Tunteet ovat perhe- ja läheissuhteita rakentava, kiinnipitävä ja hajottava voima. Kaikki perheet ovat omanlaisiaan, mutta tunteet eivät synny vain perheen sisäisessä vuorovaikutuksessa. Yhteiskunta, kulttuuri ja ympäristö lataavat odotuksia niin hyvässä kuin pahassakin. Erilaisiin perhesuhteisiin voi kohdistua ennakkoluuloja, jotka voivat koetella onnellisiakin perheitä.
Renessanssiajalla elänyt myrkkyjen tutkimuksen kantaisä Paracelsus oivalsi, ettei ole olemassa rohtoja ja myrkkyjä, on vain oikeita ja vääriä annostuksia. Myrkkyjen tärkein ominaisuus on niiden tappavuus jopa pieninä määrinä.
Afasiaksi kutsutaan aikuisiällä syntyneitä kielellisiä häiriöitä, jotka voivat ilmentyä niin puheessa ja sen ymmärtämisessä kuin lukemisessa ja kirjoittamisessakin. Viestintätaitojen ongelmat kaventavat sosiaalista elämää ja heikentävät elämänlaatua.
Terveys ja sairaudet koskettavat kaikkia mutta eivät jakaudu yhteiskunnassa tasaisesti. Niihin vaikuttavat biologian lisäksi esimerkiksi kulttuuriset, sosiaaliset, taloudelliset ja historialliset tekijät. Terveyden ja sairauden yhteiskunnallista ulottuvuutta tutkii terveyssosiologia.
Mistä syntyy tunne, että olet toisen kanssa ”samalla aaltopituudella”? Miksi unessa koetaan usein värikkäitä ja vaarallisiakin seikkailuja? Ihmismieli työskentelee ja vaikuttaa jokapäiväisessä elämässämme – myös nukkuessamme.
Vaiva ja vanhuus ovat ihmisille yhteisiä kokemuksia, ja niihin vastaaminen koskettaa kaikkia yhteiskuntia. Hoivan järjestämiseen ei kuitenkaan löydy yhtä oikeaa tietä, vaan se rakentuu poliittisen kamppailun lopputuloksena.
Suomalaiset ovat onnellista kansaa. Tärkein perusturvamme on toiset ihmiset, jotka kannattelevat kolhuissa ja joiden kanssa jaetaan onnen hetket. Ystävyyssuhteet ovat yhteiskuntaa koossa pitävää sosiaalista sementtiä. Tarve kuulua johonkin on osa ihmisyyttä, ja siksi yksin jääminen vie elämältä perustan.
Viruksia, näkymättömiä vihollisiamme, pelätään hyvästä syystä. Ne aiheuttavat ihmiskunnalle paljon harmia hankalien sairauksien ja tappavien pandemioiden muodossa. Ne uhkaavat kasvisatoja ja tappavat eläimiä. Toisaalta viruksia on opittu hyödyntämään muun muassa biolääketieteessä. Kenties niiden nerokkaat menetelmät solujen harhauttamiseksi johtavat tulevaisuudessa jopa syövän voittamiseen.