On kuitenkin epäselvää, mitä erilaiset representaatiot oikein esittävät ja miten. Mitä käsite  lopulta tarkoittaa ja mitä sillä tehdään? Onko siitä enemmän haittaa kuin hyötyä filosofian ja tieteellisen tutkimuksen peruskäsitteenä?

Teoksessa tarkastellaan representaation käsitteen tietoteoreettista taustaa sekä sen käyttöjä filosofiassa, kirjallisuuden ja taiteiden tutkimuksessa, kognitiotieteessä, yhteiskuntatieteissä ja tieteen tutkimuksessa. Tulkinnat representaatiosta tuodaan vuoropuheluun moninaisten esittämisen välineiden ja tapojen kanssa. Näin teos avaa tuoreen monitieteisen näkökulman representaation kysymykseen.

”Representaation käsitteen ympärille kasaantuneet ongelmat ovatkin johtaneet puheeseen representaation kriisistä. Toisaalta erilaiset yhteiskunnallisesti virittyneet konstruktivistiset suuntaukset katsovat ylittäneensä representaation kriisin: kulttuuri ja sosiaalinen todellisuus ovat niiden mukaan erilaisin representaatioin tuotettuja ja sellaisina erilaisten intressien ja ideologioiden läpäisemiä.”

***

Tarja Knuuttila & Aki Petteri Lehtinen (toim.)
REPRESENTAATIO
TIEDON KIVIJALASTA TIETEIDEN TYÖKALUKSI
1. p. lokakuu 2010 • Nid. B5, noin 350 s.
978-952-495-137-1 • KL: 11.5, 30, 70.01, K • UDK: 1, 3, 7.0
Suositushinta 36 €

» Tarkasta saatavuus ja tilaa teos verkkokaupasta

***

Kirjoittajat

Aki Petteri Lehtinen, FM, jatko-opiskelija. Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto. Erikoisalat: tieteenfilosofia, pragmatismi ja journalismi.
Hanne Appelqvist, PhD, tutkijatohtori. Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto. Erikoisalat: Wittgenstein ja estetiikka.
Mats Bergman, FT. Viestinnän laitos, Helsingin yliopisto. Erikoisalat: C. S. Peircen merkkiteoria, viestinnän filosofia, pragmatismi.
Ahti-Veikko Pietarinen, FT, professori. Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto. Erikoisala: semiotiikka.
Markus Lammenranta, FT, yliopistonlehtori. Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto. Erikoisalat: tieto-oppi ja metafysiikka.
Harri Veivo, FT, dosentti. Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto. Erikoisalat: kirjallisuuden semiotiikka ja teoria, 1900-luvun kirjallisuus.
Timo Kaitaro, FT, dosentti, Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto. Erikoisalat: filosofian ja neurotieteiden historia, surrealismi.
Sakari Katajamäki, FL, toimituspäällikkö. Edith – suomalaisen kirjallisuuden kriittiset editiot, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Erikoisala: kirjallisuudentutkimus.
Hanna Johansson, FT, dosentti. Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto. Erikoisalat: taidehistoria ja nykytaiteen tutkimus.
Anna-Mari Rusanen, FM. Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto. Erikoisala: kognitiontutkimuksen filosofia.
Christina M. Krause, FT, professori. Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto. Erikoisalat: kognitiotiede ja kognitiivinen neurotiede.
Otto Lappi, FM. Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto. Erikoisala: kognitiotiede.
Leena-Maija Rossi, FT, yliopistonlehtori. Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto. Erikoisala: sukupuolen ja seksuaalisuuden visuaaliset representaatiot.
Jukka Törrönen, VTT, professori. SoRAD (Centre for Social Research on Alcohol and Drugs), Tukholman yliopisto. Erikoisalat: sosiologia ja alkoholi- ja huumetutkimus.
Timo Honkela, FT, dosentti (johtava tutkija). Tietojenkäsittelytieteen laitos, Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu. Erikoisalat: tekoälytutkimus, kognitiotiede ja kieliteknologia.
Tarja Knuuttila, FT, dosentti. Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto. Erikoisalat: tieteenfilosofia ja tieteentutkimus.

