Vapaus, veljeys, tasa-arvo! Ranskan vallankumouksen jälkikuohuissa kehittyneen sosialismin alkuperäinen idea perustui sosiaaliseen vapauteen, jossa oman vapauden ehdottomana edellytyksenä pidettiin kanssaihmisen vapautta. Sen tavoitteleminen on historiassa kuitenkin rajoittunut talouden piiriin ja kiinnittynyt liiaksi pelkkään työväenluokkaan.
Donald Trump on aikamme poliittinen voima, joka ei jätä ketään kylmäksi. Mutta miksi hän lopulta voitti Yhdysvaltain presidentinvaalit vuonna 2016? Keiden asiaa hän ajaa? Onko Trump kokonaan oman tiensä kulkija vai osa konservatismin valtavirran pitkää jatkumoa?
Nuoret viettävät ison osan ajastaan koulussa. Virallisen oppimisen lisäksi kouluissa opitaan elämässä tarvittavia sosiaalisia taitoja, vuorovaikutusta ja erilaisuuden kohtaamista. Etninen monikulttuurisuus, sukupuolikysymykset, harrastukset ja oppimistaidot niin yhdistävät kuin erottavat nuoria arjen kohtaamisissa.
Korruptio rehottaa, naiset on sysätty takaisin koteihin, yhteisistä säännöistä ei välitetä. Lännen silmissä Euroopan unionin itäisten jäsenmaiden kehitys vaikuttaa huolestuttavalta. Viime vuosina on uutisoitu oikeusvaltion heikentämisestä ja sananvapauden ongelmista esimerkiksi Puolassa ja Unkarissa, jotka olivat kylmän sodan aikana Neuvostoliiton satelliittivaltioista länsiorientoituneimpia.
Vuonna 1901 Wilhelm Conrad Röntgen vastaanotti kaikkien aikojen ensimmäisen Nobelin fysiikanpalkinnon löydöstä, jota hän itse piti hyvin vaatimattomana. Maailman kuuluisin palkinto on siitä lähtien rakentanut kuvaa tieteestä ja sen tekijöistä, keksinnöistä ja kehityksestä. Nobelisteja on pidetty luovina neroina ja kansallissankareina, jotka ovat antaneet tieteelle kasvot.
Kannattaako avata ikkunat uusille aatteille ja ihanteille – vai pitää ne tiukasti säpissä ja turvata kansakunnan elinvoima? Ajankohtaisesta kysymyksestä keskusteltiin kiivaasti jo 1920- ja 1930-lukujen Suomessa.
Kuuluuko väkivalta islamiin? Mitä on ”vihreä buddhalaisuus”? Voivatko eri tavalla uskovat ihmiset oppia luottamaan toisiinsa ja elämään rauhassa keskenään? Väestönkasvu, ilmastonmuutos ja poliittiset mullistukset saavat lähivuosikymmeninä satoja miljoonia ihmisiä liikkeelle. Uskonnoista on tulossa yhä tärkeämpi osa erilaisten globaalien kriisien ratkaisua.
Carl von Linné määritteli vielä vuonna 1757, että eurooppalaiset ovat ”keltaruskeahiuksisia ja sinisilmäisiä”. Tuntemattoman määrittely on historiassa osoittautunut oman elinpiirinsä sokeuttamille tutkijoille vaikeaksi. Esimerkiksi hirviöt, noidat ja puoli-ihmiset ovat kautta aikojen olleet käteviä kategorioita, joihin voi siivota itselle vieraat ja pelottavan tuntuiset olennot. Antropologia esittelee kulttuurien tutkimuksen käytännön työtä, keskeisimmät […]