Antiikin lääketieteessä on paljon meille vierasta mutta myös tuttua. Ihmiselämään väistämättä kuuluva kärsimys oli totta jo sata sukupolvea sitten. Yskä, aivastelu, päänsärky ja haavat olivat arkipäivää, melankolia painoi mielen matalaksi ja riittämätön uni aiheutti vaivoja. Henkisen työn tekijöitä kuormittivat elämä vallanpitäjien liepeillä sekä stressi menestyksen ja suosion epävarmuudesta.
Uskonto on merkittävä tekijä yhteiskunnassa, ihmisyhteisöissä ja yksilöiden elämässä. Uskontotieteen ilmiöitä ja näkökulmia tarjoaa viimeisintä tutkimustietoa uskonnoista sekä esittelee uskontotieteen ajankohtaisia tutkimuskohteita ja tutkimustapoja. Teos keskittyy erityisesti arjen elettyyn uskonnollisuuteen ja uskontojen ylirajaisuuteen.
Kiinnostus avaruutta, avaruusteknologiaa ja Maan ulkopuolisen älyn löytymistä kohtaan näkyvät niin uutismediassa kuin populaarikulttuurissakin. Arvoituksia avaruudesta pyrkii ymmärtämään ufouskomuksia inhimillisenä elämänalueena.
Georg Henrik von Wright (1916–2003) oli yksi kansainvälisesti tunnetuimmista suomalaisista filosofeista. Akateemisen uransa lisäksi hän osallistui aktiivisesti kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun pohtien esimerkiksi ympäristöasioita sekä sodan ja rauhan kysymyksiä. Kärkevyyttä karttaneen von Wrightin esseet saattoivat aiheuttaa ristiriitaisiakin reaktioita.
Mengzi oli yksi Kiinan tunnetuimmista ajattelijoista, Kungfutsen tärkein seuraaja ja kungfutselaisuuden merkittävä kehittäjä. Mengziläisen perinteen tärkein käsite on veljellisyys, ren. Se edellytti toverillista suhtautumista lähimmäisiin, erityisesti sukulaisiin ja muihin oman yhteisön jäseniin.
Kansainvälisessä humanistisessa, teologisessa ja yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa toivo on tärkeä aihe. Suomeksi ei kuitenkaan aiemmin ole kirjoitettu laajempaa esitystä toivon käsitteestä ja ilmiöstä.
Yhteiskuntateoriaa tarvitaan, jotta osaisimme arvioida ja tulkita, mitä ympärillämme tapahtuu, mitä tulevaisuudelta voidaan odottaa ja miten yhteiskunnalliseen todellisuuteen on mahdollista vaikuttaa. 1900-luvun saksalainen yhteiskuntateoria luotaa sitä, minkälaisin käsitteellisin välinein saksankieliset talous- ja yhteiskuntatieteilijät sekä filosofit ovat lähestyneet sosiaalista todellisuutta ja yksittäisen ihmisen paikkaa siinä.
Julkisuudessa ja politiikassa puhutaan yhä useammin oikeuksista. Turvapaikanhakijoiden kohtelusta keskusteltaessa esiin nostetaan etenkin ihmisoikeudet. Huoli ilmastonmuutoksesta on kiihdyttänyt pohdintaa eläinten ja luonnonympäristön oikeuksista. Kiivasta väittelyä synnyttää myös sananvapauden ja vihapuheen rajoittamisen suhde.