***

Sisällys

Tarja Knuuttila & Aki Petteri Lehtinen: Johdanto: Representaatio –  tiedon kivijalasta tieteiden työkaluksi

I Representaatio filosofiassa
Aki Petteri Lehtinen: Sanat ovat tekoja: Representaatio ja todellisuus uuspragmatismissa
Hanne Appelqvist: Representaatio ja sen rajat Wittgensteinin filosofiassa
Mats Bergman: Presentaatio vai representaatio? Charles S. Peircen perseptioteorian merkilliset vaiheet
Ahti-Veikko Pietarinen:  Ajatusten liikkuvat kuvat: Representaatio logiikassa
Markus Lammenranta: Taiteiden kielet ja maailmojen tekeminen

II Representaatio, kirjallisuus ja taide
Harri Veivo: Representaation muodot ja mahdollisuudet kirjallisuudessa
Timo Kaitaro: Miten esittää väritön vihreä ajatus? Representaatio surrealismissa
Sakari Katajamäki: Pienestä äänestä pohjapiirrokseksi: Sonettirunouden metamodaalisuus
Hanna Johansson: Liikkuvan kuvan materiaalisuus ja haptinen representaatio

III Representaatio, kognitio ja mieli
Anna-Mari Rusanen: Representaatioiden ongelma kognitiontutkimuksessa
Christina M. Krause: Aivojen sähköinen toiminta ja kognitiiviset prosessit
Otto Lappi: Värien representaatio aivoissa ja mielessä: Fysikalistinen, behavioristinen ja mentalistinen näkökulma

IV Representaatio, yhteiskunta ja tiede
Leena-Maija Rossi: Esityksiä, edustamista ja eroja: Representaatio on politiikkaa
Jukka Törrönen: Kuvaus, näkökulma, ääni: Representaatioiden analyysi empiirisessä sosiaalitutkimuksessa
Timo Honkela: Tietokone tallentajasta tulkitsijaksi: Representaatio tietojenkäsittelytieteessä
Tarja Knuuttila: Totuudenmukaisia kuvauksia vai monikäyttöisiä välineitä? Mallit tieteellisinä representaatioina

Kirjallisuus
Asiahakemisto
Kirjoittajat
Kiitokset

Vieraita työssä käsittelee tosielämän esimerkkitapausten ja haastatteluaineistojen avulla, mitkä asiat vaikeuttavat maahanmuuttajien kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään ja millä tavoin etnistä vierautta tuotetaan jo pelkän maahanmuuttajapuheen avulla. Teoksessa äänensä saavat kuuluville monenlaiset maahanmuuttajat, kuten kebabyrittäjät, rakennusmiehet, kokit, siivoojat, hoitajat, tutkijat ja IT-ammattilaiset.

***

Sirpa Wrede & Camilla Nordberg (toim.)
VIERAITA TYÖSSÄ
TYÖELÄMÄN ETNISTYVÄ ERIARVOISUUS
1. p. toukokuu 2010
Palmenia-sarja
978-951-570-776-5 • Nid. A5, 285 s.
KL: 32.21, 30.1, K • UDK: 331, 314, 316
Suositushinta 31 €

» Tarkasta saatavuus ja tilaa teos verkkokaupasta

***

VTT Sirpa Wrede toimii dosenttina Helsingin yliopistossa ja VTT Camilla Nordberg on tutkija Svenska social- och kommunalhögskolanissa.

Yhteiskunta ja terveys -teoksessa esitellään yhteiskuntatieteellisen terveystutkimuksen klassisia teorioita ja käsitteitä sekä pohditaan, mitä annettavaa niillä on alaa koskeviin tämän ajan keskusteluihin. Klassikoiden ajatuksista löytyy ammennettavaa niin terveydenhuollon ammattilaisille, sen palveluiden käyttäjille kuin päättäjillekin.

***

Ulla Ashorn, Lea Henriksson, Juhani Lehto & Paula Nieminen (toim.)
YHTEISKUNTA JA TERVEYS
KLASSISIA TEOREETTISIA NÄKÖKULMIA
1. p. toukokuu 2010
978-952-495-130-2 • Nid. A5, 237 s.
KL: 30, 59,2, K • UDK: 3, 616
Suositushinta 31 €

» Tarkasta saatavuus ja tilaa teos verkkokaupasta

***

Kirjan toimittajat työskentelevät Tampereen yliopistossa: FT Ulla Ashorn lääketieteen laitoksessa, dosentti Lea Henriksson yhteiskuntatieteiden tutkimusinstituutissa ja sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juhani Lehto sekä FM Paula Nieminen terveystieteen laitoksessa.

***

Sisällys

JOHDANTO

KARL MARX KAPITALISMIN JA TERVEYDEN SUHTEIDEN TEOREETIKKONA
Juhani Lehto

ÉMILE DURKHEIMIN SOSIOLOGINEN PATOLOGIATEORIA
Irmeli Järventie

EVERETT C. HUGHESIN AMMATTIENSOSIOLOGIA JA PROFESSIOTUTKIMUKSEN PERINNE
Sirpa Wrede

TALCOTT PARSONS JA SAIRAAN ROOLI
Tuula Vaskilampi

KENNETH ARROW JA TERVEYDENHUOLLON ERITYISPIIRTEET
Hannu Valtonen, Eila Kankaanpää & Ismo Linnosmaa

ERVING GOFFMAN – TERVEYDEN JA SAIRAUDEN DRAMATURGIA
Liisa Rantalaiho

MARGARET STACEY TERVEYSTYÖN TYÖNJAON TUTKIJANA
Lea Henriksson

ABDEL OMRAN JA EPIDEMIOLOGINEN TRANSITIO
Anssi Auvinen

AARON ANTONOVSKY, SITTENKIN TERVEYSSOSIOLOGI?
Pekka Virtanen

MICHEL FOUCAULT JA TERVEYDEN TUTKIMUS
Mikko Jauho

EDGAR SCHEIN – KOLLEKTIIVINEN OPPIMINEN ORGANISAATIOIDEN KEHITTÄMISESSÄ
Juha Kinnunen

LESLEY DOYAL: LÄÄKETIEDE JA TERVEYDENHUOLTO KAPITALISMISSA
Ranja Aukee

PETER CONRAD: MEDIKALISAATIO
Elianne Riska

KIRJALLISUUS
KIRJOITTAJAT

Teoksen tavoitteena on kyseenalaistaa vakiintuneita käsityksiä vallasta ja herättää keskustelua vallankäytön erityispiirteistä Suomessa. Miten erilaiset vallan verkostot ovat muotoutuneet ja muuttuneet ajan virrassa? Onko mediasta tullut entistä mahtavampi vallan käyttäjä? Onko valta edelleen etupäässä miesten valtaa? Miten meitä sopeutetaan kunnon kansalaisiksi? Valta Suomessa tuo julkiseen keskusteluun uusia oivalluksia ja empiiristä tietoa vallan muutoksista Suomessa.

“Ennen niin selvät käsitteet kansanvalta ja valtiovalta ovat menettäneet ilmaisuvoimaansa. Ne on syönyt suuri mustekala, julkinen valta, joka ulottuu kaikkialle. Tämä ei ole kritiikkiä eikä populismia, vaan tosiasia. Yhteiskuntamme on suuri julkishallinnon kone, joka syö puolet kansantulosta ja tuottaa tasa-arvoa. Kannattaako valtaa muualta edes etsiä?” — Pertti Haapala

***

Petteri Pietikäinen (toim.)
VALTA SUOMESSA
1. p. huhtikuu 2010
978-952-495-143-2 • Nid. A5, 287 s.
KL: 30, 32, K • UDK: 3, 32
Suositushinta 33 €

