Neuvostoliitossa suomalaisturisti saattoi lyödä rahoiksi länsimaisilla vaatteilla ja tavaroilla, joita paikalliset trokarit ostivat ja myivät eteenpäin. Kun ruplilla sitten sai mielin määrin vodkaa, samppanjaa ja kaviaaria, Leningradin-reissuista tuli monille kuin huumetta.
Käytämme jokapäiväisessä puheessamme sanoja, jotka ovat periytyneet antiikin kreikasta ja latinasta. Osa on käytössä yhä samassa muodossa, osan alkuperäinen merkitys on hämärtynyt tai sana itsessään on muuttunut tunnistamattomaksi. Sanojen kehityskulkuihin ovat vaikuttaneet inhimilliset tekijät ja sattumukset, mutta muutokset voivat liittyä myös historiallisiin tapahtumiin.
Lauri Jäntin säätiön tietokirjapalkinto 2021 Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokas 2020 Vuonna 1911 salaperäiset kaivaukset Jerusalemissa päättyvät suureen mellakkaan ja kansainväliseen mediakohuun. Kaiken tomun ja myllerryksen keskellä seisoo suomalainen runoilija ja maanmittari Valter Juvelius (1865–1922). Kuka Juvelius oikein on, ja miten hän on tilanteeseen päätynyt?
Huhtikuussa 1900 Nokian Pitkäniemen mielisairaalaan tuotiin potilaaksi alakuloisuudesta, hallusinaatioista ja pakonomaisista seksuaalisista haluista kärsinyt nuorukainen, Maurits, joka kuvitteli, että hänen päässään eli hämähäkki. Diagnoosiksi annettiin nykyistä skitsofreniaa edeltänyt dementia praecox eli nuoruuden tylsistyminen. Mauritsia pidettiin sairaalassa yksitoista vuotta, kunnes hänet vapautettiin parantumattomana.
”Seison kuin lintu häkkinsä kynnyksellä levitetyin siivin. Minä matkustan, ystäväni: matkustan ulkomaille.” Näin kirjoitti 23-vuotias Frans Mikael Franzén toukokuussa 1795, kun hän nousi purjelaivaan Turun Pikisaaren satamassa. Nuori yliopistomies oli täynnä odotusta, pääsisihän hän nyt ensi kertaa Lontoon ja Pariisin kaltaisiin sykkiviin suurkaupunkeihin.
Antiikin lääketieteessä on paljon meille vierasta mutta myös tuttua. Ihmiselämään väistämättä kuuluva kärsimys oli totta jo sata sukupolvea sitten. Yskä, aivastelu, päänsärky ja haavat olivat arkipäivää, melankolia painoi mielen matalaksi ja riittämätön uni aiheutti vaivoja. Henkisen työn tekijöitä kuormittivat elämä vallanpitäjien liepeillä sekä stressi menestyksen ja suosion epävarmuudesta.
Miksi historiantutkijan tulisi ajatella tutkimuksensa kohdetta pikemminkin vieraan kulttuurin kuin menneisyyden asiana? Mikä tekee historian totuudesta moniselitteisen? Miksi objektiivisuuden tavoittelu tuottaa päinvastaisen tuloksen kuin on toivottu?
Kaakkois-Aasian tunnettu historia alkaa lähes 2000 vuotta sitten syntyneistä ensimmäisistä korkeakulttuureista. 1800-luvulla melkein kaikki mahtavat valtakunnat ajautuivat kuitenkin siirtomaavallan alle. Tämä Japanin miehitykseen päättynyt ajanjakso muovasi koko Kaakkois-Aasiaa ja pohjusti nykyisten itsenäisten valtioiden syntymistä.