Lähteet
Suomen tietoverkottumisen aikajana
Nettisanasto

– Arvioita

“1990-luvulla saatiin usein kuulla, kuinka netti tulee muuttamaan aivan kaiken. Funetista Facebookiin on ensimmäisiä luonnoksia muutoksen historiasta.”
- Kyösti Niemelä, Yliopisto-lehti 12/2009.

Pelkokierre pureutuu kaupunkisuunnittelun ja pelon arkkitehtuuriin tarkastelemalla turvattomuuden ilmenemistä kaupunkitilassa. Teoksessa tarkastellaan kriittisesti kaupunkien harjoittamaa turvallisuuspolitiikkaa ja rikoksentorjuntaa. Siinä pohditaan myös, miten kierteen voisi katkaista ja pelon kulttuurin voisi korvata rohkeudella, moniarvoisuudella ja suvaitsevaisuudella.

“Turvallisuuden kaipuu määrittää ihmisten elämää: kaupunkitilan kokemista, kaupungilla liikkumista, lasten kasvatusta ja kasvamista sekä asumista, työilmapiiriä, vapaa-ajan viettoa, perhesuhteita, seksiä, syömistä, nautintoaineiden käyttöä ja niin edelleen. Turvallisuudesta eri muodoissaan on tullut arjen avainsana.”

Teokselle myönnettiin Vuoden tiedekirja -kunniamaininta 26.3.2010.

Hille Koskela on akatemiatutkija ja kaupunkimaantieteen dosentti, joka on tutkinut erityisesti väkivallan pelkoa ja kaupunkitilan valvontaa. Hän työskentelee Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksella. Vuonna 2008 Suomen Akatemia myönsi hänelle palkinnon tieteellisestä rohkeudesta.

Hille Koskela
PELKOKIERRE
Pelon politiikka, turvamarkkinat ja kamppailu kaupunkitilasta
Nidottu, 397 sivua. Gaudeamus 2009.
Suositushinta 33  €

» Tarkasta saatavuus ja tilaa teos verkkokaupasta

– Sisällys

1. Turvallisuuden paradoksit

2. Turvayhteiskunnan synty
Turvamoraalinen imperatiivi
Pelon sosiaalinen tuottaminen
Kaupunki, tila ja valta
Politiikan ja suunnittelun turvakonsensus
Turvallisuus ja rikokset kulutushyödykkeinä
Terrorismi ja turvallistaminen

3. Pelon ontologia
Suomalainen pelon kulttuuri
Kronologia – pelko ja aika
Geometria – pelko ja tila
Laskennallisen riskin retoriikka
Erilaiset elämäntilanteet ja niiden muutokset
Kaupunkilaistaidot ja arjen semiotiikka
Turvallisuuden määritelmät

4. Pelon arki
Avoimet ovet – asumisen turvallisuuskysymykset
Työkaverina pelko
Älä luota vieraisiin – turvattomuudessa kasvaminen
Turvaistuinlapsesta ”terroristiksi”
Koulusurmat ja uhkailujen kierre
Urbaanin maastoauton semiotiikkaa
Turvallista matkaa – turismin uuden kuviot

5. Pelon arkkitehtuuri
Turvallisen kaupungin suunnittelun klassikot
Uusi uusliberalistinen suunta
Disney kävi meillä – uustraditionalistinen turvaelämä
Liukkaat ja piikikkäät tilat – julkisen tilan muutokset
Valvottu kaupunki

6. Pelon politiikka
Urbaani turvallisuuspolitiikka
Pelon juridisoituminen
Turvallisuustalkoot – kohti kansallista rikoksentorjuntaa
Turvallisuusdiskurssit Helsingissä – siistit kadut ja nollatoleranssi
Graffitisota – kulttuurin kriminalisointi

7. Pelon talous
Turvabisneksen nousu
Turvatavarat – itkuhälyttimestä dementiavahtiin
Kaupunkien turvallisuusimagot
Turvahiekkaa kullanmuruille – pelon varjolla myyminen
Kertakäyttöväkivaltaa perhepakkauksessa – media pelon tuottajana