» Tarkasta saatavuus ja tilaa teos verkkokaupasta

***

“Valta ymmärretään usein yläpuolelta harjoitettavana ja sääntöihin perustuvana kontrollina, joka rajoittaa ja määrää. Mutta valta on muutakin kuin kamppailua, jossa vastapuoli pyritään nujertamaan. Vallankäytön voi ymmärtää uutta tuottavana ja kekseliäänä toimintana, jolla etsitään samanmielisiä ja luodaan yhteisiä koalitioita. Usein tässä toiminnassa tarvitaan luovaa ideointia: on kehiteltävä ajatuksia, jotka oikeuttavat vallankäyttöä, toimivat sen perusteina ja kutsuvat uusia liittolaisia.”
- Risto Heiskala ja Anu Kantola

Kirjassa kysytään, millaisia ovat suomalaisten luokkaerot ja miten niiden merkitys on muuttunut. Miten suomalaiset jakautuvat yhteiskuntaluokkiin? Miten luokka-asemat periytyvät, mikä on niiden yhteys koulutukseen, tuloihin ja moneen muuhun arkipäivän asiaan? Mikä on pohjoismaisen hyvinvointivaltion ja Euroopan unionin yhteys niihin? Miksi luokka-asemat vaikuttavat meihin vielä 2000-luvullakin?

”Yhtäkkiä on tilaus uudelle luokkapuheelle. Miten tässä näin kävi? Eikö luokka-Suomen purku saatu päätökseen jo aikaa sitten?” – Laura Kolbe

***

Jani Erola (toim.)
LUOKATON SUOMI?
Yhteiskuntaluokat 2000-luvun Suomessa
1. p. huhtikuu 2010
978-952-495-133-3 • Nid. A5, 269 s.
KL: 30.11, K • UDK: 316
Suositushinta 31 €

» Tarkasta saatavuus ja tilaa teos verkkokaupasta

***

Jani Erola, FT, dosentti, akatemiatutkija (Suomen Akatemia), taloussosiologia, Turun yliopisto, erityisaloina yhteiskuntaluokat ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden periytyminen.

Kirjan teemoina ovat kaupunkisuunnittelu ja kaupunkien hallinto sekä kulutustottumukset, ympäristökysymykset ja järjestötoiminta.

***

Outi Luova (toim.)
KIINAN MILJOONAKAUPUNGIT
Hallinto, liike-elämä ja elinympäristö muutoksessa
1. p. maaliskuu 2010
978-952-495-140-1 • Nid. A5, noin 203 s.
KL: 32.18, 36.1, 98.183, K • UDK: 308, 332, 915
Suositushinta 29 €

» Tarkasta saatavuus ja tilaa teos verkkokaupasta

***

– Sisällys

Outi Luova: Johdanto

Osa I: Kaupunkisuunnittelu ja -hallinto uudistusten edessä
Outi Luova: Shanghain malli: valtion johdolla metropoliksi
Lauri Paltemaa: Kaupunkien ja maaseudun epätasa-arvoinen suhde
Johanna Lahdenperä: Kaupunkien muuttuva yhdyskuntarakenne
Ma Weihong: Työyksiköstä asukasyhteisöön: ruohonjuuritason uudet toimijat
Jesper Schlæger: E-hallinto Kiinassa: parempaa palvelua internetin ja kännykän avulla

Osa II: yhteiskunnallisen muutoksen seurauksia
Pia Polsa: Kiinalainen kuluttaja: Maosta mammonaan
Timo Vuorisalo: Mersulla savusumuun: kaupunkien ympäristöongelmat
Outi Luova: Järjestökentän hallittu kaaos

