Tacituksen Germania (98 jaa.) on yksi antiikin historiankirjoituksen ehdottomista klassikoista: maantieteellis-kansatieteellinen tutkielma germaaneista. Tacitus tarkastelee teoksessa eri germaaniheimoja, heidän tapojaan ja elinolosuhteita ankarassa pohjoisessa ilmastossa sekä muun muassa naisten asemaa yhteisössä ja sotilaiden urheutta.
Euroopan historiassa ajanjakso 1400-luvun lopulta vuonna 1789 alkaneeseen Ranskan suureen vallankumoukseen järisytti eurooppalaisen ihmisen elämää ja maailmankuvaa. Kiihkeät vuosisadat merkitsivät siirtymistä keskiajalta moderniin maailmaan.
Donald Trump on aikamme poliittinen voima, joka ei jätä ketään kylmäksi. Mutta miksi hän lopulta voitti Yhdysvaltain presidentinvaalit vuonna 2016? Keiden asiaa hän ajaa? Onko Trump kokonaan oman tiensä kulkija vai osa konservatismin valtavirran pitkää jatkumoa?
Korruptio rehottaa, naiset on sysätty takaisin koteihin, yhteisistä säännöistä ei välitetä. Lännen silmissä Euroopan unionin itäisten jäsenmaiden kehitys vaikuttaa huolestuttavalta. Viime vuosina on uutisoitu oikeusvaltion heikentämisestä ja sananvapauden ongelmista esimerkiksi Puolassa ja Unkarissa, jotka olivat kylmän sodan aikana Neuvostoliiton satelliittivaltioista länsiorientoituneimpia.
Mitä pelit ovat? Ovatko ne urheilua tai viihdettä? Onko pelien arvo vain euroissa? Turmelevatko ne nuorison? Digitaalisia pelejä kritisoidaan viihteellisyydestä ja kaupallisuudesta, mutta niillä on oma vahva taiteellinen ulottuvuutensa. Tärkeimmäksi peleissä nousee kokeminen, kun tarinan kulkuun voi itse vaikuttaa. Pelaaja itkee, nauraa, suuttuu ja liikuttuu tehdessään valintoja pelin mikrokosmoksessa. Parhaimmillaan […]
Vuonna 1901 Wilhelm Conrad Röntgen vastaanotti kaikkien aikojen ensimmäisen Nobelin fysiikanpalkinnon löydöstä, jota hän itse piti hyvin vaatimattomana. Maailman kuuluisin palkinto on siitä lähtien rakentanut kuvaa tieteestä ja sen tekijöistä, keksinnöistä ja kehityksestä. Nobelisteja on pidetty luovina neroina ja kansallissankareina, jotka ovat antaneet tieteelle kasvot.
Kannattaako avata ikkunat uusille aatteille ja ihanteille – vai pitää ne tiukasti säpissä ja turvata kansakunnan elinvoima? Ajankohtaisesta kysymyksestä keskusteltiin kiivaasti jo 1920- ja 1930-lukujen Suomessa.
Kaarle XI kieltää hallitustoimiensa arvostelun! Suomi liian harvaan asuttu – televisiotoiminta kannattamatonta? Huumoriyhtye Sleepy Sleepers vaarantaa ulkopoliittiset suhteet! Sananvapautta – samoin kuin julkisen keskustelun rajoja – määrittelevät kaikki yhteiskunnan jäsenet. Sensuuri, uusien ilmaisukanavien ja viestintävälineiden kehittyminen sekä nykynäkökulmasta jopa koomisilta vaikuttavat ilmaisun rajoitukset ovat esimerkkejä sananvapauteen liittyvistä ilmiöistä.