Tiede | tutkimusmenetelmät

Tiede | tutkimusmenetelmät, Viestintä | media

Petro Poutanen & Salla-Maaria Laaksonen: Faktat nettiin!

Petro Poutanen & Salla-Maaria Laaksonen: Faktat nettiin!

Perinteinen media ei ole enää ainoa väylä julkiseen keskusteluun. Sosiaalinen media nostaa esille itseoppineita asiantuntijoita, ja myös tutkijoilta odotetaan aiempaa aktiivisempaa osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun. Esimerkiksi Twitter, Facebook ja blogit ovat muodostuneet keskeisiksi kanaviksi viestiä tutkimustuloksista ja kommentoida ajankohtaisia kysymyksiä. Miten niitä voi oppia hyödyntämään parhaiten?

29.7.2019 ×

Tiede | tutkimusmenetelmät, Yhteiskunta | Politiikka

Ilari Hetemäki, Hannu Koskinen, Tuija Pulkkinen & Esa Väliverronen (toim.): Kaikenlaista rohkeutta

Ilari Hetemäki, Hannu Koskinen, Tuija Pulkkinen & Esa Väliverronen (toim.): Kaikenlaista rohkeutta

Rohkeutta kuvastaa helposti rämäpäinen pelottomuus, jonka siivittämänä muutetaan toiselle puolen maailmaa tai lähdetään tutkimaan maapallon tuntemattomia laitoja maineen ja kunnian toivossa. Antiikissa rohkeus asettui oikeudenmukaisuuden, viisauden ja kohtuullisuuden rinnalle yhdeksi neljästä perushyveestä.

8.1.2019 ×

Tiede | tutkimusmenetelmät, Yhteiskunta | Politiikka

Kari Raivio: Näytön paikka

Kari Raivio: Näytön paikka

Modernissa informaatiotulvassa on hankala suunnistaa. Internetin ansiosta tietoon on helppo päästä käsiksi, mutta sen laadusta ei ole takeita. Mediassa pinnalle nousevat koukuttavat klikkiotsikot, ja valeasiantuntijoita tai perättömiä väitteitä voi olla vaikea erottaa tutkitusta tiedosta.

8.1.2019 ×

Tiede | tutkimusmenetelmät, Yhteiskunta | Politiikka

Tuukka Kaidesoja, Tomi Kankainen & Petri Ylikoski (toim.): Syistä selityksiin

Tuukka Kaidesoja, Tomi Kankainen & Petri Ylikoski (toim.): Syistä selityksiin

Yhteiskuntatieteellinen tutkimus on pohjimmiltaan kysymyksiin vastaamista. Kysymysten avulla hahmotellaan yhteiskunnallisille ilmiöille syitä ja seurauksia. Mikä rooli syy-seuraussuhteiden ymmärtämisellä sitten on arvioitaessa ja täsmennettäessä yhteiskuntatieteellisiä selitysmalleja?

26.11.2018 ×

Filosofia | Uskonto, Historia, Tiede | tutkimusmenetelmät

Martti Nissinen & Leena Vähäkylä (toim.): Kiveen hakattu?

Martti Nissinen & Leena Vähäkylä (toim.): Kiveen hakattu?

Tulipalo tuhoaa kaupungin, kivenhakkaajan taltta lipsahtaa, käsikirjoituksen jäljentäjä tekee kynttilänsä valossa kirjoitusvirheen, paperi rasahtaa rikki terävän mustekynän alla. Pyhät tekstit eivät ole ajan hampaalta ja inhimillisiltä erheiltä suojattuja sen paremmin kuin maallisetkaan hengentuotteet, vaikka Raamattuun ja vanhoihin traditioihin usein liitetään ajatus juuri muuttumattomuudesta.

31.10.2018 ×

Historia, Kulttuuri | taide, Tiede | tutkimusmenetelmät, Yhteiskunta | Politiikka

Massimiano Bucchi: Kuinka voitetaan Nobelin palkinto

Massimiano Bucchi: Kuinka voitetaan Nobelin palkinto

Vuonna 1901 Wilhelm Conrad Röntgen vastaanotti kaikkien aikojen ensimmäisen Nobelin fysiikanpalkinnon löydöstä, jota hän itse piti hyvin vaatimattomana. Maailman kuuluisin palkinto on siitä lähtien rakentanut kuvaa tieteestä ja sen tekijöistä, keksinnöistä ja kehityksestä. Nobelisteja on pidetty luovina neroina ja kansallissankareina, jotka ovat antaneet tieteelle kasvot.

26.9.2018 ×

Kulttuuri | taide, Tiede | tutkimusmenetelmät, Yhteiskunta | Politiikka

Peter Metcalf: Antropologia

Peter Metcalf: Antropologia

Carl von Linné määritteli vielä vuonna 1757, että eurooppalaiset ovat ”keltaruskeahiuksisia ja sinisilmäisiä”. Tuntemattoman määrittely on historiassa osoittautunut oman elinpiirinsä sokeuttamille tutkijoille vaikeaksi. Esimerkiksi hirviöt, noidat ja puoli-ihmiset ovat kautta aikojen olleet käteviä kategorioita, joihin voi siivota itselle vieraat ja pelottavan tuntuiset olennot. Antropologia esittelee kulttuurien tutkimuksen käytännön työtä, keskeisimmät […]

8.8.2018 ×

Historia, Tiede | tutkimusmenetelmät

Matti O. Hannikainen, Mirkka Danielsbacka & Tuomas Tepora (toim.): Menneisyyden rakentajat

Matti O. Hannikainen, Mirkka Danielsbacka & Tuomas Tepora (toim.): Menneisyyden rakentajat

Historiantutkimuksessa hyödynnetään teoreettista tietämystä aina jollakin tavoin. Tutkimus perustuu jäsentelyihin, valintoihin ja käsitteisiin, mutta tutkimustekstissä tämä ei useinkaan näy. Teoriat ja niiden käyttö tutkimuksen apuvälineinä ovat jääneet vähälle huomiolle myös historian teoreettisissa menetelmäoppaissa.

30.4.2018 ×