Mitä pelit ovat? Ovatko ne urheilua tai viihdettä? Onko pelien arvo vain euroissa? Turmelevatko ne nuorison? Digitaalisia pelejä kritisoidaan viihteellisyydestä ja kaupallisuudesta, mutta niillä on oma vahva taiteellinen ulottuvuutensa. Tärkeimmäksi peleissä nousee kokeminen, kun tarinan kulkuun voi itse vaikuttaa. Pelaaja itkee, nauraa, suuttuu ja liikuttuu tehdessään valintoja pelin mikrokosmoksessa. Parhaimmillaan […]
Vuonna 1901 Wilhelm Conrad Röntgen vastaanotti kaikkien aikojen ensimmäisen Nobelin fysiikanpalkinnon löydöstä, jota hän itse piti hyvin vaatimattomana. Maailman kuuluisin palkinto on siitä lähtien rakentanut kuvaa tieteestä ja sen tekijöistä, keksinnöistä ja kehityksestä. Nobelisteja on pidetty luovina neroina ja kansallissankareina, jotka ovat antaneet tieteelle kasvot.
Kannattaako avata ikkunat uusille aatteille ja ihanteille – vai pitää ne tiukasti säpissä ja turvata kansakunnan elinvoima? Ajankohtaisesta kysymyksestä keskusteltiin kiivaasti jo 1920- ja 1930-lukujen Suomessa.
Kaarle XI kieltää hallitustoimiensa arvostelun! Suomi liian harvaan asuttu – televisiotoiminta kannattamatonta? Huumoriyhtye Sleepy Sleepers vaarantaa ulkopoliittiset suhteet! Sananvapautta – samoin kuin julkisen keskustelun rajoja – määrittelevät kaikki yhteiskunnan jäsenet. Sensuuri, uusien ilmaisukanavien ja viestintävälineiden kehittyminen sekä nykynäkökulmasta jopa koomisilta vaikuttavat ilmaisun rajoitukset ovat esimerkkejä sananvapauteen liittyvistä ilmiöistä.
Historiantutkimuksessa hyödynnetään teoreettista tietämystä aina jollakin tavoin. Tutkimus perustuu jäsentelyihin, valintoihin ja käsitteisiin, mutta tutkimustekstissä tämä ei useinkaan näy. Teoriat ja niiden käyttö tutkimuksen apuvälineinä ovat jääneet vähälle huomiolle myös historian teoreettisissa menetelmäoppaissa.
Vuonna 1918 Suomi raastettiin kahtia väkivaltaisesti. Sisällissota jakoi kansakunnan ja jätti syvät haavat sen muistiin. Oliko sota välttämätön paha, vapaustaisto itsenäisyyden takaamiseksi vai kansan hätähuuto sorron alla? Rikki revitty maa -teoksessa Suomen sisällissodan syitä, tapahtumia ja seurauksia käydään läpi yli sadan vuoden aikajänteellä. Teos tarkastelee laajalti niin sotaan johtaneita ja […]
Totuudenjälkeisen keskustelun leimaamana aikana kansalliset myytit ovat entistä ajankohtaisempia. Niiden avulla pidetään yhteiskuntia koossa, mutta ne myös jakavat ihmisiä meihin ja muihin. Kuva suomalaisuudestakin pohjautuu juuriltaan hämäriin mutta sitkeästi eläviin kertomuksiin.
Rommi, sikarit, kaapparit ja turkoosit laguunit. Karibia tuo mieleen kaiken tämän, mutta samalla se on myös kolonialismin ja nykyisen maailmanjärjestyksen alkukoti.