Mitä rasismista pitäisi tietää? Kuka rasismista voi tai saa puhua? Millaista on antirasismi? Julkisessa keskustelussa on varsinkin Black Lives Matter -liikkeen myötä havahduttu suomalaisen yhteiskunnan rasismiin. Suomessa rasismilla ja sitä vastaan kamppailemisella on kuitenkin pitkä historia, joka usein aikaisemmin on sivuutettu.
Ajatus keinotekoisesta älykkäästä koneesta on aina kiehtonut ihmistä. Se on innoittanut paitsi tieteiskirjallisuutta myös filosofista ajattelua. Kertomusten ja teoreettisten pohdintojen kuvitelmista tekoälyjärjestelmät ovat siirtyneet konkreettiseksi osaksi arkeamme.
Työelämän jatkuva muutos aiheuttaa epävarmuutta. Työntekijöiltä vaaditaan joustavuutta ja sitoutumista itsensä sekä työyhteisönsä kehittämiseen. Kun uudistetaan organisaatioita ja sopimuskäytäntöjä tai edistetään kilpailukykyä ja työhyvinvointia, korostetaan työntekijöiden osallisuutta. Siihen nojataan myös sosiaalisen syrjäytymisen torjunnassa tai kotoutettaessa maahanmuuttajia.
Aikuissosiaalityö on yhteiskunnallisesti merkittävä kenttä, jota ajankohtaiset ilmiöt työttömyydestä maahanmuuttoon muovaavat. Aikuisten parissa tehtävällä työllä on välillisiä vaikutuksia myös lapsiin ja vanhuksiin.
Sosiaali- ja terveyspalveluita järjestettäessä on varmistettava asiakkaiden turvallisuus. Organisaation toimintatavat ja inhimilliset virheet voivat kuitenkin vaarantaa asiakasturvallisuuden. Puutteellisen tiedonkulun, heikon työn hallinnan tai riittämättömän yhteistyön vuoksi asiakkaiden yksilölliset tuen tarpeet ja elämäntilanteet voivat jäädä huomiotta.
Riittääkö lainoppi oikeuden ymmärtämiseen? Millaisia vaikutuksia oikeudella on ihmisten arjessa? Miten tutkia hankalasti määriteltävää, piilossa olevaa asiaa? Lainoppi on lähtökohtaisesti normatiivista. Oikeusnormeilla ja oikeudellisilla käytännöillä on kuitenkin myös sosiaalisia, ympäristöllisiä, taloudellisia ja muita yhteiskunnallisia vaikutuksia, joihin on vaikea päästä käsiksi puhtaasti oikeustieteellisin tutkimusmenetelmin. Kuinka esimerkiksi voidaan tutkia, miten ihmiset kokevat […]
Tiedon ja tietämisen koko kirjoa ei voi tavoittaa vain järjen käyttöön, rationaaliseen ajatteluun tai pelkkään kielelliseen ilmaisuun perustuvilla tutkimusmenetelmillä. Luovan, osallistuvan ja toiminnallisen tutkimuksen menetelmät liikkuvatkin tunteiden, kokemusten, muistojen, mielikuvituksen ja osin myös kehollisuuden alueella.
Orjakauppa Afrikan ja Amerikan mantereen välillä saavutti valtavat mittasuhteet uuden ajan alussa, päättyi veristen yhteenottojen jälkeen vasta 1800-luvun lopulla ja ehti tuona aikana vaikuttaa miljoonien ihmisten elämään.