Sata vuotta sitten Suomi oli osa Euroopan köyhää periferiaa, ja vielä 1970-luvun taitteessa yli satatuhatta suomalaista muutti paremman toimeentulon perässä Ruotsiin. Nousu Länsi-Euroopan rikkaiden maiden joukkoon tapahtui toden teolla vasta 1980-luvulla. Miten Suomesta tuli vauras teollisuusmaa ja hyvinvointiyhteiskunta?
Vuonna 2008 puhjennut finanssikriisi järisytti maailmantaloutta perustuksia myöten. Samalla se herätti kysymään, mitkä ovat kriisiin johtaneen talousajattelun moraaliset ja filosofiset perusteet. Vastausta etsivä törmää tavan takaa samaan, voimakkaitakin tunteita puolesta ja vastaan herättävään nimeen. Kuka on Ayn Rand?
Keskustelussa kapitalismista toistuu vääjäämättä yksi nimi: Karl Marx. Tunnetuimpiin yhteiskunnallisiin ajattelijoihin lukeutuvaan Marxiin viitataan taajaan, mutta usein ajatusten historiallinen tausta jää huomiotta.
Miten suhtaudut oppimiseen? Osa luottaa siihen, että voi jatkuvasti oppia uutta ja kehittää taitojaan. Toiset pyrkivät ensisijaisesti turvaamaan jo hankkimaansa osaamista. Jotkut taas pelkäävät epäonnistumista niin, etteivät uskalla kokeilla uutta.
Kaakkois-Aasia tunnetaan rannoistaan ja sademetsistään mutta myös monista viime vuosikymmenien vakavimmista konflikteista. Usein unohtuu, että tämä Intian ja Kiinan väliin jäävä alue on pinta-alaltaan ja väkiluvultaan lähes Euroopan kokoinen, ja sen taloudellinen ja kulttuurinen merkitys on alati vahvistumassa. Millaisia mahdollisuuksia maat tarjoavat esimerkiksi liiketoiminnalle ja kauppasuhteille?
Vielä toisen maailmansodan jälkeen Suomi oli teollistuva maatalousyhteiskunta, mutta puolessa vuosisadassa se nousi takamatkalta maailman vauraimpien maiden joukkoon, jälkiteolliseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi. Talouspolitiikka siirtyi vuosikymmenten aikana vahvasta sääntelystä kohti liberaalia markkinataloutta.
Miksi huonosta johtajuudesta vaietaan? Kuinka työlainsäädännön puitteissa voidaan itse asiassa edistää henkilöstön pahoinvointia? Kiusaaminen, tehottomuus, arvottomuuden tunteet ja tukala ilmapiiri ovat ongelmia monella työpaikalla. Perimmäinen syy on usein puutteellisessa, jopa kelvottomassa johtamisessa. Vastuu ei kuitenkaan ole yksin johtajalla, vaan vääristynyttä vuorovaikutusta voi ylläpitää myös muu henkilöstö, ja taustalla voivat vaikuttaa […]
Talous ja yhteiskuntateoria -sarjan päätösosassa kartoitetaan, millaisia vaihtoehtoja yhteiskuntatieteet ja filosofia tarjoavat vallitsevalle talousajattelulle. Taloutta ei lähestytä koko yhteiskuntaa määrittävänä omalakisena järjestelmänä vaan olemisen ulottuvuutena, joka on kauttaaltaan lomittunut sosiaaliseen elämäämme.