Vielä toisen maailmansodan jälkeen Suomi oli teollistuva maatalousyhteiskunta, mutta puolessa vuosisadassa se nousi takamatkalta maailman vauraimpien maiden joukkoon, jälkiteolliseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi. Talouspolitiikka siirtyi vuosikymmenten aikana vahvasta sääntelystä kohti liberaalia markkinataloutta.
Vuoden 2015 pakolaiskriisi aiheutti myrskyisän väittelyn Euroopan unionissa. Unioniin saapui kriisin vaikeimpana vuonna alle kaksi prosenttia maailman yli 68 miljoonasta kodistaan paenneesta ihmisestä, mutta suhtautuminen tulijoihin jakoi mielipiteet jyrkästi niin neuvottelupöydissä kuin verkkokeskusteluissakin.
Uskonto on yhteiskunnallisesti ja poliittisesti merkittävä tekijä kaikkialla maailmassa: maailmanpolitiikkaa on mahdotonta ymmärtää huomioimatta uskontojen roolia eri maissa. Uskonto pysyttelee suurten tapahtumien keskiössä, vaikka taloudellisen globalisaation, poliittisen liberalismin leviämisen sekä teknologian kehittymisen ennustettiin sysäävän sen pelkäksi yksityisasiaksi.
”Kyyneleeni kyllin vuotaa, lievityst’ ei itku tuota.” Kuolema on erottamaton osa elämää. Läheisen siirtyminen elävistä kuolleisiin on aina ollut mullistus, joka on täytynyt käsitellä tavalla tai toisella. Erilaisilla riiteillä, ruumiin pesemisellä ja pukemisella, surulauluilla ja kuolinilmoitukseen vuodatetuilla kaipauksen sanoilla on saateltu vainaja matkaan. Nykyään lohtua läheisen menetykseen saatetaan etsiä sosiaalisesta […]
Kristitty, egyptinkielinen Bysantin provinssi muuttui 600-luvulta alkaen valtaosin islamilaiseksi arabimaaksi ja lopulta maailman huomion keränneen arabikevään näyttämöksi. Miten Egyptin muodonmuutos tapahtui? Egypti on historiallisesti ollut useiden imperiumien kehto ja merkittävin arabimaa: islamilaisen kulttuurin sydän, taloudellinen ja sotilaallinen voima sekä kansainvälinen ja vaikutteille avoin ideologinen suunnannäyttäjä. Kaikki viime vuosisadan merkittävät Lähi-idän […]
Radioaallot ovat olleet osana maailmanhistorian merkittävissä käänteissä aina siitä lähtien, kun ne keksittiin vajaat 150 vuotta sitten. Niiden avulla on voitettu sotia, pelastettu ihmishenkiä sekä kiihdytetty kansanjoukkoja. Kehittyvä viestintäteknologia on muovannut myös arkielämämme perusteita. Nykyään elinympäristömme on langattomien yhteyksien kyllästämä – aivan kuten keksijä Nikola Tesla visioi jo vuonna 1926.
Tulipalo tuhoaa kaupungin, kivenhakkaajan taltta lipsahtaa, käsikirjoituksen jäljentäjä tekee kynttilänsä valossa kirjoitusvirheen, paperi rasahtaa rikki terävän mustekynän alla. Pyhät tekstit eivät ole ajan hampaalta ja inhimillisiltä erheiltä suojattuja sen paremmin kuin maallisetkaan hengentuotteet, vaikka Raamattuun ja vanhoihin traditioihin usein liitetään ajatus juuri muuttumattomuudesta.
Vapaus, veljeys, tasa-arvo! Ranskan vallankumouksen jälkikuohuissa kehittyneen sosialismin alkuperäinen idea perustui sosiaaliseen vapauteen, jossa oman vapauden ehdottomana edellytyksenä pidettiin kanssaihmisen vapautta. Sen tavoitteleminen on historiassa kuitenkin rajoittunut talouden piiriin ja kiinnittynyt liiaksi pelkkään työväenluokkaan.