– Kirjoittajat

Johanna Lahdenperä (VTM ) on jatko-opiskelijana Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksessa aiheenaan kunnallistekniikan rooli kansalaisten ja valtion suhteessa Kiinassa.
Outi Luova (VTT ) toimii yliopistotutkijana Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksessa. Hänen erityisaloihinsa kuuluvat Kiinan paikallishallinto, järjestötoiminta, muuttoliikkeet, alueelliset erot ja etniset kysymykset.
Ma Weihong (PhD) väitteli tohtoriksi City University of Hong Kongissa ja toimii lehtorina Shenzhenin yliopiston julkishallinnon laitoksella. Hänen tutkimusaiheitaan ovat sosiaaliset verkostot, paikallishallinto, kaupunkitutkimus ja kansalaisjärjestöt.
Lauri Paltemaa (VTT ) toimii yliopistotutkijana Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksessa. Hän on erikoistunut Kiinan nykyhistoriaan.
Pia Polsa (KTT ) on yliassistentti Svenska handelshögskolanissa Helsingissä ja lukuvuonna 2009–2010 vierailevana luennoitsijana Fudanin yliopistossa Shanghaissa. Hänen tutkimusaiheisiinsa kuuluvat Kiinan terveydenhuollon palveluiden laatu ja jakelukanavat sekä kiinalaisten kulutuskäyttäytyminen.
Jesper Schlæger (VTM ) kirjoittaa väitöskirjaa Kööpenhaminan yliopiston valtio-opin laitoksella. Hänen tutkimuksensa keskittyy ICT:n rooliin kansalaisten ja valtion kanssakäymisessä Kiinassa.
Timo Vuorisalo (FT) on ympäristötieteen lehtori ja ekologian ja ympäristönsuojelun dosentti Turun yliopiston biologian laitoksessa. Hän on tutkinut erityisesti evoluutioekologiaa, ympäristöhistoriaa ja kaupunkiekologiaa.

Maailman tila 2010

“Aiemmin ylellisyystarvikkeilta vaikuttaneet hyödykkeet saattavat ajan mittaan alkaa tuntua itsestään selviltä tai peräti välttämättömiltä tavaroilta. Esimerkiksi japanilaiset pitivät tuuletinta, pesukonetta ja sähköistä riisinkeitintä tyydyttävän elämänlaadun kannalta välttämättöminä hyödykkeinä jo 1960-luvulla. Sittemmin auto, ilmastointilaite ja väritelevisio muuttuivat ”perustarvikkeiksi”. Vuonna 2006 Yhdysvalloissa 83 prosenttia väestöstä piti pyykinkuivainta välttämättömänä.”

Worldwatch-instituutti
MAAILMAN TILA 2010
Kulutuskulttuurista kestävään elämäntapaan
1. p. helmikuu 2010
978-952-495-155-5 • Nid. B5, noin 270 s.
Alkuteos: The State of the World 2010 • Suom. Eeva-Liisa Hallanaro
KL: 50.1, 30, K • UDK: 502, 3
Arviohinta 35 €

» Tarkasta saatavuus ja tilaa teos verkkokaupasta

“Yhdysvalloissa lapset viettävät television ääressä noin 40 tuntia viikossa eli enemmän aikaa kuin missään muussa puuhassa nukkumista lukuun ottamatta. Yhdeksällätoista prosentilla yhdysvaltalaisista alle yksivuotiasta lapsista on huoneessaan televisio.”

“Vuonna 2002 julkaistu tutkimus osoitti, että brittilapset pystyivät tunnistamaan ja nimeämään useampia Pokemon-leluhahmoja kuin tavallisimpia luonnonelämiä. Jopa kaksivuotiaat lapset tunnistavat tuotemerkkejä. Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että kahden vuoden ikäiset amerikkalaislapset tunsivat McDonald’sin M-kirjainta muistuttavat kultaiset kaaret, vaikka he eivät tunnistaneet itse M-kirjainta.”

“Yhden naudanlihakilon tuottaminen synnyttää yhtä paljon hiilidioksidipäästöjä kuin 250 kilometrin ajaminen tavanomaisella eurooppalaisella autolla.”

“Kulutuskäyttäytymistä edistetään tuhansin tavoin. Ehkä kuuluisimman esimerkin tarjosivat presidentti George W. Bush, pääministeri Tony Blair ja useat muut läntiset johtajat, kun he vuonna 2001 rohkaisivat kansalaisiaan lähtemään ostoksille syyskuun 11. päivän terroristi-iskujen jälkeen.”