8. Kohti toleranssin kulttuuria

Viitteet
Kirjallisuus

– Verkossa

» Hille Koskelan kotisivu, http://blogs.helsinki.fi/hkoskela/pelkokierre/
» Hille Koskelan haastattelu 2008, Akatemiapalkinto tieteellisestä rohkeudesta, http://www.aka.fi/tietysti_videot/koskela.html
» Ylen aikainen, Pelonkuttuuri jyrää. 25.8.2009
» Nettitelkku.fi: Suomalaisten turhilla peloilla rahastetaan

– Lehdistötiedote: 21.8.2009

Pelko myrkyttää kaupunkikulttuurin
Hille Koskela kehottaa kirjassaan kamppailemaan pelkoa vastaan

“Turvallisuudesta on tullut aikamme suuri kertomus ja arjen avainsana”, sanoo akatemiatutkija Hille Koskela, jonka tietoteos Pelkokierre – Pelon politiikka, turvamarkkinat ja kamppailu kaupunkitilasta (Gaudeamus 2009) on juuri ilmestynyt. “Turvallisuuden kaipuu määrittää ihmisten elämää: kaupunkitilan kokemista, kaupungilla liikkumista, lasten kasvatusta ja kasvamista sekä asumista, työilmapiiriä, vapaa-ajan viettoa, perhesuhteita, seksiä, syömistä, nautintoaineiden käyttöä ja niin edelleen.” Koskela pohtii kirjassaan, miten ja miksi pelosta tulee kierre.
Koskela käsittelee Pelkokierre-kirjassaan myös turvallisuusparadokseja, esimerkiksi sitä, että toisten turvallisuus merkitsee toisten syrjäytymistä. “Kun turvallisuudesta on tullut kulutushyödyke, sitä ostavat ne, joilla on varaa. Samalla ne, joilla ei ole varaa, jäävät ilman.” Pelko kääntyy myös helposti vihaksi, jolloin turvallisuuden nimissä tuotetaankin ennakkoluulojen ja vihan kulttuuria.

Hille Koskela on omistanut kirjansa “rohkeille ja rohkeudesta haaveileville”. “Pelon vähentämiseen tähtäävä tie vaatii riskien ottamista”, Koskela sanoo. “Kaupunkitila on aina ollut – ja on edelleen – myös flirtin, huvin, valojen, musiikin ja tanssin paikka. Se on romanttinen ja vauhdikas yhtä aikaa. Riskien ottamisella voidaan ylläpitää kaupunkia mahdollisuuksien tilana, sähköisen sosiaalisen vuorovaikutuksen näyttämönä.” Koskela kehottaa kyseenalaistamaan turvallisuuden nimissä vallalle nousseen asennemaailman. “Se kutistaa kaupunkitilaa, tuomitsee boheemin elämäntavan, kiistää olemassaolon oikeuden uutta luovilta alakulttuureilta sekä asettaa ihmiset asemaan, jossa he vainoharhaisesti pelkäävät toisiaan.”

Ote teoksesta:
“Suomessa viimeaikaisten turvattomuuden aiheuttajien joukossa on yksi ilmiö ylitse muiden: koulusurmat. Kaksi vuoden sisällä sattunutta kouluampumistapausta ovat järkyttäneet kaikkia suomalaisia. Ei liene liioiteltua sanoa, että ne ovat perustavasti muuttaneet suomalaista yhteiskuntaa. (—)Surmatavan kopioiminen amerikkalaisista kouluampumisista on globalisoinut pelon.”

Mutta miten kansalliskirjallisuuden nimeen vannova 1880-luvun Suomi reagoi naturalismin jyrkkään kuvastoon ja sen esittämään inhimilliseen rumuuteen? Kansallisten sankarikertomusten sijaan naturalistinen kirjallisuus tarjosi kuvauksia rappiosta, sairaudesta, kuolemasta, yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta, avioliiton, perheonnen ja rakkaushaaveiden särkymisestä ja pettymyksestä moderniin suomalaisen elämään. Naturalismin aikakautta leimasi vahva julkinen keskustelu suomalaisen kirjallisuuden tehtävästä.

Teoksen lähtökohtana on lajiteoria ja vertailevan kirjallisuudentutkimuksen uudet haasteet. Siinä käsitellään suomalaisen naturalismin syntyä, luonnetta ja suhdetta ajan ranskalaiseen kirjallisuuteen. Särkyvä arki on perusteos suomalaisen realistisen ja naturalistisen kirjallisuuden kansainvälisistä, erityisesti ranskalaisista yhteyksistä.

