Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus on kukoistavan elämän perusta ja takaa meille puhtaan ilman, veden ja ravinnon. Sen vaarantuminen on kuitenkin jäänyt ilmastonmuutoskeskustelun varjoon, vaikka nämä kaksi ilmiötä ovat tiiviisti kytköksissä toisiinsa.
Kuvittele kutistuvasi parin millimetrin mittaan. Pääset vierailulle salaiseen valtakuntaan, joka tavallisesti jää jalkojesi alle. Maaperän huokoset ja onkalot näyttävät tanssisaleilta, vesipisarat järviltä, sienirihmastot köysiradoilta. Joka nurkka kuhisee elämää.
Maakaasu on vähiten saastuttava fossiilinen polttoaine. Viime vuosina sen kulutus on lisääntynyt, usein kivihiilen kustannuksella, mikä on edistänyt maailman perusenergiantuotannon hiilettömyyttä. Maakaasun vaikutus tässä muutoksessa on toistaiseksi ollut suurempi kuin uusiutuvien energianlähteiden.
Kaakkois-Aasia tunnetaan rannoistaan ja sademetsistään mutta myös monista viime vuosikymmenien vakavimmista konflikteista. Usein unohtuu, että tämä Intian ja Kiinan väliin jäävä alue on pinta-alaltaan ja väkiluvultaan lähes Euroopan kokoinen, ja sen taloudellinen ja kulttuurinen merkitys on alati vahvistumassa. Millaisia mahdollisuuksia maat tarjoavat esimerkiksi liiketoiminnalle ja kauppasuhteille?
WWF:n Vuoden luontokirja -ehdokas 2019 Kuuik-kukuuik-kukuuik! Kuikan reviirihuudolta tuskin on välttynyt yksikään suomalainen. Huudostaan nimensä saanut lystikäs lintu tunnetaan myös virtaviivaisesta puvustaan ja punaisista silmistään. Japaniksi kuikan nimi merkitsee ”suurten aaltojen samuraita”. Meillä mökkiläisten ilona järviä partioivat kuikat eivät ehkä herätä yhtä mahtipontista mielikuvaa, vaan kyse on pikemminkin puolitutusta naapurista, […]
Lentävän kimalaisen siivet värisevät 200 kertaa sekunnissa – moottoripyörän moottorin kierrosnopeudella. Kimalaiskuningattaret hautovat muniaan hieman samaan tapaankuin lintuemot, ja niiden pörröinen turkki todella auttaa niitä pysymään lämpimänä.
Sienten biologia on ensimmäinen suomenkielinen yleisteos sienistä. Siitä selviävät perusasiat sienten monimuotoisuudesta, aineenvaihdunnasta, genetiikasta, toimintatavoista, ympäristövaikutuksista ja käytöstä ihmisen hyödyksi.
Vesi kiertää jatkuvasti paikasta ja olomuodosta toiseen. Vaikka suurin osa planeetastamme on veden peitossa, kärsii runsas kolmasosa ihmiskunnasta kroonisesta vesipulasta. Vesivarojen tehokas ja kestävä hallinta onkin tärkeä globaali tavoite ja oleellinen osa yhteiskunnan toimintaa