Merellinen luonto kuuluu suomalaiseen kansallismaisemaan. Mutta miltä tuo maisema näyttää veden alla? Rannikkoamme myötäilevälle matkalle mahtuu monenkirjavia muodostumia, elinympäristöjä ja eliöitä. Itämeren monimuotoisuus voi yllättää, jos uskaltautuu pintaa syvemmälle.
Renessanssiajalla elänyt myrkkyjen tutkimuksen kantaisä Paracelsus oivalsi, ettei ole olemassa rohtoja ja myrkkyjä, on vain oikeita ja vääriä annostuksia. Myrkkyjen tärkein ominaisuus on niiden tappavuus jopa pieninä määrinä.
Varför har invånare i olika delar av världen så olika levnadsförhållanden och livsvillkor? Var finns ursprungen till rikedom och fattigdom, till skillnaderna i ekonomisk och samhällelig utveckling och till den internationella ojämlikheten? Hur kan dessa påverkas? I enlighet med utvecklingsforskningens tillvägagångssätt reder ”Att forska i utveckling” ut bland annat dessa […]
Kuka saa puhua puolestani? Mihin minulla itselläni on valtaa, mihin vapaus? Kuinka maailma rajoittaa vapauttamme? Piileekö vapaudessa velvollisuuksia? Kaikki vapaudesta uppoutuu vapauden rajankäynteihin.
Elämän valtava kirjo on planeettamme hämmästyttävimpiä piirteitä. Eliölajeja on syntynyt ja sammunut vuosimiljoonien saatossa, mutta evoluutiota tapahtuu edelleen, aivan silmiemme edessä. Kun ympäristöolot muuttuvat, lajit voivat joko sopeutua uusiin olosuhteisiin, etsiytyä sopivaan ympäristöön tai kadota.
Suomalaisten sanotaan olevan metsäkansaa. Mutta kuinka hyvin tunnemme metsämme? Mitä tiedämme niistä tuhansista ja taas tuhansista eliölajeista, jotka elävät lahopuun kuoren alla, sammalen kätköissä ja purojen pohjissa?
Viruksia, näkymättömiä vihollisiamme, pelätään hyvästä syystä. Ne aiheuttavat ihmiskunnalle paljon harmia hankalien sairauksien ja tappavien pandemioiden muodossa. Ne uhkaavat kasvisatoja ja tappavat eläimiä. Toisaalta viruksia on opittu hyödyntämään muun muassa biolääketieteessä. Kenties niiden nerokkaat menetelmät solujen harhauttamiseksi johtavat tulevaisuudessa jopa syövän voittamiseen.
Jos söisimme vähemmän lihaa ja enemmän kasviksia, olisimme terveempiä. Lihantuotanto myös kuormittaa ympäristöä ja lämmittää ilmakehää. Miksi tieto lihan haitallisuudesta ei vielä näy lautasillamme? Ruoka on vahva osa identiteettiä – olemme sitä, mitä syömme. Maut, tuoksut, suutuntumat ja grillin tirinät luovat voimakkaita mielikuvia. Lihansyöntiin liittyy paljon perinteitä, jotka ovat osa […]