Vuoden 2015 pakolaiskriisi aiheutti myrskyisän väittelyn Euroopan unionissa. Unioniin saapui kriisin vaikeimpana vuonna alle kaksi prosenttia maailman yli 68 miljoonasta kodistaan paenneesta ihmisestä, mutta suhtautuminen tulijoihin jakoi mielipiteet jyrkästi niin neuvottelupöydissä kuin verkkokeskusteluissakin.
Uskonto on yhteiskunnallisesti ja poliittisesti merkittävä tekijä kaikkialla maailmassa: maailmanpolitiikkaa on mahdotonta ymmärtää huomioimatta uskontojen roolia eri maissa. Uskonto pysyttelee suurten tapahtumien keskiössä, vaikka taloudellisen globalisaation, poliittisen liberalismin leviämisen sekä teknologian kehittymisen ennustettiin sysäävän sen pelkäksi yksityisasiaksi.
Radioaallot ovat olleet osana maailmanhistorian merkittävissä käänteissä aina siitä lähtien, kun ne keksittiin vajaat 150 vuotta sitten. Niiden avulla on voitettu sotia, pelastettu ihmishenkiä sekä kiihdytetty kansanjoukkoja. Kehittyvä viestintäteknologia on muovannut myös arkielämämme perusteita. Nykyään elinympäristömme on langattomien yhteyksien kyllästämä – aivan kuten keksijä Nikola Tesla visioi jo vuonna 1926.
Rohkeutta kuvastaa helposti rämäpäinen pelottomuus, jonka siivittämänä muutetaan toiselle puolen maailmaa tai lähdetään tutkimaan maapallon tuntemattomia laitoja maineen ja kunnian toivossa. Antiikissa rohkeus asettui oikeudenmukaisuuden, viisauden ja kohtuullisuuden rinnalle yhdeksi neljästä perushyveestä.
Modernissa informaatiotulvassa on hankala suunnistaa. Internetin ansiosta tietoon on helppo päästä käsiksi, mutta sen laadusta ei ole takeita. Mediassa pinnalle nousevat koukuttavat klikkiotsikot, ja valeasiantuntijoita tai perättömiä väitteitä voi olla vaikea erottaa tutkitusta tiedosta.
Yhteiskuntatieteellinen tutkimus on pohjimmiltaan kysymyksiin vastaamista. Kysymysten avulla hahmotellaan yhteiskunnallisille ilmiöille syitä ja seurauksia. Mikä rooli syy-seuraussuhteiden ymmärtämisellä sitten on arvioitaessa ja täsmennettäessä yhteiskuntatieteellisiä selitysmalleja?
Vapaus, veljeys, tasa-arvo! Ranskan vallankumouksen jälkikuohuissa kehittyneen sosialismin alkuperäinen idea perustui sosiaaliseen vapauteen, jossa oman vapauden ehdottomana edellytyksenä pidettiin kanssaihmisen vapautta. Sen tavoitteleminen on historiassa kuitenkin rajoittunut talouden piiriin ja kiinnittynyt liiaksi pelkkään työväenluokkaan.
Donald Trump on aikamme poliittinen voima, joka ei jätä ketään kylmäksi. Mutta miksi hän lopulta voitti Yhdysvaltain presidentinvaalit vuonna 2016? Keiden asiaa hän ajaa? Onko Trump kokonaan oman tiensä kulkija vai osa konservatismin valtavirran pitkää jatkumoa?