– Kirjoittaja

Riikka Rossi on tutkijatohtori Suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitoksella Helsingin yliopistossa. Hän on realismin ja naturalismin tutkija ja 1800-luvun kirjallisuuden tuntija. Realismin lisäksi hän on kiinnostunut lajiteoriasta, vertailevasta tutkimuksesta sekä Ranskan ja Suomen kulttuurisuhteista.

– Teos

Riikka Rossi
Särkyvä arki. Naturalismin juuret suomalaisessa kirjallisuudessa
Nidottu, 276 sivua. Gaudeamus 2009, Palmenia-sarja.
Suositushinta 31  €
» Tilaa teos verkkokaupasta

– Sisällys

1. Johdanto
Naturalismin synty
Kansalliskirjallisuus ja naturalismin pelko
Laji ja vertaileva näkökulma
Naturalismin ydinteemat: arki ja entropia
Naturalismi ja realismi
Naturalismi lajina

2. Ranskasta Suomeen
Pohjoismainen myytti
Käännöksiä ja Pariisin-matkoja
Zola ja yhteiskunnallinen naturalismi
Flaubert naturalistina
Tekikö Nora oikein? Ibsenin merkitys
Vaikutuksia intertekstuaalisuuteen

3. Rappion runousoppia?
Dynaaminen naturalismi
Traaginen uhri
Staattinen entropia

4. Naturalismin harmaa arki
Naturalismin ja realismin arki
Arki ja juhla
Naturalismin arkinen henkilökuvaus
Mikrohistoriallinen näkökulma yhteiskuntaan
Arki kronotooppina
Arjen aika
Paikallisesta globaaliin
Arki ja moderni

5. Melodraama ja naturalismi
Tunteita, katseita, draamaa
Seikkailuajasta naturalismiin
Yhteiskunnallinen melodraama
Piilotettu moraali
Rikollinen ihminen
Moralisointia ja empatiaa

6. Allegorinen ja symbolinen naturalismi
Merkitysten tasot
Realistinen ja symbolinen esittäminen
Allegorian ja naturalismin suhde
Papin rouvan allegoriset ja symboliset tasot
Aviorikoksen seuraus
Suomalainen vai ranskalainen nainen?
Symbolismin ja naturalismin suhde

7. Yhteiskuntakriittinen naturalismi
Ohjelman edistysusko ja romaanien rappio
Naturalismi ja dekadenssi
Naturalismin šokki
Determinismi ja tahdon vapaus
Kasvatuksella rappiota vastaan
Naturalistinen romaani ja aateromaani
Kohti parempaa maailmaa

– Lehdistötiedote 17.8.2009

Arki ja unelmat särkyivät kirjallisuuden naturalistien teksteissä
Riikka Rossi syventyy kirjassaan naturalismiin suomalaisessa kirjallisuudessa

Filosofian tohtori Riikka Rossi palaa juuri ilmestyneessä tietoteoksessaan Särkyvä arki – Naturalismin juuret suomalaisessa kirjallisuudessa (Gaudeamus 2009, Palmenia-sarja) suomenkielisen kirjallisuuden syntyaikaan. Arjen ahdinkoa, rappiota, sairautta, pettymyksiä ja yhteiskunnallista eriarvoisuutta tulvehtiva ranskalainen naturalismi saapui Suomeen 1800-luvun lopussa, aikana, jolloin kirjallisuudelta toivottiin kansallisten arvojen vahvistamista ja nuoren kansakunnan idealisoimista.
“Muiden muassa Minna Canth ja Juhani Aho kuvasivat teoksissaan elämän varjopuolia ja harmaata, särkyvää arkea. Naturalistiset kirjailijat halusivat kuvata elämää sellaisena kuin se on, mutta onnellisten hetkien ja suojatun idyllin sijaan he keskittyivät kuvaamaan Ahon sanoin ’elämän varjopuolia’, modernin maailman uhkia ja ristiriitoja”, Rossi toteaa.

