Kiinalaisen Sunzin eli mestari Sunin Sodankäynnin taito (Sunzi Bingfa) on yli 2400 vuotta vanha johtamis- ja strategiaklassikko. Sunzin mukaan ihailtavinta on välttää sotia ja estää ristiriitoja kärjistymästä. Sotia on kuitenkin aina ollut ja on myös tulevaisuudessa, joten niiden syitä, luonnetta ja johtamista kannattaa tutkia huolellisesti.
Työelämän huonontuminen ja epävarmuuden kasvu hallitsevat nykypäivän keskustelua työstä. Ovatko epätyypilliset työsuhteet yleistyneet? Elämmekö 24/7-yhteiskunnassa, jossa työn ja perheen yhteensovittaminen on yhä vaikeampaa, ellei jopa mahdotonta?
Tutkinto taskussa mutta työpaikka vielä kiven alla? Työnhaku voi aiheuttaa harmaita hiuksia varsinkin uraansa aloitteleville. Avuksi rientää Uraopas, joka tarjoaa pikakurssin nykypäivän työmarkkinoille ja käytännön neuvoja työnhakuun.
Aikamme suuret ongelmat kuten ilmastonmuutos, eriarvoisuuden lisääntyminen ja työelämän koveneminen ovat kehittyneet yhteiskunnissa, joissa kansantuotteen kasvu on ollut ykköstavoite. Nyt talouden vauhti on hiipunut, eikä paluuta vahvaan nousukauteen ole näköpiirissä. Puhe kasvun jälkeiseen aikakauteen siirtymisestä on lisääntynyt, mutta hyvinvoinnin järjestäminen tällaisessa taloudessa on vielä hahmottelematta.
Talous ja yhteiskuntateoria -teossarja esittelee taloudellisen ajattelun teemoja aikakausien ja kulttuurien vaihdellessa. Se antaa perustiedot taloudesta antiikin ja keskiajan ajattelussa, poliittisen taloustieteen klassikoista, sosiologian ja taloustieteen klassisista ja moderneista esityksistä sekä näiden kritiikistä.
Tulisiko talouskeskustelussa sivuuttaa ihminen ja laskea lisääntyvä köyhyys välttämättömäksi pahaksi, jolta ei vain voi välttyä, jos talouden halutaan kasvavan? Voiko yksilön menestys tuottaa myös yhteistä hyvää? Talouden kysymykset vaikuttavat olennaisesti siihen, miten katsomme nyky-yhteiskuntaa. Moraali jää helposti niiden peittoon, ja joskus joudutaan jopa valitsemaan talouden ja moraalin välillä. Taloustieteen väitetään […]
Nykypäivän talouskeskustelu kietoutuu mielipiteitä jakavan kapitalismin ympärille: vuosisatojen saatossakin siitä on esitetty sekä kriittisiä että ihailevia näkemyksiä. Järjestelmän juuret juontavat ainakin 600-luvulle saakka, ja siinä nivoutuvat yhteen henkilökohtainen omistusoikeus, markkinat, hinnat, pääoma ja kilpailu. Se on myös paisunut pääosin länsimaisesta globaaliksi sekä varhaisesta kauppiaskapitalismista koko taloutta ja yhteiskuntaa koskettavaksi ilmiöksi. […]
Kun arvolitaniat, maailmaa syleilevät missiot, tuottavuuspuhe ja tehostaminen ovat vieneet työstä ilon, on aika pysähtyä katsomaan työtään ja työyhteisöään toisin. Miksi työni on tärkeää? Miksi teen työtäni juuri näin? Mitä työni antaa minulle?