Georg Henrik von Wright (1916–2003) oli yksi kansainvälisesti tunnetuimmista suomalaisista filosofeista. Akateemisen uransa lisäksi hän osallistui aktiivisesti kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun pohtien esimerkiksi ympäristöasioita sekä sodan ja rauhan kysymyksiä. Kärkevyyttä karttaneen von Wrightin esseet saattoivat aiheuttaa ristiriitaisiakin reaktioita.
Mengzi oli yksi Kiinan tunnetuimmista ajattelijoista, Kungfutsen tärkein seuraaja ja kungfutselaisuuden merkittävä kehittäjä. Mengziläisen perinteen tärkein käsite on veljellisyys, ren. Se edellytti toverillista suhtautumista lähimmäisiin, erityisesti sukulaisiin ja muihin oman yhteisön jäseniin.
Kansainvälisessä humanistisessa, teologisessa ja yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa toivo on tärkeä aihe. Suomeksi ei kuitenkaan aiemmin ole kirjoitettu laajempaa esitystä toivon käsitteestä ja ilmiöstä.
Yhteiskuntateoriaa tarvitaan, jotta osaisimme arvioida ja tulkita, mitä ympärillämme tapahtuu, mitä tulevaisuudelta voidaan odottaa ja miten yhteiskunnalliseen todellisuuteen on mahdollista vaikuttaa. 1900-luvun saksalainen yhteiskuntateoria luotaa sitä, minkälaisin käsitteellisin välinein saksankieliset talous- ja yhteiskuntatieteilijät sekä filosofit ovat lähestyneet sosiaalista todellisuutta ja yksittäisen ihmisen paikkaa siinä.
Julkisuudessa ja politiikassa puhutaan yhä useammin oikeuksista. Turvapaikanhakijoiden kohtelusta keskusteltaessa esiin nostetaan etenkin ihmisoikeudet. Huoli ilmastonmuutoksesta on kiihdyttänyt pohdintaa eläinten ja luonnonympäristön oikeuksista. Kiivasta väittelyä synnyttää myös sananvapauden ja vihapuheen rajoittamisen suhde.
Suomessa mormoniuskonnosta tulee helposti ensimmäisenä mieleen pyöräilevät, pareittain liikkuvat nuoret pukumiehet. Heidän lähetystyönsä on tärkeä osa mormonikulttuuria, mutta monimuotoiseen uskontoon kuuluu paljon muutakin. Mormonit tarkastelee Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon värikästä kehitystä sen myrskyisistä alkuvaiheista 1800-luvun Yhdysvalloissa 2000-luvun maailmanlaajuiseksi yhteisöksi.
Keskiajan merkittävimpiin filosofeihin ja teologeihin kuulunut Anselm Canterburylainen tunnetaan niin sanotusta ontologisesta jumalatodistuksesta ja järjen korostamisesta. Pääteoksensa Monologionin ja Proslogionin Anselm tarkoitti yhdessä kulkevaksi teospariksi. Niissä käsitellään kristilliseen jumalaoppiin liittyviä aiheita ja niiden rationaalista perusteltavuutta.
Filosofia on rajojen tuntemista. Missä kulkevat tiedon rajat? Mitä on olla nainen ja filosofi? Onko toista mahdollista ymmärtää? Miksi empaattinen asenne on olennaisesti eettinen asenne toista kohtaan?