Kannattaako avata ikkunat uusille aatteille ja ihanteille – vai pitää ne tiukasti säpissä ja turvata kansakunnan elinvoima? Ajankohtaisesta kysymyksestä keskusteltiin kiivaasti jo 1920- ja 1930-lukujen Suomessa.
Saako Jumalalle nauraa, vai onko itse Jumalalle varattu parhaat naurut? Milloin riemastus muuttuu rienaukseksi tai jopa rimanalitukseksi? Mahtuuko täydelliseen maailmaan ilkikurista vinoilua?
Carl von Linné määritteli vielä vuonna 1757, että eurooppalaiset ovat ”keltaruskeahiuksisia ja sinisilmäisiä”. Tuntemattoman määrittely on historiassa osoittautunut oman elinpiirinsä sokeuttamille tutkijoille vaikeaksi. Esimerkiksi hirviöt, noidat ja puoli-ihmiset ovat kautta aikojen olleet käteviä kategorioita, joihin voi siivota itselle vieraat ja pelottavan tuntuiset olennot. Antropologia esittelee kulttuurien tutkimuksen käytännön työtä, keskeisimmät […]
Jokainen taidemusiikkiin tai musiikin teoriaan hiukankin perehtyvä kohtaa valtaisan määrän erilaisia vieraskielisiä termejä. Suuri osa niistä on tuttuja, mutta mitä lopulta tarkoittivatkaan presto, piano ja pizzicato ja mitä eroa on allegrolla, andantella ja adagiolla?
Kirjailijat lainaavat sanoja, juonenkäänteitä ja identiteettejä. Teksteissä kuuluu aina ääniä aiemmista teksteistä, mutta toisinaan lainaaminen ylittää sopivan ja sallitun rajat. Kuinka paljon taiteellisen vapauden nimissä saa lainata? Miten arvostettu runodebyytti muuttuu absurdiksi hölynpölyksi? Jos kaikki on jo sanottu, voiko kirjailija luoda mitään uutta ja omaa?
Kun ympäröivä maailma muuttuu, vanhat toimintamallit menettävät merkityksensä. Silloin tarvitaan uusia ideoita ja tuoreita ratkaisuja, toisin sanoen luovuutta. Koska jatkuva uudistuminen on välttämätöntä, luovuudelle on yhä enemmän kysyntää. Voiko luovuutta opetella ja kehittää? Millaisessa ympäristössä luovuus kukoistaa parhaiten?
Georg Simmel (1858-1918) oli filosofi, sosiologi ja esteetikko, jota kiinnosti moderni elämä, suurkaupunki ja sen kulttuuri. Hänen kirjansa olivat myyntimenestyksiä, ja hänen luentonsa vetivät runsaasti kirjavaa kulttuuriyleisöä. Suurkaupunki ja moderni elämä tarjoaa kiehtovan ja monipuolisen kuvan Simmelin ajattelusta. Teoksen teemoina ovat moderni elämä, esteettisen sosiologia, kaupungit taideteoksina ja tunteiden sosiologia.
Suomen kieli ja sen historia ovat täynnä yllättäviä ja outojakin yksityiskohtia. Niitä vasten myös tutut käsitykset kielestä saavat uudenlaisia sävyjä.