Kuuluuko väkivalta islamiin? Mitä on ”vihreä buddhalaisuus”? Voivatko eri tavalla uskovat ihmiset oppia luottamaan toisiinsa ja elämään rauhassa keskenään? Väestönkasvu, ilmastonmuutos ja poliittiset mullistukset saavat lähivuosikymmeninä satoja miljoonia ihmisiä liikkeelle. Uskonnoista on tulossa yhä tärkeämpi osa erilaisten globaalien kriisien ratkaisua.
Carl von Linné määritteli vielä vuonna 1757, että eurooppalaiset ovat ”keltaruskeahiuksisia ja sinisilmäisiä”. Tuntemattoman määrittely on historiassa osoittautunut oman elinpiirinsä sokeuttamille tutkijoille vaikeaksi. Esimerkiksi hirviöt, noidat ja puoli-ihmiset ovat kautta aikojen olleet käteviä kategorioita, joihin voi siivota itselle vieraat ja pelottavan tuntuiset olennot. Antropologia esittelee kulttuurien tutkimuksen käytännön työtä, keskeisimmät […]
Talous ja yhteiskuntateoria -sarjan päätösosassa kartoitetaan, millaisia vaihtoehtoja yhteiskuntatieteet ja filosofia tarjoavat vallitsevalle talousajattelulle. Taloutta ei lähestytä koko yhteiskuntaa määrittävänä omalakisena järjestelmänä vaan olemisen ulottuvuutena, joka on kauttaaltaan lomittunut sosiaaliseen elämäämme.
Kaarle XI kieltää hallitustoimiensa arvostelun! Suomi liian harvaan asuttu – televisiotoiminta kannattamatonta? Huumoriyhtye Sleepy Sleepers vaarantaa ulkopoliittiset suhteet! Sananvapautta – samoin kuin julkisen keskustelun rajoja – määrittelevät kaikki yhteiskunnan jäsenet. Sensuuri, uusien ilmaisukanavien ja viestintävälineiden kehittyminen sekä nykynäkökulmasta jopa koomisilta vaikuttavat ilmaisun rajoitukset ovat esimerkkejä sananvapauteen liittyvistä ilmiöistä.
Tunteet ovat perhe- ja läheissuhteita rakentava, kiinnipitävä ja hajottava voima. Kaikki perheet ovat omanlaisiaan, mutta tunteet eivät synny vain perheen sisäisessä vuorovaikutuksessa. Yhteiskunta, kulttuuri ja ympäristö lataavat odotuksia niin hyvässä kuin pahassakin. Erilaisiin perhesuhteisiin voi kohdistua ennakkoluuloja, jotka voivat koetella onnellisiakin perheitä.
Mitä on akateeminen elämä ja mitä tarkoittavat sivistysyliopisto ja akateeminen vapaus? Miksi sivistys ja oppineisuus ovat nykymaailmassakin olennaisia? Miksi sivistys on arvo sinänsä?
Tuloerot, maahanmuutto ja yhdenvertaisuuden vaatimukset hiertävät poliittisessa keskustelussa. Oikeudenmukaisuuden tarpeesta on helppo olla samaa mieltä, mutta usein ihmiset eivät tarkoita oikeudenmukaisuudella samaa asiaa.
Miksi toiset ihmiset tekevät enemmän rikoksia kuin toiset? Mistä syystä laittomuudet kasaantuvat joillekin alueille? Miten köyhyys, ihmisen persoonallisuus ja sosiaalinen kontrolli vaikuttavat rikollisuuteen? Millä tavoin rikollisuus on muuttunut ajan saatossa?