Kielet | kirjallisuus

Euroopan kirjallisuudessa heräsi 1900-luvun alussa ennen kokematon halu kyseenalaistaa, kokeilla ja provosoida. Avantgardekirjailijat etsivät vaihtoehtoja vanhalle taiteelle, jonka koettiin menettäneen arvonsa modernisoituvassa maailmassa. Kritiikki pureutui kirjallisuuden ydinkysymyksiin rikkomalla taiteiden lajirajoja ja uudistamalla kirjailijan asemaa. Aikanaan vallankumouksellinen, järkyttävänä pidetty ja paheksuttukin kirjallisuus on kuitenkin löytänyt tiensä historian vakiintuneeksi osaksi ja nykykirjallisuuden […]

Milloin teos on fiktiota ja milloin ei? Mitkä piirteet ovat ominaisia fiktiiviselle teokselle? Fiktion ja ei-fiktion rajankäynti on viime aikoina ollut yksi eniten keskustelua herättäneistä kysymyksistä kirjallisuuden-, historian- ja kulttuurintutkimuksen alueilla.

Kuinka monikielinen yhdentyvä Eurooppa on? Onko englannin ylivalta horjumaton? Mitä Euroopan unioni tekee eri kielten aseman tukemiseksi ja minkälaista kielipolitiikkaa Euroopan maissa harjoitetaan? Mitä kieliä kansalaisia kannustetaan opiskelemaan ja millaisia kielellisiä oikeuksia heillä on? Miten käy vähemmistöjen kielten?

Logiikka tutkii kieltä ja sen ilmaisuvoimaa: Millaiset päätelmät ovat sitovia? Mitä kielessä voidaan ylipäätään esittää ja mikä jää kielen ulkopuolelle?