Vaiva ja vanhuus ovat ihmisille yhteisiä kokemuksia, ja niihin vastaaminen koskettaa kaikkia yhteiskuntia. Hoivan järjestämiseen ei kuitenkaan löydy yhtä oikeaa tietä, vaan se rakentuu poliittisen kamppailun lopputuloksena.
Suomalaiset ovat onnellista kansaa. Tärkein perusturvamme on toiset ihmiset, jotka kannattelevat kolhuissa ja joiden kanssa jaetaan onnen hetket. Ystävyyssuhteet ovat yhteiskuntaa koossa pitävää sosiaalista sementtiä. Tarve kuulua johonkin on osa ihmisyyttä, ja siksi yksin jääminen vie elämältä perustan.
Viruksia, näkymättömiä vihollisiamme, pelätään hyvästä syystä. Ne aiheuttavat ihmiskunnalle paljon harmia hankalien sairauksien ja tappavien pandemioiden muodossa. Ne uhkaavat kasvisatoja ja tappavat eläimiä. Toisaalta viruksia on opittu hyödyntämään muun muassa biolääketieteessä. Kenties niiden nerokkaat menetelmät solujen harhauttamiseksi johtavat tulevaisuudessa jopa syövän voittamiseen.
Jos söisimme vähemmän lihaa ja enemmän kasviksia, olisimme terveempiä. Lihantuotanto myös kuormittaa ympäristöä ja lämmittää ilmakehää. Miksi tieto lihan haitallisuudesta ei vielä näy lautasillamme? Ruoka on vahva osa identiteettiä – olemme sitä, mitä syömme. Maut, tuoksut, suutuntumat ja grillin tirinät luovat voimakkaita mielikuvia. Lihansyöntiin liittyy paljon perinteitä, jotka ovat osa […]
Kun arvolitaniat, maailmaa syleilevät missiot, tuottavuuspuhe ja tehostaminen ovat vieneet työstä ilon, on aika pysähtyä katsomaan työtään ja työyhteisöään toisin. Miksi työni on tärkeää? Miksi teen työtäni juuri näin? Mitä työni antaa minulle?
Keitä ovat ihmiset leipäjonoissa, asuntoloissa ja yömajoissa, ja kuinka kaikkein huono-osaisimmat selviytyvät Suomessa, jota usein kutsutaan Euroopan parhaaksi maaksi? Huono-osaiset on mittavaan tutkimukseen perustuva selvitys suomalaisesta hyvin- ja pahoinvoinnista.
Ihmisen mieli on yhä suuri arvoitus, vaikka sitä tutkitaan yhä useammilla tavoilla ja erilaisista näkökulmista. Mielellä on monia puolia: se on ajattelua, havaintoja, päätöksentekoa, kokemuksia, tunteita ja vuorovaikutusta ympäröivän maailman ja muiden ihmisten kanssa.
Ohjaajia ja ohjattavia on jokaisella työpaikalla ja oppilaitoksessa. Hyvin onnistunut ohjaus tekee oppimisesta mielekästä, toiminnasta tuloksellista sekä säästää aikaa ja rahaa. Parhaimmillaan ohjaustyö on yhteistyötä, joka ottaa huomioon niin ohjaajan kuin ohjattavankin voimavarat ja antaa tilaa luovuudelle.