Ohjaajia ja ohjattavia on jokaisella työpaikalla ja oppilaitoksessa. Hyvin onnistunut ohjaus tekee oppimisesta mielekästä, toiminnasta tuloksellista sekä säästää aikaa ja rahaa. Parhaimmillaan ohjaustyö on yhteistyötä, joka ottaa huomioon niin ohjaajan kuin ohjattavankin voimavarat ja antaa tilaa luovuudelle.
Mitä on melu ja mitä on hiljaisuus? Mikä ääni ärsyttää, mistä mieli kohenee? Pilaanko korvani kuulokkeilla? Korvani soivat, huolestuako vai ei?
Kuoleman kulttuurit Suomessa valaisee monipuolisesti sitä, miten kuolemaan suhtaudutaan yhteiskunnassamme, miten suhtautuminen on muuttunut yhteiskuntarakenteen kehittyessä sekä millaiseksi käsitämme hyvän kuoleman ja kuoleman riitit.
Isyydestä puhutaan mediassa, asiantuntijakeskustelussa ja laajemminkin suomalaisessa yhteiskunnassa enemmän kuin koskaan. Usein äänessä ovat äidit, perheammattilaiset ja poliitikot. Mutta mitä kokevat isät itse?
Kattava perusteos esittelee perhetutkimuksen keskeiset suuntaukset. Mukana on perheen yleismaailmallisuutta korostavia teorioita sekä suuntauksia, joissa päinvastoin korostetaan perheiden moninaisuutta.
Lasten ja nuorten hyvinvointi ja syrjäytyminen puhuttavat, mutta mistä niissä on kysymys? Ketä kiinnostaa? pohtii, kuinka sikiöaika ja lapsuuden univaikeudet vaikuttavat lapsen myöhempään elämään, miten koulu-uupumusta voidaan ehkäistä ennalta ja kuinka lapsen sosiaalista elämää pitäisi tukea.
Mitä kaikkea ysiluokalla vuodessa tapahtuu? Tutkijapari Angst B ja Lintsari soluttautui osaksi eteläsuomalaista 9C-luokkaa lukuvuoden ajaksi: istui pulpetissa, kärvisteli kokeissa, osallistui liikuntapäiviin ja retkille sekä vietti mopojuhlaa, vappunaamiaisia ja ysijuhlaa.
Miten koulutus toistaa ja tuottaa sosiaalisia eroja ja eriarvoisuuksia? Ammatillinen koulutus ja yhteiskunnalliset eronteot -kirja selvittää, miten koulutus- ja ammattialojen sosiaaliset erot ja hierarkiat rakentuvat.