Kysymykset turvallisuudesta ja ulkopolitiikasta herättävät Suomessa voimakkaita tunteita, ja maanpuolustustahtoa käsittelevät uutiset saavat huomattavan paljon näkyvyyttä. Mitä puolustustahdolla oikeastaan tarkoitetaan?
”Eugène Wolff hakeutui vuonna 1876 Viipuriin ja sai kahden viipurilaisen suosittelijan avulla paikan Hackman & Co:n konttorista, jossa hänestä tuli kolme vuotta myöhemmin yhtiön prokuristi. Kielitaitoisena hän vastasi muun muassa steariinin myynnistä, kahvin tuonnista ja ulkomaankirjeenvaihdosta.”
Omien suoritusten ja elintoimintojen mittaaminen, terapeuttinen kulttuuri ja asiantuntijavalta mielletään uusiksi ilmiöiksi, mutta tunteiden hallinta ja kansalaisen koko elämän normittaminen, mittaaminen, arviointi ja optimointi korostuivat jo sotienjälkeisessä Suomessa.
Kyllikki Saari katosi jäljettömiin toukokuisena sunnuntai-iltana vuonna 1953 matkalla hengellisestä nuorisotilaisuudesta kotiin. Pitkän etsinnän jälkeen ruumis löydettiin suohon haudattuna. Nuoren naisen väkivaltainen kuolema järkytti koko Suomea, ja hautajaisiin osallistui toistakymmentä tuhatta surijaa. Vaikka tutkimuksiin värvättiin maan etevimmät rikospoliisit, tapaus jäi selvittämättä.
1600-luvun alkupuolella Euroopan valtiomahdit ajautuivat koko maanosaa repivään sotaan. Protestanttien ja katolisten liittokunnat iskivät rajusti yhteen eri puolilla vanhaa mannerta. Kahdentoista vuoden jälkeen taistelut saivat uuden käänteen, kun kaukaa Pohjolasta saapui ennustusten lupaama myyttinen vapauttaja: nuori ja kyvykäs Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf.
Neuvostoliitossa suomalaisturisti saattoi lyödä rahoiksi länsimaisilla vaatteilla ja tavaroilla, joita paikalliset trokarit ostivat ja myivät eteenpäin. Kun ruplilla sitten sai mielin määrin vodkaa, samppanjaa ja kaviaaria, Leningradin-reissuista tuli monille kuin huumetta.
Käytämme jokapäiväisessä puheessamme sanoja, jotka ovat periytyneet antiikin kreikasta ja latinasta. Osa on käytössä yhä samassa muodossa, osan alkuperäinen merkitys on hämärtynyt tai sana itsessään on muuttunut tunnistamattomaksi. Sanojen kehityskulkuihin ovat vaikuttaneet inhimilliset tekijät ja sattumukset, mutta muutokset voivat liittyä myös historiallisiin tapahtumiin.
Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokas 2020 Vuonna 1911 salaperäiset kaivaukset Jerusalemissa päättyvät suureen mellakkaan ja kansainväliseen mediakohuun. Kaiken tomun ja myllerryksen keskellä seisoo suomalainen runoilija ja maanmittari Valter Juvelius (1865–1922). Kuka Juvelius oikein on, ja miten hän on tilanteeseen päätynyt?