– Arvioita

The most authoritative guide to the state of the planet.’
The Guardian

‘The environmentalist’s bible’
Times Higher Education

‘Essential reading’
The Good Book Guide

‘If we continue to think of ourselves mostly as consumers, it’s going to be very hard to bring our environmental troubles under control. But it’s also going to be very hard to live the rounded and joyful lives that could be ours. This is a subversive volume in all the best ways!’
Bill McKibben, author of Deep Economy and The End of Nature

‘Worldwatch has taken on an ambitious agenda in this volume. No generation in history has achieved a cultural transformation as sweeping as the one called for here…it is hard not to be impressed with the book’s boldness.’
Muhammad Yunus, founder of the Grameen Bank

‘This year’s State of the World report is a cultural mindbomb exploding with devastating force. I hope it wakes a few people up.’
Kalle Lasn, Editor of Adbusters magazine

– Verkossa
» Mieti miksi kulutat, Talouselämä (Seija Holtari)
» Nykyinen kulutuskulttuuri ei voi jatkua, global.finland (Riitta Saarinen)
» Maailman tila -raportti: Vähemmän on enemmän, Suomen Kuvalehti (Katri Merikallio)
» Mikä on maailman tila, Erik Assadourian?, Vihreä Lanka (Hanna Eriksson)
» Maailman tila 2010: Kulutuskulttuurin nousu ja tuho (Leo Stranius)
» Pietikäinen ylikulutuksesta: Asenteiden pitää muuttua, Verkkouutiset (Heikki Jantunen)
»Teollisuusmaiden luovuttava kulutuskeskeisyydestä, mtv3.fi (Päivi Mäki-Petäjä)
» Paljonko on paljon?, Vihreät (Satu Hassi)
» Tutkija: Lopettakaa ekosyyllistäminen, Kauppalehti (Kirsi Hantula)
» Worldwatch varoittaa: Kulutuskulttuuri tiensä päässä, STT

Sosiologi Ilka Haarni seurasi eläkeikäisten toimintaa eräässä pääkaupunkiseudun kaupunginosassa. Havainnoinnin ja haastatteluiden pohjalta hän esittelee ikääntyvien kaupunkilaisten osallistuvaa elämäntapaa: harrastuksia, omaehtoista toimintaa, vapaaehtoistyötä sekä yhdistys- ja vertaistoimintaa. Osallistumisen kirjon ohella teoksessa kuvataan eläkeikäisille tärkeiden tekemisen ja tapaamisen yhteisöjen piirteitä ja merkitystä. Teoksessa tuodaan esille osallistumisen antia ja sen tarjoamaa hyvinvointia. Etualalla ovat ikääntyvien omat näkemykset ja kokemukset.

Teos sopii eläkeikäisten parissa työskenteleville, väestörakenteen muutoksia pohtiville sekä ikääntymisestä kiinnostuneille – ja varsinkin eläkkeelle jäämisen tueksi.

***

Ilka Haarni
KOLMAS ELÄMÄ
AKTIIVISET ELÄKEIKÄISET KAUPUNGISSA
1. p. helmikuu 2010
978-952-495-134-0 • Nid. A5, 179 sivua.
KL: 30.12, K • UDK: 316.6
Suositushinta 29 €

» Tarkasta saatavuus ja tilaa teos verkkokaupasta

***

” ‘Mun elämä on täynnä ja semmosessa mallissa, että mä en ois ikinä kuvitellut vanhuutta tällaisena.’ Näin kuvasi kolmatta elämäänsä nainen, joka hoiti lastenlapsiaan, vesijuoksi ja käveli kunnostaan huolehtiakseen, oli mukana yhden yhdistyksen hallituksessa ja satunnaisemmin toisen toiminnassa, puuhasi sukukokouksen järjestelytoimikunnassa ja kirjoitti usein mielipiteitään lehtiin. Kuunnellessani häntä [...] jäin aluksi pohtimaan sitä, etteivät heidän tekemisensä välttämättä juuri poikenneet työikäisten tekemisistä, vaan arki koostui kovin samantapaisista asioista palkkatyötä lukuun ottamatta.”

