Kaakkois-Aasian tunnettu historia alkaa lähes 2000 vuotta sitten syntyneistä ensimmäisistä korkeakulttuureista. 1800-luvulla melkein kaikki mahtavat valtakunnat ajautuivat kuitenkin siirtomaavallan alle. Tämä Japanin miehitykseen päättynyt ajanjakso muovasi koko Kaakkois-Aasiaa ja pohjusti nykyisten itsenäisten valtioiden syntymistä.
Mitä suomalaisilla historiantunneilla oikein tapahtuu? Koulujen historianopetus on aina jakanut mielipiteitä: joillekin se on ollut kiehtovien tarinoiden aarreaitta, toisille taas vuosilukujen pänttäämistä. Muodostuvatko oppituntien sisällöt edelleen opettajien luennoista ja merkkitapahtumien ulkoluvusta? Onko perinteiset oppikirjat heitetty nurkkaan ja korvattu digitaalisilla sisällöillä?
Lähes kaiken meille säilyneen antiikin kirjallisuuden kirjoittivat yläluokan miehet. Sen sijaan vuonna 79 Vesuviuksen purkauksessa tuhoutuneen Pompejin tuhkan alla säilyneet seinäkirjoitukset tarjoavat kurkistuksen tavallisten ihmisen arkeen ja ajatuksiin heidän itsensä kertomana.
Kiinnostus avaruutta, avaruusteknologiaa ja Maan ulkopuolisen älyn löytymistä kohtaan näkyvät niin uutismediassa kuin populaarikulttuurissakin. Arvoituksia avaruudesta pyrkii ymmärtämään ufouskomuksia inhimillisenä elämänalueena.
Savu nousee 1600-luvun Euroopassa. Turkkilaisia vastaan on sodittu pitkään, ja uskonnolliset sekä valtapoliittiset kiistat kiristävät katolisten ja protestanttien välejä.
Sata vuotta sitten Suomi oli osa Euroopan köyhää periferiaa, ja vielä 1970-luvun taitteessa yli satatuhatta suomalaista muutti paremman toimeentulon perässä Ruotsiin. Nousu Länsi-Euroopan rikkaiden maiden joukkoon tapahtui toden teolla vasta 1980-luvulla. Miten Suomesta tuli vauras teollisuusmaa ja hyvinvointiyhteiskunta?
Yhteiskuntateoriaa tarvitaan, jotta osaisimme arvioida ja tulkita, mitä ympärillämme tapahtuu, mitä tulevaisuudelta voidaan odottaa ja miten yhteiskunnalliseen todellisuuteen on mahdollista vaikuttaa. 1900-luvun saksalainen yhteiskuntateoria luotaa sitä, minkälaisin käsitteellisin välinein saksankieliset talous- ja yhteiskuntatieteilijät sekä filosofit ovat lähestyneet sosiaalista todellisuutta ja yksittäisen ihmisen paikkaa siinä.
Talvisodankäynti on ollut harvinaista maailmanhistoriassa, mutta suomalaisilla on talvitaistelijoina pitkä historia. Pohjoisissa oloissa menestyminen on edellyttänyt erityistä osaamista, ja kyky käyttää maastoa ja olosuhteita hyväksi on usein ratkaissut taisteluiden lopputuloksen.