Sata vuotta sitten Suomi oli osa Euroopan köyhää periferiaa, ja vielä 1970-luvun taitteessa yli satatuhatta suomalaista muutti paremman toimeentulon perässä Ruotsiin. Nousu Länsi-Euroopan rikkaiden maiden joukkoon tapahtui toden teolla vasta 1980-luvulla. Miten Suomesta tuli vauras teollisuusmaa ja hyvinvointiyhteiskunta?
Yhteiskuntateoriaa tarvitaan, jotta osaisimme arvioida ja tulkita, mitä ympärillämme tapahtuu, mitä tulevaisuudelta voidaan odottaa ja miten yhteiskunnalliseen todellisuuteen on mahdollista vaikuttaa. 1900-luvun saksalainen yhteiskuntateoria luotaa sitä, minkälaisin käsitteellisin välinein saksankieliset talous- ja yhteiskuntatieteilijät sekä filosofit ovat lähestyneet sosiaalista todellisuutta ja yksittäisen ihmisen paikkaa siinä.
Talvisodankäynti on ollut harvinaista maailmanhistoriassa, mutta suomalaisilla on talvitaistelijoina pitkä historia. Pohjoisissa oloissa menestyminen on edellyttänyt erityistä osaamista, ja kyky käyttää maastoa ja olosuhteita hyväksi on usein ratkaissut taisteluiden lopputuloksen.
Vielä sata vuotta sitten Britannia hallitsi valtavaa aluetta, johon kuului neljännes maapallon asukkaista. Imperiumin hajoamisen jälkeenkin kuningaskunta on ollut huomattava kansainvälinen toimija, mutta onko sen mahti nyt murtumassa? Miten Britannia ajautui tai ohjattiin kohti Euroopan marginaalia?
Huppupäiset pyövelit katkovat ihmisten kauloja, noitia poltetaan, taikausko kukoistaa. Kirkko päättää kaikesta ihmisten elämässä ja maapallon uskotaan olevan litteä. Tällaista oli elämä keskiajalla – vai oliko sittenkään?
Vuonna 2008 puhjennut finanssikriisi järisytti maailmantaloutta perustuksia myöten. Samalla se herätti kysymään, mitkä ovat kriisiin johtaneen talousajattelun moraaliset ja filosofiset perusteet. Vastausta etsivä törmää tavan takaa samaan, voimakkaitakin tunteita puolesta ja vastaan herättävään nimeen. Kuka on Ayn Rand?
Plinius nuorempi (Gaius Plinius Caecilius Secundus, n. 63–113) oli roomalainen kirjailija, virkamies ja maaherra. Parhaiten hänet kuitenkin tunnetaan sadoista kirjeistään. Kirjeitä keisariajan Roomasta sisältää Pliniuksen kirjeitä omaisille, ystäville ja tuttaville sekä kirjeenvaihtoa keisari Trajanuksen kanssa. Kirjeissään Plinius pohtii paitsi henkilökohtaisia myös yleisempiä asioita, kuten senaatin äänestyksiä, oikeudenkäyntejä, orjien asemaa ja […]
Keskustelussa kapitalismista toistuu vääjäämättä yksi nimi: Karl Marx. Tunnetuimpiin yhteiskunnallisiin ajattelijoihin lukeutuvaan Marxiin viitataan taajaan, mutta usein ajatusten historiallinen tausta jää huomiotta.