Ilka Haarnin tutkimus on toteutettu osana Ikäinstituutin Vastavuoroisuus, vertaisuus, osallisuus -hanketta. RAY (Raha-automaattiyhdistys) on tukenut hanketta.

VTT Ilka Haarni työskentelee tutkijana Ikäinstituutissa. Gaudeamus on julkaissut häneltä aiemmin teokset Ikääntyvät juomatavat (toim. Ilka Haarni & Lotta Hautamäki, 2008),  Terveyssosiologian suuntauksia (toim. Ilka Kangas, Sakari Karvonen & Annika Lillrank) sekä Naiset ja ikääntyminen (toim. Ilka Kangas & Pirjo Nikander, 1999).

***

Sisällys

1. Kolmas elämä
2. Eläkeikä ja osallistuminen
3. Eläkkeelle jääminen ja tekemisen halu
4. Liikkeelle lähteminen
5. Toiminta
6. Oma paikka, aika ja joukko
7. Osallistumisen roolit
8. Hyvinvointi ja osallistuminen
9. Yhteenkuuluvuus, tuttavuus ja välittäminen
10. Osallistumisen suunta
11. Osallistumisen syyt ja anti
12. Hyvä vanheneminen ja osallistuminen

Hallintavalta johdattaa lukijansa hallinnan kysymyksenasetteluihin Michel Foucault’n perintöä seuraten. Teoksessa yhteiskunnallista hallintaa tarkastellaan sosiaalisen, poliittisen ja taloudellisen kudelmana. Siinä etsitään vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Millaisin käytännöin hallintaa harjoitetaan? Millaista asiantuntijatietoa hallinta edellyttää ja tuottaa? Millaisten kansainvälisten kytkentöjen varassa hallinta tapahtuu? Millaisia yksilöitä hallinta kohteistaan muovaa? Teoksessa kehitetään hallinnan tutkimisen käsitteitä ja näkökulmia suomalaisen yhteiskunnan tarkasteluun sopiviksi.

Hallintavalta on tärkeää ja ajankohtaista luettavaa yhteiskuntatieteiden tutkijoille, sosiaalialan ammattilaisille, järjestöaktiiveille sekä talouselämän ja kansainvälisen politiikan toimijoille. Se soveltuu oppikirjaksi yliopistoissa ja sosiaalialan ammattikorkeakouluissa. Teos on kirjoitettu kaikille niille, joita vallan, hallinnan ja politiikan kysymykset kiinnostavat.

”Hallinta on laskelmoitua ja johdonmukaista toimintaa, joka tähtää yksilöiden, yhteisöjen ja kokonaisten populaatioiden ohjaamiseen kulloinkin tärkeiksi ymmärrettyjen päämäärien kehyksessä. Ollakseen tehokasta hallinnan on oltava yksilöivää ja yksilöllistä: yksilöt on ohjattava ymmärtämään itsensä esimerkiksi kansalaisina, kuluttajina, työläisinä ja opiskelijoina, joista jokaisella on omat henkilökohtaiset vastuunsa kannettavanaan. Tukemalla ja ohjaamalla yksilöiden aktiivisuutta ja luovuutta vahvistetaan samalla sosiaalisen kokonaisuuden prosessien toimintaa, esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuutta tai talouden tuottavuutta.”

