Omien suoritusten ja elintoimintojen mittaaminen, terapeuttinen kulttuuri ja asiantuntijavalta mielletään uusiksi ilmiöiksi, mutta tunteiden hallinta ja kansalaisen koko elämän normittaminen, mittaaminen, arviointi ja optimointi korostuivat jo sotienjälkeisessä Suomessa.
Ennakoimattomuus, suuret kokonaisuudet ja pirulliset ongelmat haastavat nykyjohtajat. Elämme kompleksisessa maailmassa, jossa asiat ja ilmiöt kietoutuvat ja vaikuttavat toisiinsa odottamattomin tavoin. Organisaatioissa kohdataan yhä useammin yllättäviä tilanteita, syiden ja seurausten välillä ei näy selvää jatkumoa ja toisinaan asioita tuntuu vain tapahtuvan. Tätä kuilua suunnittelun ja tapahtumisen välillä pyritään kaventamaan kompleksisuusajattelulla.
Kuinka korkeakouluja johdetaan ja ohjataan? Korkeakoulu on omaleimainen organisaatio, johon poliittiset linjaukset ja yhteiskunnalliset arvovalinnat vaikuttavat merkittävästi. Korkeakoulun johtaminen edellyttää ennen kaikkea kykyä sopeutua monialaisuuteen ja monimuotoisuuteen.
Sata vuotta sitten Suomi oli osa Euroopan köyhää periferiaa, ja vielä 1970-luvun taitteessa yli satatuhatta suomalaista muutti paremman toimeentulon perässä Ruotsiin. Nousu Länsi-Euroopan rikkaiden maiden joukkoon tapahtui toden teolla vasta 1980-luvulla. Miten Suomesta tuli vauras teollisuusmaa ja hyvinvointiyhteiskunta?
Vuonna 2008 puhjennut finanssikriisi järisytti maailmantaloutta perustuksia myöten. Samalla se herätti kysymään, mitkä ovat kriisiin johtaneen talousajattelun moraaliset ja filosofiset perusteet. Vastausta etsivä törmää tavan takaa samaan, voimakkaitakin tunteita puolesta ja vastaan herättävään nimeen. Kuka on Ayn Rand?
Keskustelussa kapitalismista toistuu vääjäämättä yksi nimi: Karl Marx. Tunnetuimpiin yhteiskunnallisiin ajattelijoihin lukeutuvaan Marxiin viitataan taajaan, mutta usein ajatusten historiallinen tausta jää huomiotta.
Miten suhtaudut oppimiseen? Osa luottaa siihen, että voi jatkuvasti oppia uutta ja kehittää taitojaan. Toiset pyrkivät ensisijaisesti turvaamaan jo hankkimaansa osaamista. Jotkut taas pelkäävät epäonnistumista niin, etteivät uskalla kokeilla uutta.
Kaakkois-Aasia tunnetaan rannoistaan ja sademetsistään mutta myös monista viime vuosikymmenien vakavimmista konflikteista. Usein unohtuu, että tämä Intian ja Kiinan väliin jäävä alue on pinta-alaltaan ja väkiluvultaan lähes Euroopan kokoinen, ja sen taloudellinen ja kulttuurinen merkitys on alati vahvistumassa. Millaisia mahdollisuuksia maat tarjoavat esimerkiksi liiketoiminnalle ja kauppasuhteille?