- Koti
- Kirjat
- Kevät 2012
- Filosofia | Uskonto
- Historia
- Kasvatus | psykologia
- Kielet | kirjallisuus
- Kulttuuri | taide
- Sosiaaliala
- Sukupuolentutkimus
- Talous | johtaminen
- Tekniikka | IT
- Terveys | hyvinvointi
- Tiede | tutkimus
- Viestintä | media
- Yhteiskunta
- Ympäristö | luonto
- Opiskelun tueksi
- Books in English
- E-kirjat
- Print-on-Demand
- Otatieto
- Palmenia
- Miten tilaan?
- Nyt
- Media
- Luettelo
- Kustantamo
- In English
Televisio on säilyttänyt asemansa tärkeänä ja suosittuna mediana huolimatta 1900-luvun lopun mediakulttuurin murroksista.
Julkisesta elämästä on 2000-luvulla tullut entistä vaarallisempaa. Julkisuus ryöstäytyy käsistä, ryntää hetkestä toiseen arvaamattomasti ja voi syöstä vallasta korkeimmankin päättäjän.
Teos pohtii journalismia professiona, tiukasti rajattuna ammattina, jonka hyvän harjoittamisen edellytyksiä on opiskelu yliopistossa ja sen suoma sivistys ja taito.
Kirja-alalla tapahtuu. Kustantamot tehostavat ja karsivat toimintaansa ja kirjapainot kaatuvat, mutta silti syntyy uusia yrittäjiä.
Valta virtaa ja vaihtaa muotoaan. Valta ei ole vain eduskunnassa, osakeyhtiöiden kokoushuoneissa ja Hakaniemen torin laidalla, se on läsnä myös työpaikan kahvihuoneessa, terapeutin vastaanotolla, neuvolassa, makuuhuoneessa ja asiantuntijoiden määrittelyissä.
Tietoverkko on itsestään selvä osa useimman suomalaisen jokapäiväistä elämää, elämyksiä, työtä ja vapaa-ajan viettoa. Siitä puhutaan ja siellä puhutaan. Internetistä on tullut netti, se on omaksuttu kulttuurisesti.
Visuaalisuus, estetiikka, leikki, kriittisyys ja osallisuus ovat sanoja, joilla kuvaillaan 2000-luvun länsimaista mediakulttuuria. Puhutaan myös ymmärtämisen aikakaudesta, jossa erityisesti kyky tulkita kuvallista ilmaisua korostuu.
Mitä vastuullisuus merkitsee viestintäalan yrityksille ja niiden liiketoiminnalle? Kantavatko viestinnän ammattilaiset kulttuurista vastuuta?
Kriisi vaatii aina ratkaisua ja viestintää. Tiedon on kuljettava joustavasti, ja siihen on voitava luottaa.
