Marjukka Kenttälä, Lasse Koskela, Saija Pyhäniemi & Tuomas Seppä (toim.): Monikulttuurisen maamme kirja

Monikulttuurisen maamme kirja johdattaa suomen kielen opiskelijat suomalaisten tekstien maailmaan sekä auttaa heitä ymmärtämään sanoja, asioita ja niiden taustoja.

Teos valaisee Suomen historian keskeisiä tapahtumia ja selvittää suomalaisuuden peruspiirteitä. Se esittelee suomalaista kirjallisuutta ja kulttuuria runsain tekstinäyttein Runebergista Irwin Goodmaniin. Tekstien ymmärtämistä helpottavat niihin liitetyt taustatiedot ja vaikeiden sanojen selitykset. Mukana on myös tekstejä, jotka toistavat, muuntelevat tai pilkkaavat suomalaisen kulttuurin merkkiteoksia. Teos ei pyri opettamaan samanlaista suomalaisuutta kaikille, vaan se lähtee ajatuksesta, että maassamme on aina ollut monenlaista suomalaisuutta.

Monikulttuurisen maamme kirja on kiinnostavaa ja tarpeellista luettavaa sille, joka haluaa perehtyä suomalaiseen nykypäivään ja kulttuurisiin ilmiöihin. Se toimii oivana apuna suomen kieltä ja suomalaista yhteiskuntaa opiskelevalle ulkomaalaisille ja on tervetullut apuneuvo myös suomalaiselle lukiolaiselle. Hauskaa luettavaa se on myös kenelle tahansa Suomessa asuvalle tai asuneelle, jolta monen asian syvempi kulttuurinen merkitys on mennyt sivu suun asian tuttuuden ja arkisuuden vuoksi.

Toimittajat

Marjukka Kenttälä toimii yliopisto-opettajana Helsingin yliopiston kielikeskuksen Kielipalveluissa. Hän on opettanut suomea toisena kielenä kauan ja kirjoittanut suomen kielen oppikirjoja.
Lasse Koskela
on kirjallisuudentutkija ja kriitikko, joka työskentelee Helsingin yliopiston kirjastossa humanistisen alan tietoasiantuntijana.
Saija Pyhäniemi
 työskentelee opintoasiansuunnittelijana Helsingin yliopistossa. Hän on opettanut suomea niin alkeistasolla kuin edistyneemmillekin.
Tuomas Seppä
on Gaudeamuksen kustannusjohtaja.

”1970-luvulla rocklyriikka alkoi olla entistä selvemmin osa suomalaista kulttuuria. Tällöin syntyi ns. suomirock, joka ottaa usein kantaa[1] suomalaisen yhteiskunnan ilmiöihin. Muusikot[2] tekivät laulujensa sanat itse, ja kirjoittivat ne suomeksi. Eikä enää laulettu vain seksikkäistä tai kaivatuista[3] naisista, vaan lähestyttiin arjen tavallista elämää yhteiskuntakriittisestä[4] näkökulmasta. (…) Monissa sanoituksissaan Tuomari Nurmio kuvaa suomalaista elämää köyhien ja syrjäytyneiden[5] näkökulmasta. Hänen kappaleissaan kerrotaan baarien istuskelijoista, parakeissa[6] asuvista työmiehistä ja muista vähävaraisista[7] ihmisistä.”

[1] ottaa kantaa, esittää mielipide, olla jotakin mieltä
[2]
muusikko, musiikin tekijä
[3]
kaivattu, ihminen jota joku kaipaa
[4]
yhteiskuntakriittinen, sellainen joka huomaa epäkohtia eli huonoja asioita yhteiskunnassa
[5]
syrjäytynyt, syrjään jäänyt t. jätetty, huonossa asemassa oleva, köyhä
[6]
parakki, tilapäinen, usein pieni asunto, kevyt mökki
[7]
vähävarainen, köyhä

Laita hyvä kiertämään: