”Koen painetta rakentaa onnellista henkilöbrändiä.” – Julia Onnellisuudesta on tullut menestyksen mitta. Onnelliset ihmiset nähdään parempina työntekijöinä, kansalaisina ja kanssaihmisinä. Kun kasvoille nostaa onnellisuusnaamion ja julkaisee vain auvoisia päivityksiä, voi ainakin synnyttää vaikutelman menestyksestä.
Georges Bataille (1897–1962) on merkittävä hahmo 1900-luvun ranskalaisen ajattelun ja kulttuurin kentällä. Hänen kirjoituksensa ovat vaikuttaneet vahvasti koko ranskalaiseen nykyfilosofiaan, esimerkiksi Michel Foucault’n, Jacques Derridan ja Gilles Deleuzen ajatteluun. Tuntematta Bataillen tuotantoa näiden Suomessakin hyvin tunnettujen filosofien ajattelua on vaikea ymmärtää.
Ilmastonmuutos on tässä ja nyt – mutta myös kaukana tulevaisuudessa. Se on kiistaton tosiasia, johon samalla liittyy valtavasti epävarmuutta. Se asettaa koetukselle totunnaiset eettiset periaatteet ja vakiintuneet päätöksentekomenetelmät sekä tavat ymmärtää tieteellisen tiedon ja tutkimuksen luonnetta.
Mistä joogassa on kysymys? Pyritäänkö sen avulla terveyteen vai henkiseen valaistumiseen? Vai kenties molempiin? Ja mitä valaistumisella tässä yhteydessä tarkoitetaan?
Tekniikka on läsnä kaikkialla ja säätelee vahvasti kulttuurin ja yhteiskunnan kehitystä. Mutta auttaako tekniikka ihmiskuntaa kukoistamaan, vai ajaako se maapallon kohti tuhoa? Mikä on tekniikan ja tieteen ero? Voivatko robotit tulla tietoisiksi ja ottaa vallan ihmisiltä?
Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokas 2020 Vuonna 1911 salaperäiset kaivaukset Jerusalemissa päättyvät suureen mellakkaan ja kansainväliseen mediakohuun. Kaiken tomun ja myllerryksen keskellä seisoo suomalainen runoilija ja maanmittari Valter Juvelius (1865–1922). Kuka Juvelius oikein on, ja miten hän on tilanteeseen päätynyt?
Mitä on ihminen? Erilaiset elämäntilanteet nojaavat eri ihmiskäsityksiin: lääkärin vastaanotolla olemme rationaalisen ihmiskuvan piirissä, kirkolliset toimitukset kantavat kristillistä ihmiskuvaa, mindfulness-harjoituksissa on läsnä niiden buddhalainen tausta ja jylhää luontoa ihaillessamme ilmennämme romanttista, tunteita korostavaa ihmiskäsitystä.
Antiikin lääketieteessä on paljon meille vierasta mutta myös tuttua. Ihmiselämään väistämättä kuuluva kärsimys oli totta jo sata sukupolvea sitten. Yskä, aivastelu, päänsärky ja haavat olivat arkipäivää, melankolia painoi mielen matalaksi ja riittämätön uni aiheutti vaivoja. Henkisen työn tekijöitä kuormittivat elämä vallanpitäjien liepeillä sekä stressi menestyksen ja suosion epävarmuudesta.