Hyvinvointivaltion rakentamisen myötä suuri osa aiemmin perheen ja lähiyhteisön tarjoamasta tuesta, avusta ja hoivasta on siirretty julkisen vallan vastuulle. Onko moderni ihminen enää riippuvainen lähipiiristään? Mikä merkitys perhesuhteilla on yksilöllistymisen ihanteen läpäisemässä yhteiskunnassa? Kuka auttaa ja ketä?
Miksi erityisesti ikääntyvien kannattaa kuunnella musiikkia? Miten länsimaiset elintavat vaikuttavat suolistomme mikrobistoon? Voiko syöpäsolun ohjata tekemään itsemurhan? Yliopistoissa syntyy koko ajan hurjasti tutkimustietoa, joka yllättää ja innostaa. Tiedekulmapokkari Terve elämä! tarjoilee tuota tietoa helposti lähestyttävässä muodossa.
Bakteereja on kaikkialla. Niitä majailee kallioperän uumenissa, merien syvänteissä, sisäilmassa ja ovenkahvoissa. Myös me itse olemme elinympäristöjä mikrobeille. Toiset niistä ovat liittolaisiamme, toiset voivat pahimmillaan viedä meiltä hengen.
Moniammatillisissa hoito- ja palveluketjuissa riskien ennakoiminen edellyttää ammattilaisten tiivistä yhteistyötä. Liian usein asiakkaan tilanteesta muodostettava kokonaiskuva on kuitenkin sirpaleinen ja asiakas ongelmineen jää sivurooliin. Hierarkiat, kilpailu ja jännitteet sekä puutteellinen ymmärrys toisen ammattilaisen työnkuvasta ovat saumattoman yhteistyön esteitä.
Yksinäisyydestä puhutaan usein mustavalkoisesti, ja sitä kokevat niputetaan helposti omaksi ongelmien piinaamaksi ryhmäkseen. Tämä ei useinkaan vastaa sitä, millaisena yksinäisyys näyttäytyy ihmisten elämässä.
Eriarvoisuus yhteiskunnassa lisääntyy, ja monet kokevat itsensä osattomiksi ja ulkopuolisiksi. Jatkuvasti kiristyvä tehokkuuden tavoittelu uhkaa niin sivistykseen tähtäävää kasvatusta kuin sosiaalista ja ekologista hyvinvointiakin.
Monilla lapsilla on useampi koti. Lapsella voi olla kaksi kotia vanhempien eron jälkeen. Lastensuojelun asiakkaana olevat lapset saattavat asua monessa sijaisperheessä tai laitoksessa peräkkäin. Lapset vaihtavat kotia vanhempien työn perässä aiempaa useammin.
Miksi huonosta johtajuudesta vaietaan? Kuinka työlainsäädännön puitteissa voidaan itse asiassa edistää henkilöstön pahoinvointia? Kiusaaminen, tehottomuus, arvottomuuden tunteet ja tukala ilmapiiri ovat ongelmia monella työpaikalla. Perimmäinen syy on usein puutteellisessa, jopa kelvottomassa johtamisessa. Vastuu ei kuitenkaan ole yksin johtajalla, vaan vääristynyttä vuorovaikutusta voi ylläpitää myös muu henkilöstö, ja taustalla voivat vaikuttaa […]