Naturalismi otettiin Suomessa ristiriitaisesti vastaan, mutta naturalistien panos aikansa yhteiskunnalliseen keskusteluun oli tärkeä. “Naturalismi syntyi oikealla hetkellä jäsentämään yksilön arkielämää ravistelevia muutoksia, kuten uusia käsityksiä uskonnosta, avioliitosta, seksuaalisuudesta, moraalista, vastuusta ja laajemmin ihmisen kohtalosta ja osasta elämässä”, Rossi sanoo. “Naturalismin särkyvä arki shokeeraa ja ravistelee. Se pyrkii herättämään lukijan vastuuntunnon ja halun vaikuttaa.”

Ote teoksesta:
“Naturalismi näyttää tuhoavan kaiken, mihin jollakin tavalla liittyy onnen toivoa ja uskoa: romanttisen rakkauden, harmonisen idyllin, kiehtovan juhlan, satumaisen seikkailun ja perheonnen. Paradoksaalista kyllä, naturalismin asenne rappioon on kielteinen. Tuho ei ole arvo sinänsä. Naturalismi kääntyy jopa itseään ja kuvaamaansa maailmaa vastaan. Sen henkilöt inhoavat omaa harmaata elämäänsä ja toivovat parempaa ja kauniimpaa maailmaa.”

Semiootikot jäljittävät merkkejä ja merkityksiä

”Semiotiikan tutkimuskohteena on semiosis, merkityksen tuottamisen ja välittymisen prosessi, joka tapahtuu merkkien ja tekstien kautta, avulla ja ehdoilla. Semiosista on se, että koira heiluttaa häntäänsä ja omistaja tulkitsee sen iloisuuden merkiksi. (—) Semiosista on yhtä lailla arpi onnettomuuden merkkinä, mittava kirjasto sivistyksen merkkinä ja epäjohdonmukainen puhe järkkyvän mielen merkkinä”, kirjoittaa Harri Veivo kirjassa.

Murtuvat merkit -kirjan kirjoittajat tarkastelevat merkkien ja tekstien murtumia ja siirtymiä omista näkökulmistaan. Samalla teos johdattaa lukijan 2000-luvun alun käsitteiltään runsaan semiotiikan eri suuntausten ja tarkastelutapojen pariin.– Teos

Erja Hannula & Ulla Oksanen (toim.)
Murtuvat merkit. Semiotiikan teoreettisen ja soveltavana tutkimuksen näkökulmia
Nidottu, 207 sivua. Gaudeamus 2009, Palmenia-sarja.
Suositushinta 31  €
» Tarkasta saatavuus ja tilaa teos verkkokaupasta

– Sisältö

Harri Veivo: Lyhyt johdatus semiotiikkaan 2000-luvun alussa

Merkityksen rajat ja rajanylitykset
Veivo: Tekstin säännönmukaisuudet, produktiivisuus ja raja
Antti Salminen: Ei mistään mahdottomaan. Merkityksen rajatiloja Peircesta Derridaan
Eero Tarasti: Tutkielma ilmenemisestä – eli läsnäoleva rakenne ja subjektin eksistentiaalisia poikkeamia

Rakenteet ja poikkeamat:
Altti Kuusamo: Strukturalismi ja tiedostamaton. Rakenteet ja sen reunat
Leena Mäkelä-Marttinen: Merkkejä lihassa. Sadistiset poikkeamat Timo K. Mukan novellissa ”Epäsuoria vihjeitä Bert Plotkan vaimolle”
Filip Sikorski: Kieli, musiikki ja rakenne Stéphane Mallarmén runoudessa. Näkökulma strukturaaliseen poetiikkaan

Peircen käytännöt:
Mats Bergman: Käytännöt vai rakenteet? C. S. Peircen semiotiikan retoriset lähtökohdat
Ahti-Veikko Pietarinen & Lauri Snellman: Käytännöt Peircen merkitysteoriassa. Pragmatismista pragmatisismiin, tieteistä
taiteisiin

Käytännön eri tulkinnat:
Janne Kurki: Äänestää, ei äänestä, äänestää… Kansan edustamisen mahdott omuudesta ja vaaleista poikkeustilana
Antti Silvast: Riskiyhteiskunta ja merkityksenanto. Sähkönjakelun häiriöiden semioottista tarkastelua