Jani Kaisto & Miikka Pyykkönen (toim.)
HALLINTAVALTA
Sosiaalisen, politiikan ja talouden kysymyksiä
1. p. helmikuu 2010
978-952-495-118-0 • Nid., A5, 279 sivua.
KL: 30.1, K • UDK: 316
Suositushinta 33 €

» Tarkasta saatavuus ja tilaa teos verkkokaupasta

– Sisällys

Jani Kaisto ja Miikka Pyykkönen: Hallinnan analytiikan suuntaviivoja

I Käsitteellisiä välineitä
Ilpo Helén: Hyvinvointi, vapaus ja elämän politiikka: Foucault’lainen hallinnan analytiikka
Jani Kaisto: Kääntämisen sosiologia hallinnan analytiikan työkaluna
Sakari Hänninen: Politiikka hallinnan analytiikassa

II Talouden asema hallinnassa
Anu Kantola: Kilpailukyky politiikan valtastrategiana
Miikka Pyykkönen: Yhteisöistä yrityksiksi? Sosiaalinen yritys kolmannen sektorin roolimuutoksen veturina Suomessa

III Kansainvälistynyt hallinta
Annikki Savio: Euroopan unionin hyvinvointivaltiollistuminen
Elina Palola: Kuilua sulkemassa – kommunikaatio Euroopan ja eurooppalaisten välillä
Antti Tietäväinen: Pakottavasta talouspuheesta moraaliseen vastuullistamiseen: OECD:n investointiohjelmat ja poliittisen hallinnan muutos

IV Kansalaisuuden hallinta
Jani Selin: Kansalaisuuden tuottaminen yhteisöllisissä huumehoidoissa
Mikko Saastamoinen: Aktiivisen kansalaisuuden vastatulkintoja: Neuroottinen ja hylätty kansalaisuus

Pois laitoksista! käsittelee erityisesti sitä, kuinka tutkimustieto on vaikuttanut vammaisia ja vammaisuutta koskevien instituutioiden ja käytäntöjen perustelemiseen. Vallitseviksi nousseita keskeisiä huolenpidon malleja arvioidaan kriittisesti ja tuodaan esiin, kuinka hoivan normistot ja käytännöt ovat limittyneet syrjinnän ja sorron poliittisiin teknologioihin. Lisäksi pohditaan, mitä laitoshoidon purkaminen käytäntöjen tasolla tarkoittaa.

”Määrien kieli luo moraalista etäisyyttä tutkimuksen kohteena oleviin henkilöihin. Numerot peittävät näkyvistä niiden ihmisten yksilöllisyyden, jota ne kuvaavat. Näin ollen asiantuntijan ei tarvitse kohdata ihmistä henkilökohtaisella tasolla, mikä tekee helpommaksi heidän tutkimisensa.” – Sonja Miettinen

Antti Teittinen (toim.)
POIS LAITOKSISTA
Vammaiset ja hoidon politiikka
1. p. helmikuu 2010
Palmenia-sarja
978-951-570-773-4 • Nid., A5, 236 s.
KL: 37, K • UDK: 304
Suositushinta 33 €

» Tarkasta saatavuus ja tilaa teos verkkokaupasta

YTT Antti Teittinen toimii tutkimuspäällikkönä Kehitysvammaliitossa.

– Sisällys

Johdanto
Antti Teittinen & Kirsti Kuusterä: Angloamerikkalaisen deinstitutionalisaatio-tutkimuksen aiheista
Sonja Miettinen: Vammaisuutta kuvaamassa. Maailman terveysjärjestön toimintakykyluokitukset vammaisuutta koskevan tiedon tuottamisen käytäntöinä
Heather Hollins: Vammaisuus ja holokausti. Vaiettu historia ja sen perintö
Giuliana Parodi & Roberto Veraldi: Institutionalisaation ja deinstitutionalisaation sosioekonomiset ulottuvuudet Italiassa
Hannu T. Vesala: Hameennappi ja haalari. Tutkimus puhumattoman, vaikeasti kehitysvammaisen naisen itsemääräämisestä ja valinnanmahdollisuuksista
Bjorn-Eirik Johanssen & Leif S. Lysvik: Elämää Trastad Gårdissa. Entisten kehitysvammaisten potilaiden kokemuksia Pohjois-Norjassa
Heikki Seppälä: Hoivan ja asumisen välimaastossa. Pohdintoja kehitysvammaisuuden kaksista kasvoista
Leena Eräsaari: Miten tutkia laitoshoitoa?