50 merkittävää kirjaa

Gaudeamus täytti 50 vuotta vuonna 2019. Listasimme historian varrelta 50 tärkeää kirjaa sekä kirjailijoita teosten takana.

Ketkä ovat Gaudeamuksen tuotteliaimpia kirjailijoita? Entä mikä on kustantamon vanhin edelleen saatavilla oleva teos? Juhlavuoden 2019 päätteeksi olemme koonneet yhteen 50 Gaudeamuksen historiassa tärkeää kirjaa, ihmistä ja ilmiötä. Lisäksi esittelemme ja juhlimme merkittäviä Aristoteles-, Descartes- ja Eurooppalaisia ajattelijoita -sarjojamme.

Puoleen vuosisataan on luonnollisesti mahtunut paljon, ja monia tärkeitä nimiä ja asioita on jäänyt listalta siten myös pois. Valinnat on tehty sillä perusteella, miten ne omalta osaltaan kuvaavat Gaudeamuksen 50-vuotista taivalta suomalaisena tiedekustantajana. Lue alta, millaisia tieteen merkkipaaluja vuosien varrelle on mahtunut ja tilaa suosikkisi verkosta!

Tilaa verkkokaupasta >>

50 vuotta tiedon puolella: kirjoja ja kirjailijoita

Anhava, Jaakko: Maailman kielet ja kielikunnat

Suomentaja ja kielitaituri Jaakko Anhavan ensyklopedinen teos on ollut lukuisiin painoksiin yltänyt kestosuosikki jo yli 20 vuotta.

Butler, Judith: Hankala sukupuoli (suom. Tuija Pulkkinen & Leena-Maija Rossi)

Tuija Pulkkisen väitöskirjan suomenkielinen laitos Postmoderni politiikan filosofia (1998) oli hänen ensimmäinen julkaisunsa Gaudeamuksella. Sen jälkeen hän on ollut Judith Butlerin sukupuolentutkimuksen klassikkoteoksen Hankalan sukupuolen (2006) toisena suomentajana, kirjoittanut artikkeleita eri teoksiin sekä viimeksi ollut toimittamassa teosta Kaikenlaista rohkeutta (2019).

 

 

Foucault, Michel: Sanat ja asiat (suom. Mika Määttänen)

Vaikeana ja jopa mahdottomana pidetty 1900-luvun filosofian klassikko, johon tutustuminen palkitsee kärsivällisen lukijan. Laajat jälkisanat suomennokseen on kirjoittanut Markku Koivusalo. Kiehtova Foucault’n teos on myös Seksuaalisuuden historia 1–3 (1998, uud. p. 2010), joka on saatavilla Kaisa Siveniuksen herkullisena suomennoksena. Ainakin ilmestyessään Gaudeamuksen laitos oli tiettävästi maailman ainoa, jossa teoksen kaikki kolme osaa oli yhdistetty samaan niteeseen.

Haaparanta, Leila & Ilkka Niiniluoto: Johdatus tieteelliseen ajatteluun

Suomalaisten johtavien filosofien kirjoittama tieteenfilosofian perusteos on kulunut eri opiskelijapolvien käsissä jo vuodesta 1986. Leila Haaparannalta ilmestyi vastikään esseekokoelma Rajan taju (2019). Ilkka Niiniluoto on ollut osallisena lukuisissa Gaudeamuksen kirjoissa kirjoittajana ja toimittajana.

Hakala, Juha T.:  Luova prosessi tieteessä

Mistä Nobel-palkittujen tutkijoiden luovuus kumpuaa? Esimerkkeinä ovat maineikkaat tutkijat Ramanujanista Einsteiniin sekä 40 nobelistia, joiden kanssa Juha T. Hakala kävi kirjeenvaihtoa aiheesta. Parhaiten Hakala kuitenkin tunnetaan maineikkaana graduguruna, jonka rauhoittavassa mutta vaativassa ohjauksessa moni itseään toivottomana pitämä tapaus on saavuttanut tavoitteensa. Apua tarjoavat edelleen Tulevan maisterin graduopas (2017), jonka ensimmäinen laitos evästi opiskelijoita jo viime vuosituhannen puolella, sekä Opinnäyteopas ammattikorkeakouluille (2004).

Eeva-Liisa Hallanaro
Eeva-Liisa Hallanaro on ollut kirjoittamassa useita palkittuja teoksia.

Hallanaro, Eeva-Liisa ym.: Metsän salainen elämä

WWF:n vuoden luontokirja 2016. Eeva-Liisa Hallanaro on pitkän linjan kirjantekijä, joka on ollut tekemässä lukuisia arvostettuja luontoteoksia Gaudeamukselle, kuten niin ikään vuoden luontokirjana palkittua Meren aarteita (2017) ja viimeisimpänä kirjaa Elämää maan kätköissä (2019). Hallanaro oli yhtenä kirjoittajana tietokirjallisuuden Finlandialla palkitussa teoksessa Ympäristön tila Suomessa (1992), ja Itämeren tulevaisuus (2010) oli ehdolla saman palkinnon saajaksi myöhemmin. Hallanaron eläväinen tapa kirjoittaa tekee pienenkin öttiäisen tarkastelusta suuren seikkailun.

 

Hallenberg, Helena & Irmeli Perho: Ruokakulttuuri islamin maissa

Vuoden tiedekirja 2010 tarjoaa paitsi rautaisannoksen tutkimustietoa myös kosolti reseptejä suussa sulaviin aterioihin; erityisesti munakoisoruoka ”pyörtynyt imaami” on saavuttanut lähes kulttimaineen. Hallenbergin ja Perhon 35 vuotta sitten kirjoittama oppikirja Arabiaa vasta-alkajille – seesam aukene! (1984) on käytössä ja saatavilla edelleen.

Ilkka Hanski
Ilkka Hanski

Hanski, Ilkka: Tutkimusmatkoja saarille

Ilkka Hanski (1953–2016) oli ekologi ja tieteen akateemikko sekä kansainvälisesti arvostetuimpia suomalaisia tutkijoita. Erityisesti hänet tunnetaan evoluutiobiologian kehittäjänä. Hän myös teki tiedettä tunnetuksi laajemmallekin suomenkieliselle yleisölle mm. teoksellaan Kutistuva maailma (2007) sekä Ilkka Niiniluodon ja Ilari Hetemäen kanssa toimittamallaan kirjalla Kaikki evoluutiosta (2009).

Harviainen, Tapani & Aarre Huhtala: Baalin palatsi ja kuninkaiden suku

Tapani Harviainen kuuluu Gaudeamuksen varhaisimpiin kirjoittajiin: yhdessä Raija Sollamon kanssa hän julkaisi Heprean tekstikirjan ja sanaston (1973). Myöhemmin he ovat julkaisseet Raamatun heprean lukemiston (2009). Baalin palatsi ja kuninkaiden suku (2017) on hänen Aarre Huhtalan kanssa toimittamansa kokoelma Ugaritin kirjallisuutta. Runoelmissa jumalat juhlivat, taistelevat ja juonittelevat. Ugaritin jumaltarut ovat värikkäitä ja omaperäisiä – eikä niistä puutu huumoriakaan.

Antero Heikkinen
Antero Heikkinen (kuva: Simo Heikkinen)

Heikkinen, Antero: Uuden aikakauden kynnyksellä

Heikkinen kuuluu Gaudeamuksen ensimmäisiin kirjoittajiin kustantamon varhaisvaiheissa. Hänen teoksiaan ovat Hyöty, valistus ja koulu (1972), Historiantutkimuksen päämäärät ja menetelmät (1974) ja Perinneyhteisöstä kansalaisyhteiskuntaan (1983). Lisäksi hän on kirjoittanut kansainvälisestä jalkapallosta teokseen Kuningaspelin kentät (2007), joka on saatavilla e-kirjana.

 

 

Heikkinen, Vesa & Harri Mantila: Kielemme kohtalo

Vesa Heikkinen on vuosien varrella kirjoittanut Gaudeamukselle lukuisia kirjoja kielemme kohtalosta niin genreanalyysin, tekstityön, virkakielen kuin arkikielenkin näkökulmista – kielen voimalla iloittelevaa huumoria viljellen.

Heiskala, Risto & Akseli Virtanen (toim.): Talous ja yhteiskuntateoria III

Massiivisen trilogian (2011–2019) odotettu päätösosa on Risto Heiskalan toimittamista teoksista uusin. Aiemmin hänen tuotantoonsa on kuulunut useampiakin kirjoja viime vuosituhannen Sosiologisen teorian nykysuuntauksista (1994) ja teoksesta Toiminta, tapa ja rakenne (2000) muutaman vuoden takaiseen Sukupuolikysymykseen (yhdessä Marita Husson kanssa 2016).

Henriksson, Markku & Rani-Henrik Andersson: Intiaanit

Markku Henriksson kuuluu Gaudeamuksen pitkäaikaisiin kirjoittajiin. Hänen mittavaan tuotantoonsa kuuluvat Alkuperäiset amerikkalaiset (1986), Siirtokunnista kansakunniksi (1990), Toinen aalto (1997) ja Kanada (2006) sekä uusimpana suurtyö intiaaneista ja intiaanikulttuureista yhdessä Rani-Henrik Anderssonin kanssa.

Hoikkala, Tommi & Petri Paju: Apina pulpetissa

Mitä tapahtuu, kun kaksi keski-ikäistä tutkijaa ryhtyy vuoden ajaksi eteläsuomalaisen ysiluokan oppilaiksi? Elävä ja mukaansatempaava tutkimus kiteyttää Hoikkalan tuotteliaan Gaudeamus-uran, joka alkoi tiettävästi teoksesta Kieli, kertomus, kulttuuri (1987). Sen jälkeen mukaan on mahtunut niin nuorisokulttuuria, kulttuurista nuoruutta, miehenkuvia kuin aikuisuuden kysymyksiä. JP Roosin kanssa Hoikkala on toimittanut kirjat 2000-luvun elämä (2000) ja Elämänpolitiikka (1998).

Timo Honkela
Timo Honkelan omakuva

Honkela, Timo: Rauhankone

Syvästi henkilökohtaisessa teoksessaan Timo Honkela hahmottelee idean Rauhankoneesta, joka auttaisi ihmiskuntaa luomaan rauhanomaisemman maailman. Teos on herättänyt paljon keskustelua, ja sen käännösoikeudet on myyty Viroon ja Ranskaan. Honkela on kirjoittanut myös teoksiin Tekoälyn ensyklopedia (1993), Representaatio (2010) ja Yksinäisten Suomi (2016).

 

 

Hämeen-Anttila, Jaakko: Johdatus Koraaniin

Hämeen-Anttilan asiantunteva perusteos Koraanista on pitänyt pintansa jo vuodesta 1997 – kansi vain on matkan varrella kaunistunut. Seuraa teokselle ovat tehneet mm. Islamin monimuotoisuus (1999) sekä toimitettu teos Uskontojen risteyksissä (2001).

Jallinoja, Riitta, Helena Hurme & Kimmo Jokinen (toim.): Perhetutkimuksen suuntauksia

Riitta Jallinoja on sekä kirjoittanut että toimittanut lukuisia perhetutkimuksen uraauurtavia teoksia. Teoksessaan Moderni säädyllisyys (1997) hän tutki aviosuhteen vapauksia ja sidoksia. Sen jälkeen Jallinojan teoksissa on mm. jäljitetty familistista käännettä ja tarkasteltu erilaisia ”vieraita” perheessä. Lisäksi Jallinoja on osallistunut kirjoittajana moniin kokoomateoksiin.

Joyce, James: Ulysses (suom. & sel. Leevi Lehto)

Hannu K. Riikosen teos James Joycen Odysseus – kielen ja kerronnan sokkelo (1985) on auttanut lukuisia opiskelijoita näiden yrittäessä päästä jyvälle tuosta vaikeatajuisena pidetystä klassikosta. Riikosen teosta ei enää ole saatavilla, mutta sen sijaan meillä on Leevi Lehdon (1951–2019) hieno 857-sivuinen Ulysses-suomennos (2012), joka sisältää myös erinomaisen – jopa koukuttavan – selitysosaston.

 

 

Juusola Hannu: Israelin historia

Seemiläisten kielten ja kulttuurien tuntijan yhdessä Heidi Huuhtasen kanssa toimittama Uskonto ja politiikka Lähi-idässä (2002) oli ilmestyessään vertaansa vailla oleva apuväline tavalliselle tv-uutisten katsojalle. Sittemmin kestosuosion on saavuttanut Israelin historia (2005), joka sai myös Lauri Jäntin säätiön kunniamaininnan. Juusola on ollut kirjoittajana mukana myös teoksissa Aikamme monta islamia (2015) ja Uskonto ja maailmanpolitiikka (2019).

Kaimio, Maarit, Teivas Oksala & Hannu K. Riikonen: Antiikin kirjallisuus ja sen perintö

Teos on Gaudeamuksen vanhin edelleen käytössä ja saatavilla oleva kirja. Alun perin se ilmestyi nimellä Antiikin kirjallisuus ja huomioita sen jälkivaikutuksista (1971). Nykyistä laitosta on joiltain osin tarkistettu ja kirjan nimi on jalostunut kauniimpaan muotoon, mutta kirja on sama, jota kirjallisuuden opiskelijat ovat jo viidellä vuosikymmenellä tutkailleet.

Kakkuri-Knuuttila, Marja-Liisa: Argumentti ja kritiikki

Alun perin vuonna 1998 ilmestynyt ja yhä asemansa säilyttänyt perusteellinen argumentaation, väittelyn ja retoriikan oppikirja yhdistää argumentaation, analyysin ja kritiikin teorian sekä käytännön harjoitukset. Teos kehittää lukemisen ja kirjoittamisen taitoja, on avuksi opinnäytteiden tekijöille ja ohjaajille sekä edistää väittely- ja keskustelutaitoja. Marja-Liisa Kakkuri-Knuuttila on myös ollut tekemässä kirjoja tieteenfilosofiasta ja tieteen sovellettavuudesta.

Kalliala, Marjatta: Lapsuus hoidossa

Marjatta Kalliala aloitti kirjoittajanuransa Gaudeamuksella lasten leikkikulttuuria käsittelevällä väitöstutkimuksellaan Enkeliprinsessa ja itsari liukumäessä (1999). Sen jälkeen hän on ajanut sinnikkäästi lasten asiaa ja pitänyt heidän puoliaan tutkimuksessa Kato mua! (2008) ja pamfletissa Lapsuus hoidossa? (2012). Erityisesti Kalliala on korostanut leikin, lukemisen ja taidekasvatuksen merkitystä pienille ja vähän isommillekin lapsille.

Kallio, Jyrki (suom. & toim.): Mestari Kongin keskustelut

Kungfutselaisen ajattelun klassikko yli kahden vuosituhannen takaa, suoraan kiinasta suomennettuna. Jyrki Kallio sai teoksesta ansiokkaalle tietokirjasuomennokselle myönnettävän J. A. Hollo -palkinnon. Aikaisemmin kiinalaisen kulttuurin huippuasiantuntija Kallio on suomentanut kiinasta teokset Jadekasvot (2005), Jadelähde (2007) ja Jadepeili (2008). Jade-trilogia koostuu valikoimasta Kiinan klassisen kauden parasta proosaa, ja suomennetut kirjoitukset ovat jo vuosisatojen ajan kuuluneet kiinalaiseen yleissivistykseen. Ja jatkoa on luvassa.

Kant, Immanuel: Käytännöllisen järjen kritiikki (suom. Markus Nikkarla)

Kantin moraaliopillinen pääteos julkaistiin suomeksi 2016. Gaudeamus on myös julkaissut länsimaista filosofiaa järisyttäneen Puhtaan järjen kritiikin (2013) ja Arvostelukyvyn kritiikin (2018). Lisäksi Kantin Gaudeamus-tuotantoon kuuluu Prolegomena (1997) sekä kirjoitus ”Vastaus kysymykseen: mitä on valistus?” (1990).

Kenttälä, Marjukka, Lasse Koskela, Saija Pyhäniemi & Tuomas Seppä (toim.): Monikulttuurisen maamme kirja

Teos johdattaa suomen kielen opiskelijat suomalaisten tekstien maailmaan sekä auttaa heitä ymmärtämään sanoja, asioita ja niiden taustoja. Se esittelee suomalaista kirjallisuutta ja kulttuuria runsain tekstinäyttein Runebergista Irwin Goodmaniin. Marjukka Kenttälä tunnetaan myös kauan ja laajasti käytetyistä suomen kielen oppikirjasarjoista Kieli käyttöön ja Suomi sujuvaksi. Tuomas Seppä toimi Gaudeamuksessa kustannustoimittajana, -päällikkönä ja -johtajana 1990-luvulta vuoteen 2014.

Kinnunen, Taina: Kalifornia kutsuu

Kalifornia kutsuu on Gaudeamuksen ensimmäinen kirja, joka on julkaistu myös äänikirjana! Kinnusen ensimmäinen Gaudeamus-teos oli kehonrakennuskulttuurin merkityksiä tutkiva Pyhät bodarit (2001), jota seurasi plastiikkakirurgiaan pureutuva Lihaan leikattu kauneus (2008). Bodauskirjassa on tunnetun pilapiirtäjän Jari Elsilän piirroskuvitus, ja kauneusleikkauskirjan loisteliaasta värikuvituksesta vastaa valokuvataiteilija Harri Larjosto. Kalifornia-kirjan esilehdillä lukija taas saa nauttia taiteilija Asta Suttonin Kalifornian värejä hehkuvista maalauksista.

Sari Kivistö
Sari Kivistö (kuva: Veikko Somerpuro)
Sami Pihlström
Sami Pihlström (kuva: Veikko Somerpuro)

Kivistö, Sari & Sami Pihlström: Sivistyksen puolustus

Kirjoittajat puolustavat perinteistä akateemista humanistista sivistystä. Aiemmin he ovat olleet mukana mm. kirjoissa Pragmatismi filosofiassa ja yhteiskuntatieteissä (2008), Kuoleman kulttuurit Suomessa (2014) ja Talous ja moraali (2016). Lisäksi he ovat kirjoittaneet lukuisiin kokoomateoksiin.

Lyytikäinen, Erkki, Jorma Rekunen & Jaakko Yli-Paavola (toim.): Suomen murrekirja

Muhkea Suomen murrekirja (2013) on murteentutkimuksen suurteos. Suomen päämurrealueista esitellään yleistuntomerkit ja eri pitäjien erityispiirteitä. Lyytikäisen viimeisin Gaudeamus-teos on Sanotaan tyyliin näin (2016), joka sisältää mukaansatempaavia kirjoituksia kielen ilmiöistä, historiasta ja käytöstä. Ja lisää on tulossa.

Lyytimäki, Jari & Janne Rinne: Valon varjopuolet

Jari Lyytimäki aloitti Gaudeamuksella yhdessä Harri Hakalan kanssa tehdyllä teoksella Ympäristön tila ja suojelu Suomessa (2003, uusi laitos 2008). Sitä seurasivat Unohdetut ympäristöongelmat (2006) ja Jälkeemme vedenpaisumus? (2009). Valon varjopuolet (2013) kytkee valosaasteen muihin ympäristöongelmiin. Se esittelee keinoja, joilla voidaan rajoittaa tätä globaalia ympäristöongelmaa ja parantaa ihmisten viihtyvyyttä, terveyttä ja turvallisuutta. Samalla energiankulutus vähenee ja luontaista pimeyttä tarvitsevalle luonnolle jää elintilaa.

Massa, Ilmo: Polkuja yhteiskuntatieteelliseen ympäristötutkimukseen

Ilmo Massa on suomalaisen yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen uranuurtajia. Gaudeamukselle hän on ollut tekemässä mm. kirjoja Ympäristökysymys (1991), Pohjoinen luonnonvalloitus (1994), Riskiyhteiskunnan talous (1995), Toinen ympäristötiede (1998), Arkielämän ympäristöpolitiikka (2006) ja Vihreä teoria (2009).

Miettinen, Seppo K.: Logiikka – perusteet

Teoksen ensimmäinen laitos ilmestyi vuonna 1971, joten peruskursseilla yhä käytössä oleva Miettisen Logiikka jakaa siis vanhimman edelleen saatavilla olevan kirjan kunniasijan Maarit Kaimion, Teivas Oksalan ja Hannu K. Riikosen Antiikin kirjallisuus -teoksen kanssa.

Miettinen, Timo, Simo Pulkkinen & Joona Taipale (toim.): Fenomenologian ydinkysymyksiä

Fenomenologian ydinkysymyksiä (2010) on Sara Heinämaalle koottu juhlakirja. Heinämaan Gaudeamuksella julkaistun väitöskirjan Ele, tyyli ja sukupuoli (1996) käsikirjoitus menestyi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan ja Suomen Kulttuurirahaston tieteellisen kirjallisuuden kirjoituskilpailussa. Sitä kuitenkin oli edeltänyt jo Sari Näreen kanssa toimitettu Pahan tyttäret (1994). Sittemmin Heinämaa on ollut toimittamassa lukuisia kirjoja, kuten Ruumiin kuvia (1997), Rakkaudesta toiseen (2001) ja Spiritus Animalis (2003). Lisäksi hän on kirjoittanut moniin filosofian alan kokoomateoksiin.

Arto Mustajoki
Arto Mustajoki (kuva: Veikko Somerpuro)

Mustajoki, Arto: Kevyt kosketus venäjän kieleen

Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokas 2012. Teos tarjoilee makupaloja niin kyrillisestä kirjaimistosta, venäjän kieliopista kuin venäläisten tavasta käyttää sanoja. Miksi Uljanovskin alueen kuvernööri pystytti patsaan joo-kirjaimelle, ja mitä ovat jeejee-porukan jallitukset? Aiheesta Venäjän kielen vaikeuksia (1977) Mustajoki oli kirjoittanut jo 35 vuotta aiemmin. Mustajoen viimeisin kirja on Myrsky vodkalasissa (2016).

 

 

Määttänen, Pentti: Filosofia

Filosofia-kirja ilmestyi alun perin vuonna 1995, ja siitä on otettu tasaisesti uusia painoksia jo neljännesvuosisadan ajan. Määttänen on kirjoittanut myös esimerkiksi pragmatistista ajattelua käsittelevät teokset Toiminta ja kokemus (2009) ja Taide maailmassa (2012). Lisäksi hän on suomentanut John Deweyn kirjan Pyrkimys varmuuteen (1999).

Nojonen, Matti (suom. & toim.): Jymäyttämisen taito

Sunzin Sodankäynnin taidon tunsivat niin marsalkka Mannerheim kuin Tony Sopranokin. Ilouutinen Sunzinsa jo osaaville on, että perinteistä kiinalaista strategia- ja johtamisajattelua on suomeksi olemassa toinenkin annos. Kiinasta suomennettu Jymäyttämisen taito esittelee keskeisten kiinalaisten klassikoiden ajatukset strategisesta johtamisesta, psykologisesta sodankäynnistä sekä kiinalaisten strategiaoppien ydinajatuksesta – harhauttamisesta.

Nussbaum, Martha C. (suom. Timo Soukola): Talouskasvua tärkeämpää

Arvostettu filosofi osoittaa, että humanistinen yleissivistys on edellytys demokratialle ja oikeudenmukaiselle maailmanjärjestykselle. Nussbaum on myös Helsinki University Pressin toimitusneuvoston jäsen. Timo Soukola on suomentanut lukuisia muitakin Gaudeamus-kirjoja, kuten Meghnad Desain Marxin koston (2008), Jürgen Kockan Kapitalismin lyhyen historian (2016) ja viimeisimpänä Wilfred Nippelin Karl Marx -kirjan (2019).

 

Pietikäinen, Petteri: Hulluuden historia

Kanava-palkinnon voittaja 2013. Hulluuden historia kuljettaa lukijan antiikin traagisesta hulluudesta keskiajan narrien ja noitien pariin sekä valistuksen psykiatrian kautta psykoanalyysiin ja psykofarmakologiaan. Vastaan tulevat monenlaiset hullut tai sellaisiksi tulkitut: synkät melankolikot, skitsofreenikot, raivopäiset maanikot, pakkovaeltajat, neurootikot, riivatut, hysteerikot ja kylähullut. Pietikäinen on ollut mukana tekijänä myös monissa muissa Gaudeamuksen kirjoissa.

Pitkäranta, Reijo: Suomi–latina–suomi-sanakirja

Lääketieteen opiskelijoille laadittu Reijo Pitkärannan Latina medicorum – latinaa lääkäreille ilmestyi alun perin 1981, ja se on edelleen saatavilla. Latinanharrastajia ilahduttanee erityisesti se, että Gaudeamus on tuonut Pitkärannan oivallisen Suomi–latina–suomi-sanakirjan uudelleen saataville – sieltä löytyvät tarpeelliset sanat aallonharjasta öylättiin sekä abacuksesta zythumiin.

Purhonen, Semi & työryhmä Jukka Gronow, Riie Heikkilä, Nina Kahma, Keijo Rahkonen ja Arho Toikka: Suomalainen maku

Kanava-palkintoehdokas 2014. Työryhmässä mukana ollut pitkän linjan sosiologi Keijo Rahkonen on mm. toimittanut teokset Sosiologisen teorian uusimmat virtaukset (1995) ja Sosiologisia nykykeskusteluja (2004). Lisäksi hän on kirjoittanut esimerkiksi riskiyhteiskunnan taloudesta, utopioista ja anti-utopioista sekä hyvinvointivaltion tragediasta. Erityisen maininnan arvoinen on hänen yhdessä Risto Eräsaaren kanssa toimittamansa klassikkoteos Työväenkysymyksestä sosiaalipolitiikkaan (1975), josta vielä 2001 otettiin uusintapainos teoksen oltua sitä ennen pitkään loppuunmyyty.

Raento, Pauliina & Tuukka Tammi (toim.): Addiktioyhteiskunta

Pauliina Raento aloitti Gaudeamuksella kansallisia konflikteja käsittelevällä teoksella Yhdessä erikseen (1993). Sen jälkeen hän on kirjoittanut teokset Yhdysvallat (1999) ja Kuuba (2011). Näiden jälkeen hän on perehtynyt kirjoissaan erityisesti rahapelaamiseen Suomessa ja erilaisiin addiktioihin yhteiskunnassa.

Leena-Maija Rossi
Leena-Maija Rossi on ollut kirjoittamassa useita teoksia Gaudeamukselle (kuva: Kari Soinio)

Rossi, Leena-Maija: Muuttuva sukupuoli

Muuttuva sukupuoli (2015) tarkastelee kattavasti seksuaalisuuden, luokan ja värin politiikkaa. Leena-Maija Rossi on suomalaisen sukupuolentutkimuksen ja etenkin visuaalisuuden tutkimuksen pioneereja. Hänen toimittamansa Kuva ja vastakuvat (1995) avasi uusia maisemia suomalaiselle sukupuolen ja kuvan tutkimukselle, ja Heterotehdas-teoksessaan (2003) hän analysoi tv-mainoksia sukupuolituotantona. Hän on myös ollut suomentamassa Judith Butlerin Hankalaa sukupuolta (2006) sekä kirjoittanut visuaalisen kulttuurin lukutaidosta.

 

Juho Saari
Juho Saari on Gaudeamuksen tuotteliaimpia kirjailijoita (kuva: Jonne Renvall/ Tampereen yliopisto)

Saari, Juho (toim.): Yksinäisten Suomi

Yksinäisten Suomi oli vuoden 2016 Kanava-palkintoehdokkaana. Muita Saaren (yksin tai yhdessä muiden kanssa) toimittamia tai kirjoittamia teoksia ovat mm. Reformismi (2001), Yhteiskunnalliset jaot (2002), Historiallinen käänne (2006), Eurooppalaistuminen (2006), Euroopan tulevaisuus (2007), Oikeudenmukaisuus hyvinvointivaltiossa (2007), Hyvinvointi (2011), Euroopan paras maa? (2013), Huono-osaiset (2015) ja Reunalla vai ytimessä? (2017). Hän on siten yksi Gaudeamuksen kaikkien aikojen tuotteliaimmista kirjoittajista.

 

 

Seppä, Anita, Ilona Reiners & Jyri Vuorinen (toim.): Estetiikan klassikot I

Estetiikan klassikot I on estetiikan tekstikokoelma, joka kokoaa yksiin kansiin kauneutta, esteettistä arvoa ja taidetta koskevia kirjoituksia Platonista Tolstoihin. Seppä on myös kirjoittanut kuvien tulkinnasta ja visuaalisen kulttuurin lukutaidosta. Reiners ja Seppä ovat yhdessä toimittaneet teoksen Etiikka ja estetiikka (1998) ja Jyri Vuorisen kanssa teoksen Estetiikan klassikot II (2016).

Andrei Sergejeff
Andrei Sergejeffin Egyptin historia oli Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokas 2019 (kuva: Antti Rastivo)

Sergejeff, Andrei: Egyptin historia

Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokas 2019. Sergejeff aloitti kirjoittajanuransa Gaudeamuksella teoksella Afganistanin historia (2011). Lisäksi hän on ollut toimittamassa teosta Aikamme monta islamia (2015). Kaikkien kolmen kirjan upeiden kansien takana on graafinen suunnittelija Jukka Aalto, joka on tehnyt Gaudeamukselle toinen toistaan onnistuneempia kansia jo 22 vuoden ajan.

 

 

 

Sollamo, Raija & Mika S. Pajunen (toim.): Kuolleenmeren kadonnut kansa

Raija Sollamo kuuluu Gaudeamuksen varhaisimpiin kirjoittajiin: yhdessä Tapani Harviaisen kanssa hän julkaisi Heprean tekstikirjan ja sanaston (1973). Myöhemmin he ovat julkaisseet Raamatun heprean lukemiston (2009). Sollamo on tullut tunnetuksi kansainvälisesti ansioituneena Qumran-tutkijana. Kuolleenmeren kadonnut kansa (2015) on kattava kokoelma Qumranin kirjakääröjen suomennoksia.

Spinoza, Benedictus de: Etiikka (suom. Vesa Oittinen)

Spinozan Etiikan suomennos ilmestyi alun perin vuonna 1994 – aikana, jolloin filosofian klassikoiden suomennoksia ei ollut saatavilla läheskään samalla tavalla kuin nykyään. Etiikan lisäksi Vesa Oittinen on suomentanut toisenkin vaativan teoksen, Kantin Prolegomenan (1997). Hän on myös toimittanut teoksen Immanuel Kantin filosofia (2013), joka on mittava läpileikkaus nykyisestä Kant-tutkimuksesta, minkä lisäksi hän on ollut eri tavoin mukana monissa muissa kirjahankkeissa.

Stålström, Olli ym. (toim.): Saanko olla totta?

Olli Stålström on arvostettu ja pitkäaikainen kansalaisaktivisti ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolustaja. Hän oli mukana aids-tukikeskuksen toiminnassa alusta lähtien ja toimitti teoksen Aids asiallisesti (1987). Yhteiskuntatieteiden tohtoriksi hän väitteli teoksellaan Homoseksuaalisuuden sairausleiman loppu (1997). Viimeksi hän on ollut Liisa Tuovisen, Jussi Nissisen ja Jorma Hentilän kanssa toimittamassa teosta Saanko olla totta? (2011).

Tacitus: Germania (suom. & sel. Tuomo Pekkanen)

Tuomo Pekkasen Ars Grammatica – latinan kielioppi lienee tuttu jokaiselle latinan alkeita viime vuosikymmeninä opiskelleelle. Tuo alun perin vuonna 1981 ilmestynyt mainio teos on edelleen saatavilla, samoin kuin Ars latina – latinan oppikirja ja yhdessä Erkki Palménin kanssa laadittu tekstikirja Elementa linguae latinae (painosten lukumäärästä on jo kustantajakin mennyt sekaisin). Mutta mainio on myös alun perin 1976 julkaistu Pekkasen suomennos Tacituksen Germaniasta, josta nyt on saatavilla uusi ja hieno, tarkistettu laitos.

Pekka Valtonen (kuva: Alper Sevgör)

Valtonen, Pekka: Karibian historia

Pekka Valtosen ensimmäinen suurteos oli järkälemäinen Latinalaisen Amerikan historia (2001). Myöhemmin hän on tarjonnut lukijoille aikamatkoja mm. 1500-luvun Eurooppaan teoksessa Puolen maailman valtias (2015), Karibian historiaan (2017) sekä 1920- ja 1930-lukujen Suomeen aatteiden kamppailua käsittelevässä kirjassaan Kosmopoliitteja ja kansallismielisiä (2018). Eivätkä Valtosen kirjat tule tähän loppumaan!

Vuento, Matti: Myrkkyjen maailma

Matti Vuennon trilogia Virukset (2016), Myrkkyjen maailma (2017) ja Bakteerien planeetta (2019) tarjoaa jännittävää tietoa asioista, joita emme välttämättä paljaalla silmällä näe – ja joita kaikkia ei ehkä kannata kotona kokeilla. Biologiaa ja kemiaa ansiokkaasti yleistajuistava Vuento on ollut jo kahdesti ehdokkaana Vuoden tiedekirja -palkinnon saajaksi.

Sarjat

Aristoteles-suomennokset I–IX (1989–2006):  Nikomakhoksen etiikka

Aristoteleen (384–322 eaa.) teosten suomennosten sarja sai alkunsa vuonna 1981, kun Simo Knuuttila suomensi osan Nikomakhoksen etiikasta. Mammuttimainen Aristoteleen koottujen teosten suomennos- ja julkaisuhanke pääsi kuitenkin kunnolla vauhtiin vasta 1989, jolloin ilmestyi Knuuttilan suomentama, monien edelleen muistama vihreäkantinen Nikomakhoksen etiikka ensi kertaa kokonaan suomeksi.

Suomennostyöryhmän toimituskuntaan kuuluivat Simo Knuuttilan lisäksi Ilkka Niiniluoto, Juha Sihvola ja Holger Thesleff. Suomennostyön laajuuden vuoksi se jaettiin useamman kreikan- ja filosofiantaitajan kesken. Aristoteleen kirjoja suomensivat Knuuttilan lisäksi Juha Sihvola, A. M. Anttila, Marke Ahonen, Marja-Liisa Kakkuri-Knuuttila, Tuija Jatakari, Kati Näätsaari, Lauri Carlson, Petri Pohjanlehto, Paavo Hohti ja Päivi Myllykoski.

Kukin teossarjan osa sisältää myös laajat ja perusteelliset selitykset suomennettuihin teoksiin. Näitä kommentaareja ovat kirjoittaneet etenkin Knuuttila ja Sihvola mutta myös Marke Ahonen, Marja-Liisa Kakkuri-Knuuttila, Taneli Kukkonen ja Lauri Carlson.

Juha Sihvola
Juha Sihvola (kuva: Maarit Kytöharju)

Juha Sihvola (1957–2012) vaikutti paitsi Aristoteleen suomennostyössä myös monessa muussa Gaudeamuksen kirjassa joko suoraan kirjoittajana, ideoijana tai muuten tärkeänä taustavoimana. Sihvolan laaja sivistys sekä monipuolinen filosofian ja historian tuntemus näkyy muun muassa siinä, että omien kirjojensa lisäksi hän kirjoitti esipuheita, johdantoja ja jälkisanoja esimerkiksi sellaisiin tärkeisiin suomennoksiin kuin Charles Taylorin Autenttisuuden etiikka (1995), Isaiah Berlinin Vapaus, ihmisyys ja historia (2001), Alasdair MacIntyren Hyveiden jäljillä (2004), Ciceron Puhujasta (2006) ja John Rawlsin Kansojen oikeus (2006). Myös ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen ja eettiseen keskusteluun osallistuminen oli Sihvolalle tärkeää.

 

Descartes-suomennokset I–IV (2001–2005): Teokset I–IV

 René Descartesin (1596–1650) valittujen teosten suomennoskokoelma tuo suomalaisen lukijakunnan ulottuville Descartesin koko keskeisen filosofisen tuotannon ja tärkeimmät tieteelliset teokset. Myös hänen laajaa kirjeenvaihtoaan on mukana runsaasti. Kokonaan uusien suomennosten tekemiseen päädyttiin myös tieteellisen ja filosofisen tarkkuuden vuoksi.

Suomennostyöryhmään kuuluivat Tuomo Aho, Lilli Alanen, Sami Jansson, Timo Kaitaro, Jari Kaukua, Martina Reuter, Markku Roinila ja Mikko Yrjönsuuri. He ovat paitsi suomentaneet Descartesin tekstit myös kirjoittaneet niihin yksityiskohtaiset selitykset. Johdannot suomennossarjan osiin ovat kirjoittaneet Lilli Alanen, Mikko Yrjönsuuri ja Martina Reuter.

Kaikki Descartes-työryhmän jäsenet ovat alan tutkijoita, ja he ovat olleet mukana myös muissa Gaudeamuksen teoksissa – oppikirjoissa, julkaistuissa tutkimuksissa, kokoomateoksissa, klassikkosuomennoksissa – kirjoittajina, toimittajina, suomentajina tai asiantuntijoina.

Vaativat filosofian suomennostyöt edellyttävät aina paitsi alkukielen ja suomen kielen taitoa myös suomennettavan asian syvällistä asiantuntemusta. Toisaalta tämä osoittaa, kuinka akateemisen filosofian ammattimaiseen harjoittamiseen voi kuulua myös sen tunnetuksi tekeminen ja yleistajuistaminen esimerkiksi suomennosten muodossa.

Eurooppalaisia ajattelijoita -sarja (1991–)

Sarjaa perustettaessa ajatuksena oli kääntää ja julkaista sellaista ajankohtaista mannermaista filosofiaa, jota ei suomeksi vielä ollut saatavilla. Sarjan kirjoja tarkastellessa on helppo huomata, että monet 1990-luvulla esitellyt ajattelijat ovat suomalaiselle yleisölle nykyään tuttuja jo ehkä useistakin eri kustantajien julkaisemista suomennoksista. Mutta sarja jatkuu, ja taas on uutta luvassa.

Quentin Meillassoux: Äärellisyyden jälkeen. Suom. Ari Korhonen (2017)

Sarjan viimeisin tulokas on 2000-luvun painavimpia ja keskustelluimpia filosofisia avauksia. Se haastaa niin mannermaisen kuin analyyttisenkin filosofian kysymyksenasettelut ja osoittaa niiden ihmiskeskeisyyden seuraukset. Tämän ongelman juuret Meillassoux paikantaa Immanuel Kantin ajatuksiin.

Sarjan muut kirjat

Alain Badiou: Apostoli Paavali. Suom. Janne Porttikivi (2011)

Michel Foucault: Sanat ja asiat. Suom. Mika Määttänen (2010)

Michel Foucault: Seksuaalisuuden historia 1–3. Suom. Kaisa Sivenius (uusi laitos 2010)

Jean-Luc Nancy: Filosofin sydän (Corpus & Tunkeilija). Suom. Susanna Lindberg sekä Elia Lennes & Kaisa Sivenius (2010)

Paul Virilio: Pakonopeus. Suom. Mika Määttänen (1998)

Georges Bataille: Noidan oppipoika. Suom. Tiina Arppe (1998)

Michel Foucault: Seksuaalisuuden historia 1–3. Suom. Kaisa Sivenius (1998)

Norbert Elias: Saksalaiset. Suom. Paula Nieminen (1997)

Luce Irigaray: Sukupuolieron etiikka. Suom. Pia Sivenius (1996)

Emmanuel Levinas: Etiikka ja äärettömyys. Suom. Antti Pönni & Outi Pasanen (1996)

Jean-Luc Nancy: Corpus. Suom. Susannna Lindberg (1996)

Jean Baudrillard: Lopun illuusio. Suom. Mika Määttänen (1995)

Giorgio Agamben: Tuleva yhteisö. Suom. Jussi Vähämäki (1995)

Michel Maffesoli: Maailman mieli. Suom. Mika Määttänen (1995)

Jürgen Habermas: Järki ja kommunikaatio. Suom. Jussi Kotkavirta (1994, 2., uud. p.)

Paul Virilio: Katoamisen estetiikka. Suom. Mika Määttänen (1994)

Roland Barthes: Mytologioita. Suom. Panu Minkkinen (1994)

Gilles Deleuze & Felix Guattari: Mitä filosofia on? Suom. Leevi Lehto (1993)

Julia Kristeva: Puhuva subjekti. Suom. Pia Sivenius, Tiina Arppe, Kirsi Saarikangas, Helena Sinervo & Riikka Stewen (1993)

Norbert Elias: Kuolevien yksinäisyys. Suom. Jari ja Paula Nieminen (1993)

Gilles Deleuze: Autiomaa. Toim. Jussi Kotkavirta, Keijo Rahkonen & Jussi Vähämäki. Suom. Leevi Lehto ym. (1992)

Julia Kristeva: Muukalaisia itsellemme. Suom. Päivi Malinen (1992)

Jean Baudrillard: Ekstaasi ja rivous. Suom. Panu Minkkinen (1991)

Gianni Vattimo: Läpinäkyvä yhteiskunta. Suom. Jussi Vähämäki (1989)

Laita hyvä kiertämään: