Vuonna 2008 puhjennut finanssikriisi järisytti maailmantaloutta perustuksia myöten. Samalla se herätti kysymään, mitkä ovat kriisiin johtaneen talousajattelun moraaliset ja filosofiset perusteet. Vastausta etsivä törmää tavan takaa samaan, voimakkaitakin tunteita puolesta ja vastaan herättävään nimeen. Kuka on Ayn Rand?
Plinius nuorempi (Gaius Plinius Caecilius Secundus, n. 63–113) oli roomalainen kirjailija, virkamies ja maaherra. Parhaiten hänet kuitenkin tunnetaan sadoista kirjeistään. Kirjeitä keisariajan Roomasta sisältää Pliniuksen kirjeitä omaisille, ystäville ja tuttaville sekä kirjeenvaihtoa keisari Trajanuksen kanssa. Kirjeissään Plinius pohtii paitsi henkilökohtaisia myös yleisempiä asioita, kuten senaatin äänestyksiä, oikeudenkäyntejä, orjien asemaa ja […]
Keskustelussa kapitalismista toistuu vääjäämättä yksi nimi: Karl Marx. Tunnetuimpiin yhteiskunnallisiin ajattelijoihin lukeutuvaan Marxiin viitataan taajaan, mutta usein ajatusten historiallinen tausta jää huomiotta.
Urbanisoituvassa 1600-luvun Euroopassa pariisilaisnaiset olivat poikkeuksellisen itsenäisessä asemassa. Kurtisaani, aatelisnainen ja hyväntekeväisyystyölle omistautunut nunna kuuluivat kaikki barokin ajan eliittinaisiin, joiden elämäntapaa ja vaikutusvaltaa aikalaisetkin hämmästelivät.
Vuoden historiateos -ehdokas 2019 Euroopan ja Lähi-idän portiksi muodostunutta nykyisen Turkin aluetta ovat hallinneet sivilisaatiot kreikkalaisista ja roomalaisista osmaneihin. Millaisen matkan osmani-imperiumin raunioille 1920-luvulla perustettu maallinen ja länsimaisia vaikutteita ottanut Turkin tasavalta on kulkenut muuttuessaan omaa tietään kulkevaksi toimijaksi islamilaisen maailman ja länsimaiden välissä?
Vielä toisen maailmansodan jälkeen Suomi oli teollistuva maatalousyhteiskunta, mutta puolessa vuosisadassa se nousi takamatkalta maailman vauraimpien maiden joukkoon, jälkiteolliseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi. Talouspolitiikka siirtyi vuosikymmenten aikana vahvasta sääntelystä kohti liberaalia markkinataloutta.
Vuoden 2015 pakolaiskriisi aiheutti myrskyisän väittelyn Euroopan unionissa. Unioniin saapui kriisin vaikeimpana vuonna alle kaksi prosenttia maailman yli 68 miljoonasta kodistaan paenneesta ihmisestä, mutta suhtautuminen tulijoihin jakoi mielipiteet jyrkästi niin neuvottelupöydissä kuin verkkokeskusteluissakin.
Uskonto on yhteiskunnallisesti ja poliittisesti merkittävä tekijä kaikkialla maailmassa: maailmanpolitiikkaa on mahdotonta ymmärtää huomioimatta uskontojen roolia eri maissa. Uskonto pysyttelee suurten tapahtumien keskiössä, vaikka taloudellisen globalisaation, poliittisen liberalismin leviämisen sekä teknologian kehittymisen ennustettiin sysäävän sen pelkäksi yksityisasiaksi.