Minna Eväsoja (toim.): Itämainen estetiikka

itämainenestetiikka.inddItämainen estetiikka avaa ikkunoita itämaisen kauneuden maailmoihin ja pohtii, mitä eri kulttuureissa ja eri aikoina on arvostettu tai pidetty kauniina. Teos hahmottaa pitkän ajallisen kaaren noin vuodesta 3000 eaa. tähän päivään sekä esittelee rikkaan kulttuurien ja taiteiden mosaiikin.

Tarkastelun lähtökohdat ovat arjessa ja siinä, kuinka kauneus ja sen arvostaminen ilmenevät jokapäiväisessä elämässä. Teoksessa korostetaan konkreettista tekemistä, taitoja ja taiteita. Lisäksi valotetaan esteettisten arvostusten filosofista kehystä, jota eri uskonnot ja ideologiat sekä kulttuuristen erityispiirteiden korostus muovaavat.

Itämainen estetiikka tarkastelee esteettisiä käsityksiä ja arvostuksia muun muassa Kiinassa, Japanissa, Kaakkois-Aasiassa, Intiassa, Mesopotamiassa, suufilaisessa mystiikassa, muinaisessa Egyptissä sekä arabialais-islamilaisessa kulttuurissa.

“Länsimaissa korostetaan usein arjen estetiikkaa itämaisen taiteen olennaisena piirteenä. Täällä tosin arjen estetiikka ymmärretään usein varsin eri tavoin kuin Aasiassa: Arjen estetiikalla ei tarkoiteta ”itämaissa” arjen luksusta tai jotain ylimääräistä, joka tuo ylellisyyden tunnetta arkeen, vaan tyytyväisyyden löytämistä vähästä. Sillä viitataan sellaiseen mielentilaan, jossa materiaalista puutetta ei pidetä elämää rajoittavana tekijänä. Myös oma vaillinaisuus tunnistetaan ja hyväksytään.” Minna Eväsoja.

”Itämainen estetiikka on paitsi tieteellisesti myös kulttuuri- ja taidekasvatuksellisesti tärkeä perusteos. Se on matkakirja vieraaseen, jossa voimme nyt tuntea olevamme hieman enemmän kotona. Itse matkaa se ei korvaa: se on jokaisen tehtävä itse.” Pauline von Bonsdorff teoksen johdannossa

”Sydämeen keskittymällä suufit ovat pyrkineet keskittämään tietoisuutensa jumalalliseen todellisuuteen. He ovat usein kuvanneet sydäntä peilinä, joka on puhdistamisen tarpeessa. Metafora on peräisin ajalta, jolloin peilit olivat metallia, ja niitä piti kiillottaa jatkuvasti, jotta ne heijastivat kunnolla. Sydän taas täytyy puhdistaa pahojen tekojen ja egon liasta, että se voisi heijastaa jumalallista todellisuutta.” Mikko Viitamäki

”Elämä hovissa oli pyhitetty taiteille: runoudelle, kirjallisuudelle, kukkien asettelulle, maalaamiselle, kalligrafialle ja tuoksujen valmistamiselle. Tuoksupuita polttamalla asuinrakennuksiin ja vaatteisiin saatiin hienostunut tuoksu, joka on Japanissa perinteisesti toiminut myös hajuvesien korvikkeena.” Minna Eväsoja Heian-kauden hovielämästä Japanissa

”Kalligrafia ei ole kuva näkyvästä maailmasta, se ei ole representaatio todellisuudesta. Kalligrafi ottaa käyttöönsä olemassa olevan kirjoitusmerkin, jolla kylläkin on tietty merkitys, mutta hän luo sen avulla oman kehonsa liikkeen kautta ja siveltimenvedoillaan oman henkilökohtaisen näkemyksensä maailmassa vaikuttavien voimien liikkeestä, ja siten hän ylittää kirjoitusmerkin kirjaimellisen sisällön. Kalligrafiassa on samalla hetkellä läsnä vuosisatojen, jopa vuosituhansien, taakse ulottuva menneisyys ja siveltimenvedon hetki eli nykyisyys.” Minna Törmä

Sisällys

Saatteeksi itämaisen kauneuden maailmoihin (Minna Eväsoja)
Esteettinen elämä – Arjen estetiikka ja tie kohti todellista mestaruutta japanilaisessa kulttuurissa (Minna Eväsoja)
Kerroksellisuuden logiikka Kaakkois-Aasian estetiikassa (Jukka O. Miettinen)
Kolme täydellisyyttä – Kiinalaisen taiteen arvottamisen periaatteista (Minna Törmä)
Intialaisen kirjallisuusteorian perusperiaatteita (Virpi Hämeen-Anttila)
Esteettisestä kokemuksesta mystiseen – Suufien musiikki ja runous (Mikko Viitamäki)
Arki ja ideaali mesopotamialaisessa taiteessa, kirjallisuudessa ja kauneuskäsityksissä (Pirjo Lapinkivi)
Ikuisesti kaunis – Taiteen rooleista muinaisessa Egyptissä (Jaana Toivari-Viitala)
Arabialais-islamilainen estetiikka (Jaakko Hämeen-Anttila)

Viitteet
Lähteet ja kirjallisuus
Kuvalähteet
Kirjoittajat

Toimittaja

Minna Eväsoja (o.s. Torniainen), FT, estetiikan dosentti, Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto.

Muut kirjoittajat

Pauline von Bonsdorff, FT, taidekasvatuksen professori, Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Jyväskylän yliopisto.
Jaakko Hämeen-Anttila, FT, arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori, Maailman kulttuurien laitos, Helsingin yliopisto.
Virpi Hämeen-Anttila, FM, kirjailija, kääntäjä, tuntiopettaja, Maailman kulttuurien laitos, Helsingin yliopisto.
Pirjo Lapinkivi, FT, assyriologia.
Jukka O. Miettinen, tanssitaiteen tohtori, lehtori Teatterikorkeakoulussa, luennoitsija Helsingin yliopistossa ja Mahidolin yliopistossa Thaimaassa.
Jaana Toivari-Viitala, FT, akatemiatutkija, Helsingin yliopisto, Ihminen ja ympäristö -projektin johtaja.
Minna Törmä, FT, taidehistorian dosentti, Helsingin yliopisto; Kiinan taiteen lehtori, Christie’s Education, Lontoo.
Mikko Viitamäki, FM, islamintutkimuksen jatko-opiskelija ja tuntiopettaja, Helsingin yliopisto ja Ecole Pratique des Hautes Etudes (EPHE), Pariisi.

Laita hyvä kiertämään: