Monilla lapsilla on useampi koti. Lapsella voi olla kaksi kotia vanhempien eron jälkeen. Lastensuojelun asiakkaana olevat lapset saattavat asua monessa sijaisperheessä tai laitoksessa peräkkäin. Lapset vaihtavat kotia vanhempien työn perässä aiempaa useammin.
Miksi huonosta johtajuudesta vaietaan? Kuinka työlainsäädännön puitteissa voidaan itse asiassa edistää henkilöstön pahoinvointia? Kiusaaminen, tehottomuus, arvottomuuden tunteet ja tukala ilmapiiri ovat ongelmia monella työpaikalla. Perimmäinen syy on usein puutteellisessa, jopa kelvottomassa johtamisessa. Vastuu ei kuitenkaan ole yksin johtajalla, vaan vääristynyttä vuorovaikutusta voi ylläpitää myös muu henkilöstö, ja taustalla voivat vaikuttaa […]
Ihmisten välistä vuorovaikutusta voisi verrata tanssiin, jossa toista osapuolta kutsutaan tietynlaisiin askelkuvioihin. Myös vuorovaikutustilanteessa toinen voi dominoida tai astua taitamattomuuttaan toisen varpaille.
Tunteet ovat perhe- ja läheissuhteita rakentava, kiinnipitävä ja hajottava voima. Kaikki perheet ovat omanlaisiaan, mutta tunteet eivät synny vain perheen sisäisessä vuorovaikutuksessa. Yhteiskunta, kulttuuri ja ympäristö lataavat odotuksia niin hyvässä kuin pahassakin. Erilaisiin perhesuhteisiin voi kohdistua ennakkoluuloja, jotka voivat koetella onnellisiakin perheitä.
Renessanssiajalla elänyt myrkkyjen tutkimuksen kantaisä Paracelsus oivalsi, ettei ole olemassa rohtoja ja myrkkyjä, on vain oikeita ja vääriä annostuksia. Myrkkyjen tärkein ominaisuus on niiden tappavuus jopa pieninä määrinä.
Afasiaksi kutsutaan aikuisiällä syntyneitä kielellisiä häiriöitä, jotka voivat ilmentyä niin puheessa ja sen ymmärtämisessä kuin lukemisessa ja kirjoittamisessakin. Viestintätaitojen ongelmat kaventavat sosiaalista elämää ja heikentävät elämänlaatua.
Terveys ja sairaudet koskettavat kaikkia mutta eivät jakaudu yhteiskunnassa tasaisesti. Niihin vaikuttavat biologian lisäksi esimerkiksi kulttuuriset, sosiaaliset, taloudelliset ja historialliset tekijät. Terveyden ja sairauden yhteiskunnallista ulottuvuutta tutkii terveyssosiologia.
Mistä syntyy tunne, että olet toisen kanssa ”samalla aaltopituudella”? Miksi unessa koetaan usein värikkäitä ja vaarallisiakin seikkailuja? Ihmismieli työskentelee ja vaikuttaa jokapäiväisessä elämässämme – myös nukkuessamme.