Kuoleman kulttuurit Suomessa valaisee monipuolisesti sitä, miten kuolemaan suhtaudutaan yhteiskunnassamme, miten suhtautuminen on muuttunut yhteiskuntarakenteen kehittyessä sekä millaiseksi käsitämme hyvän kuoleman ja kuoleman riitit.
Isyydestä puhutaan mediassa, asiantuntijakeskustelussa ja laajemminkin suomalaisessa yhteiskunnassa enemmän kuin koskaan. Usein äänessä ovat äidit, perheammattilaiset ja poliitikot. Mutta mitä kokevat isät itse?
Kattava perusteos esittelee perhetutkimuksen keskeiset suuntaukset. Mukana on perheen yleismaailmallisuutta korostavia teorioita sekä suuntauksia, joissa päinvastoin korostetaan perheiden moninaisuutta.
Lasten ja nuorten hyvinvointi ja syrjäytyminen puhuttavat, mutta mistä niissä on kysymys? Ketä kiinnostaa? pohtii, kuinka sikiöaika ja lapsuuden univaikeudet vaikuttavat lapsen myöhempään elämään, miten koulu-uupumusta voidaan ehkäistä ennalta ja kuinka lapsen sosiaalista elämää pitäisi tukea.
Mitä kaikkea ysiluokalla vuodessa tapahtuu? Tutkijapari Angst B ja Lintsari soluttautui osaksi eteläsuomalaista 9C-luokkaa lukuvuoden ajaksi: istui pulpetissa, kärvisteli kokeissa, osallistui liikuntapäiviin ja retkille sekä vietti mopojuhlaa, vappunaamiaisia ja ysijuhlaa.
Miten koulutus toistaa ja tuottaa sosiaalisia eroja ja eriarvoisuuksia? Ammatillinen koulutus ja yhteiskunnalliset eronteot -kirja selvittää, miten koulutus- ja ammattialojen sosiaaliset erot ja hierarkiat rakentuvat.
Lapsuus ja arki antiikissa ja keskiajalla lähestyy lasten kokemuksia antiikissa ja keskiajalla tarinoiden ja konkreettisten esimerkkien kautta. Mistä arki koostui, miten tytöt ja pojat käyttivät aikansa, ja millaisia iloja ja suruja elämään kuului?
Hulluuden mahdollisuus kulkee mukanamme kuin varjo. Hulluus kytkeytyy paitsi ihmisen mieleen ja kehoon myös ympäröivään yhteiskuntaan ja kulttuuriin.