Tulipalo tuhoaa kaupungin, kivenhakkaajan taltta lipsahtaa, käsikirjoituksen jäljentäjä tekee kynttilänsä valossa kirjoitusvirheen, paperi rasahtaa rikki terävän mustekynän alla. Pyhät tekstit eivät ole ajan hampaalta ja inhimillisiltä erheiltä suojattuja sen paremmin kuin maallisetkaan hengentuotteet, vaikka Raamattuun ja vanhoihin traditioihin usein liitetään ajatus juuri muuttumattomuudesta.
Vapaus, veljeys, tasa-arvo! Ranskan vallankumouksen jälkikuohuissa kehittyneen sosialismin alkuperäinen idea perustui sosiaaliseen vapauteen, jossa oman vapauden ehdottomana edellytyksenä pidettiin kanssaihmisen vapautta. Sen tavoitteleminen on historiassa kuitenkin rajoittunut talouden piiriin ja kiinnittynyt liiaksi pelkkään työväenluokkaan.
Euroopan historiassa ajanjakso 1400-luvun lopulta vuonna 1789 alkaneeseen Ranskan suureen vallankumoukseen järisytti eurooppalaisen ihmisen elämää ja maailmankuvaa. Kiihkeät vuosisadat merkitsivät siirtymistä keskiajalta moderniin maailmaan.
Aivojen, tietoisuuden ja vastuun suhteesta keskustellaan vilkkaasti. Keskusteluun olennaisesti liittyvä kysymys vapaasta tahdosta on aina ollut yksi filosofian, teologian ja tieteen suurista arvoituksista. Ihmisillä todennäköisesti on vapaa tahto. Se ei kuitenkaan välttämättä ole juuri sellainen kuin olemme kuvitelleet.
Vanhan testamentin mukaan Jumala teki Siinainvuorella liiton israelilaisten esi-isien kanssa ja otti heidät omaksi kansakseen. Jotta israelilaiset saisivat kokea Jumalan hyvien lupausten toteutumisen, heidän tuli toteuttaa Jumalan tahto.
Saako Jumalalle nauraa, vai onko itse Jumalalle varattu parhaat naurut? Milloin riemastus muuttuu rienaukseksi tai jopa rimanalitukseksi? Mahtuuko täydelliseen maailmaan ilkikurista vinoilua?
Kuuluuko väkivalta islamiin? Mitä on ”vihreä buddhalaisuus”? Voivatko eri tavalla uskovat ihmiset oppia luottamaan toisiinsa ja elämään rauhassa keskenään? Väestönkasvu, ilmastonmuutos ja poliittiset mullistukset saavat lähivuosikymmeninä satoja miljoonia ihmisiä liikkeelle. Uskonnoista on tulossa yhä tärkeämpi osa erilaisten globaalien kriisien ratkaisua.
Arvostelukyvyn kritiikki on Immanuel Kantin (1724–1804) kriittisen filosofian kolmas ja viimeinen osa. Estetiikan klassikko rakentaa siltaa kausaalilakien maailman sekä tahdonvapauden ja moraalisten päämäärien valtakunnan välille. Se antaa ihmiselle paikan maailmassa tiedonjanoisena, toimivana ja tuntevana olentona