Carl von Linné määritteli vielä vuonna 1757, että eurooppalaiset ovat ”keltaruskeahiuksisia ja sinisilmäisiä”. Tuntemattoman määrittely on historiassa osoittautunut oman elinpiirinsä sokeuttamille tutkijoille vaikeaksi. Esimerkiksi hirviöt, noidat ja puoli-ihmiset ovat kautta aikojen olleet käteviä kategorioita, joihin voi siivota itselle vieraat ja pelottavan tuntuiset olennot. Antropologia esittelee kulttuurien tutkimuksen käytännön työtä, keskeisimmät […]
Historiantutkimuksessa hyödynnetään teoreettista tietämystä aina jollakin tavoin. Tutkimus perustuu jäsentelyihin, valintoihin ja käsitteisiin, mutta tutkimustekstissä tämä ei useinkaan näy. Teoriat ja niiden käyttö tutkimuksen apuvälineinä ovat jääneet vähälle huomiolle myös historian teoreettisissa menetelmäoppaissa.
Mitä on akateeminen elämä ja mitä tarkoittavat sivistysyliopisto ja akateeminen vapaus? Miksi sivistys ja oppineisuus ovat nykymaailmassakin olennaisia? Miksi sivistys on arvo sinänsä?
Miksi toiset ihmiset tekevät enemmän rikoksia kuin toiset? Mistä syystä laittomuudet kasaantuvat joillekin alueille? Miten köyhyys, ihmisen persoonallisuus ja sosiaalinen kontrolli vaikuttavat rikollisuuteen? Millä tavoin rikollisuus on muuttunut ajan saatossa?
Maailmanrauha on utopia, josta kaikki haaveilevat mutta johon kukaan ei oikein usko. Ihminen on ladattu tunteilla. Neuvottelutilanteissa kielimuuri kärjistää kriisin, kun ihmiset tarkoittavat samoilla sanoilla eri asioita tai puhuvat samasta asiasta eri sanoilla.
Miksi peruna ei kypsy? Huomaako kukaan, jos omenapiirakassa ei ole yhtään oikeaa omenaa? Voiko makua mitata?
Gradua vaille valmis? Älä anna viimeisen kaarteen lannistaa – tämän oppaan vinkeillä selviydyt urakastasi maaliin asti.
Tieteellinen kirjoittaminen on kaikille korkeakouluopiskelijoille tärkeä työväline ja osa tutkinnon suorittaneen asiantuntijuutta. Se on myös taito, jota voi oppia ja jossa voi kehittyä.