Kaakkois-Aasia tunnetaan rannoistaan ja sademetsistään mutta myös monista viime vuosikymmenien vakavimmista konflikteista. Usein unohtuu, että tämä Intian ja Kiinan väliin jäävä alue on pinta-alaltaan ja väkiluvultaan lähes Euroopan kokoinen, ja sen taloudellinen ja kulttuurinen merkitys on alati vahvistumassa. Millaisia mahdollisuuksia maat tarjoavat esimerkiksi liiketoiminnalle ja kauppasuhteille?
WWF:n Vuoden luontokirja -ehdokas 2019 Kuuik-kukuuik-kukuuik! Kuikan reviirihuudolta tuskin on välttynyt yksikään suomalainen. Huudostaan nimensä saanut lystikäs lintu tunnetaan myös virtaviivaisesta puvustaan ja punaisista silmistään. Japaniksi kuikan nimi merkitsee ”suurten aaltojen samuraita”. Meillä mökkiläisten ilona järviä partioivat kuikat eivät ehkä herätä yhtä mahtipontista mielikuvaa, vaan kyse on pikemminkin puolitutusta naapurista, […]
Lentävän kimalaisen siivet värisevät 200 kertaa sekunnissa – moottoripyörän moottorin kierrosnopeudella. Kimalaiskuningattaret hautovat muniaan hieman samaan tapaankuin lintuemot, ja niiden pörröinen turkki todella auttaa niitä pysymään lämpimänä.
Sienten biologia on ensimmäinen suomenkielinen yleisteos sienistä. Siitä selviävät perusasiat sienten monimuotoisuudesta, aineenvaihdunnasta, genetiikasta, toimintatavoista, ympäristövaikutuksista ja käytöstä ihmisen hyödyksi.
Vesi kiertää jatkuvasti paikasta ja olomuodosta toiseen. Vaikka suurin osa planeetastamme on veden peitossa, kärsii runsas kolmasosa ihmiskunnasta kroonisesta vesipulasta. Vesivarojen tehokas ja kestävä hallinta onkin tärkeä globaali tavoite ja oleellinen osa yhteiskunnan toimintaa
Merellinen luonto kuuluu suomalaiseen kansallismaisemaan. Mutta miltä tuo maisema näyttää veden alla? Rannikkoamme myötäilevälle matkalle mahtuu monenkirjavia muodostumia, elinympäristöjä ja eliöitä. Itämeren monimuotoisuus voi yllättää, jos uskaltautuu pintaa syvemmälle.
Renessanssiajalla elänyt myrkkyjen tutkimuksen kantaisä Paracelsus oivalsi, ettei ole olemassa rohtoja ja myrkkyjä, on vain oikeita ja vääriä annostuksia. Myrkkyjen tärkein ominaisuus on niiden tappavuus jopa pieninä määrinä.
Varför har invånare i olika delar av världen så olika levnadsförhållanden och livsvillkor? Var finns ursprungen till rikedom och fattigdom, till skillnaderna i ekonomisk och samhällelig utveckling och till den internationella ojämlikheten? Hur kan dessa påverkas? I enlighet med utvecklingsforskningens tillvägagångssätt reder ”Att forska i utveckling” ut bland annat dessa […]