Marcus Tullius Cicero (106-43 eKr.) oli poliitikko, puhuja, filosofi ja latinan kielen kehittäjä, jossa henkilöityy roomalaisen ja eurooppalaisen humanismin sivistysihanne. Hänen tuotantoonsa kuuluu filosofisia tutkielmia, puhetaidon oppaita, poliittisia ja oikeudellisia puheita sekä kirjeenvaihtoa.
Kuinka monikielinen yhdentyvä Eurooppa on? Onko englannin ylivalta horjumaton? Mitä Euroopan unioni tekee eri kielten aseman tukemiseksi ja minkälaista kielipolitiikkaa Euroopan maissa harjoitetaan? Mitä kieliä kansalaisia kannustetaan opiskelemaan ja millaisia kielellisiä oikeuksia heillä on? Miten käy vähemmistöjen kielten?
Puhuminen on ääneen lausumista ja puheen vastaanotto puheen havaitsemista. Kielellisen viestin ohella puheessa välittyvät myös esimerkiksi tunteet sekä puhujan sukupuoli ja yksilölliset piirteet. Näiden piirteiden tunnistamista käytetään hyväksi monilla aloilla, muun muassa rikostutkinnassa.
Logiikka tutkii kieltä ja sen ilmaisuvoimaa: Millaiset päätelmät ovat sitovia? Mitä kielessä voidaan ylipäätään esittää ja mikä jää kielen ulkopuolelle?
Viime vuosisadan alussa syntynyt surrealismi uskoi runouden ja mielikuvituksen voimaan pyrkiessään vapauttamaan ihmisen modernin, kapea-alaiseksi muuttuneen järjen kahleista. Kirjallisuuden lisäksi surrealismi vaikutti myös muihin taidemuotoihin maalaustaiteesta elokuvaan.
Ihmeellinen ihmisääni tutustuttaa lukijan äänentuoton ja puheakustiikan perusteisiin. Se esittelee äänen tutkimusmenetelmiä sekä tarjoaa tietoa ääniongelmista ja niiden ennaltaehkäisemisestä.
Teos esittelee maailman kielet ja niiden moninaisuuden selvittämällä kielten maantieteellistä levinneisyyttä ja sukulaisuussuhteita. Samalla tarkastellaan maailman kielten tilannetta maittain eriteltynä: mitä kieliä puhutaan missäkin maissa?