Voiko Venäjää ymmärtää? Miten naapurissa suhtaudutaan maailmaan? Entä miten muumit ja venäläinen sielunmaisema liittyvät yhteen? Venäjän kielen ja kirjallisuuden professori Arto Mustajoen uran monet säikeet punoutuvat yhteen lämpimässä ja kipakassa kirjoituskokoelmassa Myrsky vodkalasissa, jossa pohditaan niin Venäjän kuin kotimaankin kysymyksiä.
Estetiikan klassikot II on laaja ja edustava valikoima modernin estetiikan tärkeimpiä kirjoituksia, joista osa julkaistaan suomeksi ensimmäistä kertaa. Teos esittelee monipuolisesti 1900-luvun länsimaista ajattelua taiteesta ja esteettisistä arvoista.
Kuka murhasi ja kenet? Yli 150-vuotisen historiansa aikana rikoskirjallisuus on koukuttanut yhä uusia salapoliiseja haastamaan älykkyytensä ja ratkaisemaan arvoituksen ennen etsivää. Viime vuosikymmeninä dekkarista on tullut merkittävä kaunokirjallinen ja kulttuurinen ilmiö, joka ottaa kantaa myös yhteiskunnallisiin epäkohtiin.
”Siellä kertoi todistaja nähneensä sellaista, jota missään sanomalehdessä ei woi julkaista.” Suur-Savo 1907 Miesrakkaus, luonnoton sukupuoliyhteys ja itsesaastutus olivat peitenimiä, joilla kierrettiin ja kiellettiin homoseksuaalisuutta julkisessa puheessa 1900-luvun alussa. Samasukupuolinen ”haureus” oli Suomessa rikos vuodesta 1894 vuoteen 1971. Seitsemän kummaa veljestä kertoo seitsemän suomalaisen miehen tarinan vuosikymmeniltä, jolloin miesten välistä […]
Keitä olivat Suomen alueen ensimmäiset asukkaat? Milloin he saapuivat tänne ja mistä? Kuinka he elivät, mitä kieltä he puhuivat ja keiden kanssa he kävivät kauppaa? Missä vaiheessa Lapin, Karjalan ja Suomenlahden pohjoisen rannikkoalueen ihmisistä muodostui suomalaisia? Muinaisuutemme jäljet on kauan kaivattu, uusimpaan tutkimustietoon perustuva yleisesitys Suomen kaukaisimmista juurista. Ajallisesti se […]
Kulttuurimme on kyllästetty eroilla, eriarvoistamisella ja normittamisella – oli kysymys sitten sukupuolesta ja seksuaalisuudesta tai ihonväristä, iästä ja yhteiskuntaluokasta. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kysymyksiä pohdittaessa nämä kaikki näkökulmat on otettava huomioon.
Vuonna 1947 muutama paimenpoika Kuolleenmeren luoteiskulmalla Qumranissa heitteli ajankulukseen kiviä läheiseen luolaan. Kuului erikoinen kilahdus – kivi oli osunut saviruukkuun, jonka sisällä oli kirjakääröjä. Löytö oli ainutlaatuinen. Vanhimmat ruukun sisältämät tekstit olivat toiselta vuosisadalta ennen ajanlaskua ja uusimmat Jeesuksen jälkeiseltä ajalta.
Venäläisen kirjallisuuden historia on kiehtova sukellus venäläisen kirjallisuuden tuhatvuotiseen historiaan. Siitä löytyvät perustiedot tärkeimmistä venäläisistä kirjailijoista ja klassikkoteoksista, tyylikausista sekä kirjallisuuden lajien kehityksestä.