Kirjoittajavieras: Jyrki Kallion kääntämä Jade-trilogia johdattaa Kiinan pysyvimpien arvojen pariin

Lohikäärmeistä ja jumalista, krokotiileista ja kaakeista, Taivaan tahdosta, koti-ikävästä ja Kiinan keisareista voi lukea ihmeellisiä kertomuksia pienen kielialueen pohjoisella kielellä, suomeksi. Jyrki Kallio on tehnyt harvinaisen työn kääntämällä suoraan kiinan kielestä suomeksi valikoimansa tekstit Guwen guanzhi -antologiasta, joka sisältää Kiinan klassisen proosan parhaat kirjoitukset. Antologiaa voi merkitykseltään löyhästi verrata Kalevalaan tai Maamme-kirjaan Suomessa. Kallion suomennostyö on tiettävästi Guwen guanzhin ensimmäinen kattava käännös länsimaiselle kielelle.

”Miksi ei Kiina?”, kysyy Kallio. Kiina on valtava maa, jolla on ikivanha kulttuuri sekä kieli, jota sadat miljoonat puhuvat. Nimenomaan klassisesta kiinasta, ”Itä-Aasian latinasta”, Kallio kiinnostui kiinalaisen kirjallisuuden kautta. Pertti Niemisen käännöstyöt, esimerkiksi Keskitie-kokoelma, tekivät vaikutuksen. ”Näistä teksteistä heräsi kiinnostus Kiinaan ja kiinalaisuuteen, mutta tuli tehtyä aika pitkä kierros nyky-Kiinan kielessä ja kulttuurissa ennen kuin palasin näihin vanhoihin teksteihin”, Kiinassa välillä opiskellut ja työskennellyt Kallio sanoo.

Kirjoitusmerkkien kieli

Kallio aloitti kiinan opinnot omin päin jo lukiolaisena. Oppimateriaalit kasetteineen hän tilasi suoraan Kiinasta. ”Jouduin hakemaan kasetit tullipostista Tampereelta, kun luultiin, että pakkauksessa oli kasettinauhuri.” Opinnot jatkuivat lukion jälkeen Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa, jossa oli muiden opintojen ohella mahdollisuus lukea myös kiinaa. Pienissä opiskelijaryhmissä opiskelu oli tehokasta, ja aktiiviset opettajat järjestivät iltaisin ja viikonloppuisin keskustelukursseja myös kotonaan.

Kallion mielestä kuka tahansa voi oppia kiinan kieltä kirjoitusmerkkeineen. Merkkejä on kaiken kaikkiaan peräti 50 000, mutta jo 3000 merkkiä osaava pystyy lukemaan sanomalehtiä ja populaarikirjallisuutta. Kiinan kieltä myös opettava Kallio pitää kiinaa mahdollisuuksien kielenä eri tavoin lahjakkaille opiskelijoille. ”Jos ääntäminen tuntuu vaikealta, voi olla kirjoitusmerkeissä tosi haka.”

jyrkik1Klassisen proosan parhaat

”Törmäsin Guwen guanzhi -antologiaan sattumalta, kun ollessani Pekingissä suurlähetystössä töissä halusin parantaa klassisen kiinan taitoani. Opettaja valitsi oppimateriaaliksi Guwen guanzhin, mikä oli aluksi shokki – ei sanastoja eikä harjoituksia vaan ainoastaan teksti ja viitteistys, molemmat klassisella kiinalla.” Kallio huomasi pian, että antologian tarinat olivat tavattoman mielenkiintoisia.

”Suomeen palattuani aloin kieliharjoittelumielessä kääntää antologian tekstejä. Sattumoisin puhuin hankkeestani Matti Nojoselle, joka oli kääntänyt pöytälaatikkoon Sunzia.” Kallio ja Nojonen saivat omissa käännöstöissään apua toisiltaan, ja kirjojen kustantajaksi löytyi Gaudeamus. Ensimmäisenä Kallion käännöstyönä ilmestyi vuonna 2005 Jadekasvot. Se sisältää Guwen guanzhin vanhimpia tekstejä, jotka ovat 300-luvulta ennen ajanlaskun alkua. Kallio jatkoi suomennosurakkaansa kronologisessa järjestyksessä, ja vuonna 2007 ilmestyi Jadelähde ja 2008 Jadepeili, jossa uusimmat tekstit ovat 1600-luvulta.

Puheen voi pitää krokotiileillekin

Suomalaisille kiinalainen runous on etenkin Pertti Niemisen ja Pertti Seppälän käännöstyön ansiosta ollut tuttua, mutta proosaa on ennen Kallion käännösten valmistumista käännetty vähän. Guwen guanzhin toisinaan veijarimaisia, toisinaan herkkiä ja toisinaan juhlavia proosatekstejä yhdistää moraalinen sanoma. Jade-trilogian lukija pääsee tutustumaan kiinalaisten pysyvimpiin arvoihin, kungfutselaiseen etiikkaan ja Kiinan historian vaiheisiin.

Jade-trilogian ensimmäisen osan otsikoksi valikoitunut ’jadekasvot’ on kohtelias ja kunnioittava puhuttelu, jolla lähestytään jalosukuista, hienopiirteistä henkilöä. Juhlava kohteliaisuus ei suinkaan ole Guwen guanzhin tekstien ainoa tyylilaji. Esimerkiksi Jadelähteeseen sisältyvässä Han Yun ’Krokotiileille’-katkelmassa vähäisiin vaikutusmahdollisuuksiinsa suuressa koneistossa tympääntynyt pikkuvirkamies pitää ironisen puheen krokotiileille. ”Koska olen Taivaan pojan määräyksestä tullut tänne virkamieheksi, en kerta kaikkiaan voi muuta kuin panna koko mieskuntoni teitä krokotiileja vastaan. / Sikäli kun teillä krokotiileilla on ymmärrystä, kuulkaa tämän prefektin sanoja!”

Kääntäjä ratkoo kieltä kuin dekkaria

Onko klassinen kiina suomennettuna väistämättä kääntäjän kieltä? ”Klassinen kiina on runollinen lyhennekieli, kielimuoto, joka ei ole koskaan heijastanut puhuttua kieltä. Siitä puuttuvat sidesanat, esimerkiksi syy-seuraussuhteita ja aikajärjestystä selventävät konjunktiot. Klassisen kiinan luettavaan muotoon saaminen edellyttää muokkaamista”, Kallio kertoo. Hänen käännöstöissään on tärkeänä osana mukana selventävät viitteet, ja kiinan kielestä kiinnostuneiden iloksi kirjoissa on mukana myös tekstit alkukielellä kokonaisuudessaan. Kallio on tyytyväinen kirjojen ulkoasuun, jonka on suunnitellut Jukka Aalto.

Guwen guanzhi on alun perin laadittu teini-ikäisille lukukirjaksi. Tarkoituksena on ollut parantaa lukijoiden omia kirjoitustaitoja sekä myös perehdyttää kungfutselaiseen arvomaailmaan, jossa ihanteita ovat esimerkiksi ihmisyys, hyve, säädyllisyys, huomaavaisuus ja rationaalisuus. ”Pyrin valitsemaan suomalaisille lukijoille kiinnostavia, Kiinassa tunnettuja tekstejä, jotka samalla rakentaisivat siltaa kiinalaisen kulttuuriperinnön ja suomalaisuuden välille”, Kallio sanoo.

Kaiken yllä on taivaan tahto

Jade-trilogiassa toistuu käsite ’taivaan tahto’. Mitä se tarkoittaa, jumalaako? ”Taivas on hyvin vanha kiinalainen käsite. Taivaalla on tahto. Se ei kuitenkaan ole persoonallinen vaan abstrakti, kaiken yläpuolella vaikuttava persoonaton, moraalinen voima. Taivas ilmaisee tahtonsa mutta ei ole toimija – ihmisten on itse löydettävä oikea tie. Jos hallitsijat toimivat moraalisesti oikein, he noudattavat taivaan tahtoa.”

”Ihmiset nähdään osana laajaa ajan ja tapahtumien virtaa. Tämä tekee ihmisistä tietyllä tavalla pieniä. Kiinassa historia on pitkä ja maailma suuri, nykyhetki silmänräpäys ja ihmisen vaikutusmahdollisuudet vähäiset”, Kallio kuvaa.

Ulkopoliittisessa instituutissa ulkoministeriön lähettämänä vierailevana tutkijana tällä hetkellä työskentelevällä Kalliolla on Jade-trilogian valmistumisen jälkeen uusia kirjahankkeita suunnitteilla. ”Kungfutselaisuuden pääteoksesta ’Keskustelut’ ei ole olemassa kokonaista, ajantasaista suomennosta. Haluaisin tehdä kriittisen käännöksen, jossa huomioitaisiin uudet arkeologiset tekstilöydöt ja uusin tutkimus.”

Tulevien töiden valmistumista odotellessa Kallio suosittelee kungfutselaisuuden tiivistelmänä esimerkiksi Jadepeilin tekstiä ’Kirjoitusten arvostamisen paviljonki’, joka tuntuu osallistuvan kriittisesti myös suomalaisessa yhteiskunnassa ajankohtaisiin keskusteluihin. ”Ajassamme arvostetaan tehokkuutta ja hyötyä sekä palvotaan harhaoppeja – sellainen on kirjoitusten sotkemista. Se, että opiskellaan sananselitystä, harjoitetaan ulkolukua ja resitointia sekä täytetään Taivaanpiirin ihmisten korvat ja silmät pinnallisella ja pikkuviisaalla lumeella, on kirjoitusten häpäisemistä.”

***
Jyrki Kallio toivoisi saavansa lukijoilta palautetta kirjoistaan. Sitä voi lähettää kustantajan kautta (info@gaudeamus.fi).

(tiedotus, 8.9.2009)

Kirjoittajavieras-haastattelusarjassa tutustutaan Gaudeamuksen kirjoittajiin.

Laita hyvä kiertämään: