Pimeä aika valaisee keskiajan elämää

Jaakko Tahkokallio (Kuva: Marko Oja/ Kansalliskirjasto)

Haastattelimme historioitsija Jaakko Tahkokalliota keskiaikaan liittyvistä myyteistä. 

Keskiajan suosio ei näytä heikkenemisen merkkejä. Tietokirjojen, historiallisten romaanien ja fantasiakirjallisuuden lisäksi aikakausi herää eloon säännöllisesti myös televisiosarjoissa ja elokuvissa. Mutta onko kuva keskiajasta väkivallan ja taikauskon täyttämänä pimeänä aikakautena totuudenmukainen? Miltä elämä on todella näyttänyt?

Kansalliskirjastossa työskentelevän historioitsija Jaakko Tahkokallion uutuuskirja Pimeä aika käy läpi erilaisia keskiaikaan liittyviä sitkeitä käsityksiä ja myyttejä ja tarjoaa samalla kurkistusikkunan vahvoja mielikuvia herättäviin vuosisatoihin. Haastattelimme Tahkokalliota kirjan teemoista ja keskiajan viehätyksestä.

Sinulta on ilmestymässä teos nimeltä Pimeä aika, jossa avataan keskiajasta vallitsevia väärinkäsityksiä sekä aikakautta ylipäänsä. Millaisia usein toistuvia myyttejä keskiajasta näkee?

Keskiaika nähdään aikakautena, jolloin kehitys pysähtyi ja ihmiset elivät sorron alla. Kirkon kuvitellaan olleen kaikkivoipa mahti, joka hallitsi ihmisten elämää ja esti aktiivisesti tieteen kehityksen. Ja tietenkin kirkko poltti noitia. Keskiaikaa pidetään myös erityisen julmana ja väkivaltaisena ajanjaksona

Keskiaika on vahvasti esillä niin televisiosarjoissa, elokuvissa kuin fantasiakirjallisuudessakin. Mistä luulet sen suosion johtuvan?

Keskiaika tarjoaa puolisatumaailman, joka on samaan aikaan tuttu ja vieras. Jossain mielessä katsoja tai lukija voi ajatella, että tuolta mekin tulemme – tuollaista oli ennen, kuin kaikesta tuli monimutkaista. Hyvät olivat hyviä, pahat pahoja ja poliittiset suhteet perustuvat uskollisuudelle, eivät byrokratialle. Keskiajalle, tai keskiaikaa muistuttavaan fantasiamaailmaan on helppo luoda moraalisesti kutkuttavia tarinoita. Ja ovathan ritarit, linnat ja prinsessat jännittäviä!

Toistuuko populaarikulttuurissa usein jokin tietty harhakäsitys keskiajasta? Kerro jokin esimerkki!

Näitä on useita. Vaikkapa käsitys siitä, että keskiajan aseet olivat raskaita astaloita, joilla ruhjottiin voimien takaa hakkaamalla, toistuu sitkeästi niin kirjoissa kuin elokuvissa ja televisiosarjoissakin. Filmillä tai ruudulla ei käytännössä koskaan näe uskottavaa keskiaikaista miekkaottelua. Tämä yhtenä hyvin konkreettisena esimerkkinä.

Keskiaika on pitkään tunnettu pimeänä aikana täynnä väkivaltaa, kurjuutta ja taikauskoa. Miksi on tärkeää avata ajanjaksoon liittyviä myyttejä?

Miksi ylipäätään on parempi tietää kuin kuvitella asioita historiasta? Käsityksemme menneisyydestä vaikuttaa suoraan siihen, miten näemme oman paikkamme maailmassa. Luulo ei tässäkään yhtälössä ole tiedon väärtti. Kun keskiaika maalataan mahdollisimman tummilla sävyillä, uuden ajan edistys loistaa tietysti sitäkin kirkkaampana. Mutta minusta on parempi suhteuttaa oma aikamme menneeseen tutkimustiedon kuin vetävän tarinan kautta.

Kirjoitat ensimmäistä yleisteostasi keskiajasta. Millainen kokemus kirjoittaminen on ollut?

Se on ollut innostavaa ja ehkä yllättävänkin suoraviivaista. Olen pyöritellyt tämän kirjan juttuja mielessäni viimeiset kaksikymmentä vuotta. Tiesin siis aika hyvin, mitä haluan sanoa. Sain kirjaa varten neljän kuukauden apurahan Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnalta. Sen turvin pystyin olemaan vapaalla päivätöistäni ja keskittymään sanomaan sanottavani niin hyvin kuin osasin. Raakaversio kirjan tekstistä valmistui noiden kuukausien aikana.

Miten olet itse päätynyt keskiajan tutkimuksen pariin?

Ryhdyin tutkimaan keskiaikaa tavallaan juuri näiden pimeään aikaan liittyvien mielikuvien vuoksi. Olin lukion jälkeen erityisen kiinnostunut modernin maailmankuvan ja tieteen synnystä. Halusin oppia ymmärtämään sitä ”pimeää aikaa”, josta moderni kehittyi. Lopulta keskiaika osoittautui niin kiinnostavaksi, että päädyin tutkimaan sitä, enkä vaikka uuden ajan alkua. Minusta tuntui silloin, että keskiajan historiassa oli enemmän isoja asioita selvitettävänä – ainakin itselleni. Ja, kuten sanottua, ritarit ja linnat ovat minusta jännittäviä.

 

Lue lisää kirjasta

Tilaa

Jaakko Tahkokallio, FT, työskentelee Kansalliskirjastossa keskiaikaisten aineistojen ja vanhojen karttojen parissa. Hän on aiemmin toiminut historiantutkijana Helsingin yliopistossa ja Lontoon King’s Collegessa.

Laita hyvä kiertämään: