John Haldon: Bysantin historia

Bysantin perusta syntyi, kun keisari Konstantinus I Suuri perusti vuonna 330 Konstantinopolin ja teki siitä Rooman imperiumin pääkaupungin, uuden Rooman. Kaupungin ympärille muotoutunut Itä-Rooman keisarikunta yhdisti Euroopan, Aasian ja Afrikan rajalla monia kansoja ja kulttuureja yhteisen kristillisen ja kreikankielisen hallinnon alle.

Juuri Bysantin kautta antiikin kirjallinen ja kielellinen perinne välittyi eteenpäin sekä islamilaiseen maailmaan että myöhemmin Länsi-Euroopan renessanssihumanisteille.

Bysantin historia on kokonaisesitys Bysantin lähes tuhatvuotisesta valtakunnasta. Se käsittelee valtakamppailujen, sotien ja kulttuurielämän lisäksi yhteiskunnan toimintatapoja ja talouselämää sekä etsii niistä selityksiä valtakunnan kukoistukselle ja lopulta kukistumiselle vuonna 1453.

”Konstantinus ymmärsi, ettei keisarikuntaa enää voinut hallita Roomasta tehokkaasti yhtenä kokonaisuutena. Hän siirsi pääkaupungin idemmäksi Byzantioniin muinaisen Megaran siirtokunnan alueelle ja antoi sille uuden nimen, Konstantinoupolis, ”Konstantinuksen kaupunki”. Kaupungin sijainti Bosporin salmessa oli strateginen, sillä keisari saattoi ylläpitää sieltä yhteyksiä sekä länteen että itään.”

”Huomattavasti alivoimaisen keisarin armeijan ja heidän läntisten liittolaistensa urheasta vastarinnasta huolimatta janitsaarien valiojoukot onnistuivat viimein ylittämään muurit 29. toukokuuta vuonna 1453. Viimeinen keisari Konstantinos XI kuoli hyökkäyksessä, mutta hänen ruumistaan ei koskaan löydetty. Konstantinopolista tuli osmanien uusi pääkaupunki ja jäljellä olleet Egeanmeren saaret liitettiin osaksi osmani-imperiumia.”

Sisällys

Karttaluettelo
Esipuhe suomalaiseen laitokseen
Johdanto

I VIIMEINEN ANTIIKIN YHTEISKUNNISTA
1. Rooman valtakunnan murros (n. 300–741)
Rooman valta päättyy
Bysantti muotoutuu: Iustinianus I:stä Leon III:een (527–741)
2. Keskiaikainen keisarikunta (n. 741–1453)
Bysanttilainen kansanyhteisö: Konstantinos V:stä Basileios II:een
Poliittinen auringonlasku ja kulttuuriperintö:
Konstantinos VIII:sta vuoteen 1453

II BYSANTIN MAAILMA
3. Bysantin maat ja kansat
Katsaus Rooman myöhäiseen keisariaikaan
Liikenneyhteydet
Kansat ja kielet
Taloudelliset voimavarat: maataloustuotanto ja käsiteollisuus
4.Bysantin valtio
Taloudelliset mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen
Valtio ja hallinto
Verot: tarve, määritys ja kerääminen
Armeijat ja laivastot
5.Elämä kaupungeissa ja maaseudulla
Roomalainen kaupunki ja sen ympäristö
Muutoksen aika: poliksesta kastroksi
Maaseutuyhteisö
Kaupungit ja kauppa
6.Bysantin poliittinen järjestelmä
Rooman myöhäisen keisariajan senaatti
Uusi järjestys
Keskibysanttilaisen kauden ylimystöt
Aristokraatit ja arkontit
Virkamiehistö
7.Kirkko, valtio ja uskonto
”Valtion kirkon” kehittyminen 300–600-luvulla
Kirkollishallinto
Keisarit ja patriarkat: hengellinen vaikutusvalta ja maallinen mahti
Luostarit: erämaa keskellä kaupunkia
Kiistat idän ja lännen kirkon välillä
8.Valta, taide ja perinne Bysantissa
Kirjallinen ja kuvallinen esittäminen
Bysantti – viimeinen antiikin yhteiskunnista

Jälkisanat
Sanasto
Liite 1: Bysantin keisarit
Liite 2: Kronologia
Liite 3: Lisälukemistoa luvuittain
Hakemisto

Karttaluettelo
Kartta 1, sivu 43: Prefektuurit ja provinssit noin vuonna 565.
Kartta 2, sivu 44: Bysantin keisarikunta noin vuonna 602.
Kartta 3, sivu 51: Bysantin keisarikunta keisari Leon III:n hallituskauden alussa noin vuonna 717.
Kartta 4, sivu 60: Bysantin keisarikunta 900-luvulla.
Kartta 5, sivu 64: Bysantin keisarikunta vuosina 1025–1176.
Kartta 6, sivu 70: Bysantin keisarikunta vuosina 1204–1240.
Kartta 7, sivu 75: Bysantin keisarikunta ja sen ympäristö noin vuosina 1350–1453.
Kartta 8, sivu 84: Bysantin keisarikunta keisari Iustinianus I:n kuoleman jälkeen noin vuonna 565.
Kartta 9, sivu 87: Vähä-Aasia – maasto ja liikenneyhteydet.
Kartta 10, sivu 88: Balkanin niemimaa – maasto ja liikenneyhteydet.
Kartta 11, sivu 96: Kauppa ja maankäyttö.

Kirjoittaja

John Haldon on kansainvälisesti tunnettu Bysantin-tutkija. Hän toimii historian ja Kreikan tutkimuksen professorina Princetonin yliopistossa.

 

Esipuhe suomalaiseen laitokseen

Minulle on suuri etuoikeus ja ilo saada nähdä tämä Bysantin historian johdantoteos myös suomenkielisenä versiona. Etuoikeutena pidän sitä, että saan esitellä bysanttilaista yhteiskuntaa sellaiselle lukijakunnalle, jolla ei välttämättä aikaisemmin ole ollut mahdollisuutta perehtyä Bysantin-tutkimuksen uusiin virtauksiin. Iloinen taas olen siitä, että olen voinut olla yhteydessä suomalaisiin kollegoihini, joiden älyllinen vireys ja innostus on viime vuosina auttanut edistämään Bysantin historian tutkimusta ja tuntemusta. Toivonkin, että tästä teoksesta on avuksi ja kannustukseksi heidän tulevissa tutkimustöissään.

Monet ystäväni ja kollegani ovat tavalla tai toisella auttaneet minua kirjoitustyössäni. Erityismaininnan ja -kiitokset ansaitsevat myös kaikki oppilaani, joita olen saanut opettaa yli kahdenkymmenen vuoden aikana. Teokseni onkin suunnattu pääosin opiskelijoille sekä sellaisille lukijoille, jotka haluavat syventää Bysantin-tuntemustaan romantisoivia kertomuksia ja taideteosluetteloita pidemmälle. Haluan myös kiittää James Morrisia ja Rosemary Morrisia, jotka lukivat ystävällisesti käsikirjoitukseni sen luonnos­vaiheessa ja esittivät paljon arvokkaita kommentteja. Mikäli en ole pystynyt toteuttamaan kaikkia heidän parannusehdotuksiaan, voin vain vedota ajan rajallisuuteen ja kustantajani toivomuksiin teoksen pituudesta! Vielä erityisesti olen kiitollisuudenvelassa Anthony Bryerille, joka ensimmäisenä avasi silmäni Bysantille ja auttoi minua kysymään oikeita kysymyksiä. Hänen halunsa ja kykynsä jakaa Bysantin-tuntemusta yleistajuisesti on innoittanut myös omaa työtäni, ja tämän teoksen onkin tarkoitus olla tunnustus näille Bryerin päämäärille ja saavutuksille.

Princeton
John Haldon

Laita hyvä kiertämään: