Kirjoittajavieras: Marjukka Kenttälä kannustaa sukeltamaan suomen kieleen

Kirjoittajavieras-haastattelusarjassa tutustutaan Gaudeamuksen kirjoittajiin.

Suomen kielen opettaja ja oppikirjailija Marjukka Kenttälä sai kipinän kielen opettamiseen jo pikkutyttönä saatuaan ystäväksi Puolan suurlähetystön virkailijan tyttären. Kuusivuotiaiden ystävysten leikeissä yhteinen kieli oli tarpeen, ja Kenttälä yritti parhaansa mukaan opettaa ystävälleen suomea. Silloin ja edelleen Marjukka Kenttälää kiinnosti vuorovaikutus. ”Miten yhteinen toiminta onnistuu, kun yhteisiä sanoja on vähän?”

”Opiskelin aluksi Turun kieli-instituutissa kielenkääntäjäksi. Olin kuitenkin aina kiinnostunut suomen kielestä ja ajattelin, että opetustyö sopisi minulle paremmin. Pyrin Helsingin yliopistoon, sain opiskelupaikan ja aloin opiskella suomen lisäksi fennougristiikkaa, kotimaista kirjallisuutta, germaanista filologiaa, didaktiikkaa ja arkeologiaa. ”Omana opiskeluaikanani ainevalintoja ei ajateltu pelkästään hyödyn ja järjen näkökulmasta. Valitsin mielenkiintoni mukaan mahdollisimman kivan aineyhdistelmän. Kaikesta on ollut myöhemmin työssäni hyötyä!”

Filosofian maisteriksi valmistunut Kenttälä innostui suomi toisena kielenä -opetuksesta tavattuaan suomen kielen laitoksella suomea hyvin puhuvia ulkomaalaisia opiskelijoita ja heidän opettajiaan. Hän aloitti opetustyöt yliopistossa vuonna 1989 ja toimii nykyään yliopisto-opettajana Helsingin yliopiston kielikeskuksen Kielipalveluissa, joka järjestää maksullisia, kaikille avoimia kielikursseja ja räätälöityjä kursseja esimerkiksi yrityksille. Kielipalvelujen kursseille osallistuu paljon Helsingin yliopiston ulkomaalaisia opiskelijoita, tutkijoita ja eri laitosten henkilökuntaa.

Suomen kieltä haluavat oppia yritysten tai organisaatioiden palveluksessa olevat muualta tulleet työntekijät, joiden on opittava kieltä työn tarpeisiin. Toinen yleinen syy on sosiaalinen: kieltä haluavat oppia henkilöt, jotka seurustelevat tai ovat naimisissa suomalaisen kanssa. ”Tosin näitä sosiaalisia syitä voi ilmaantua niillekin, jotka ovat alun perin tulleet Suomeen työn takia”, Marjukka Kenttälä hymyilee.

Kirjat syntyivät oppijoiden tarpeisiin

Kenttälän omilla kursseilla lähdetään liikkeelle hyvin konkreettisista asioista. ”Partitiivia opettaessani saatan viedä tunnille vaikkapa kukkia, pippuria ja käsivoidetta.” Tavoite on nimenomaan se, että opiskelija oppii käyttämään kieltä. ”Tähän keskitytään myös kirjoissani”, Marjukka Kenttälä sanoo.

”Halusin tehdä oppikirjan, jossa olisi paljon elämää, ihmissuhteita ja lämpöä”, Kenttälä kertoo. Oppilailta saatu palaute ohjasi kirjan laatimista. Kieliopit ja muu lähdekirjallisuus, muun muassa frekvenssisanakirja, olivat ahkerassa käytössä. ”Oppikirjan sanaston täytyy auttaa oppijoita arkielämässä.” Kirjoitettuun kieleen pohjautuvan frekvenssisanakirjan ohella tarvittiin tietysti arkikielen kuuntelemista ja tervettä järkeä: laturi ja jauheliha ovat tarpeellisia sanoja, vaikka niitä ei frekvenssisanakirjan kärkisijoilta löytyisikään.

Oppikirjan tekeminen vei nelisen vuotta. Marjukka Kenttälä korostaa oppilaiden kanssa tehdyn työn ohella vanhemmilta opettajilta ja saman alan opiskelukavereilta saamaansa tukea ja palautetta. Opettajakollegoiden kommentit auttoivat kirjan laatimisessa.

Näin syntyivät Kenttälän suomen kielen alkeis- ja jatko-oppikirjat Kieli käyttöön 1 ja 2. Ne ovat olleet laajasti käytössä kymmenisen vuotta. ”Kymmenessä vuodessa elämä ehtii muuttua. Sanasto elää, ja esimerkiksi kännykät ja tietokoneet ovat nyt jokapäiväisiä asioita. Elämän kuvauksen oppikirjassa täytyy vastata todellisuutta”, Marjukka Kenttälä sanoo. Tämän takia Kieli käyttöön -kirjoja nykyaikaistettiin ja syntyi Suomi sujuvaksi 1, jolle on myöhemmin luvassa myös jatko-osa. Suomi sujuvaksi -kirjan sisältö tuotiin myös lähemmäs nuoria aikuisia ja heidän maailmaansa, kun Kieli käyttöön soveltuu myös lasten opettamiseen.

Suomen kieli solisee ja lätisee

Onko suomen kieli sijamuotoineen päivineen niin mahdottoman vaikeaa kuin sanotaan? ”Riippuu vaatimustasosta. Kaikki kielet ovat vaikeita, jos vaatii itseltään, että oppii kielen lyhyen ajan sisällä täydellisesti”, Marjukka Kenttälä sanoo. Hän kannustaa opiskelijoitaan suhtautumaan kieleen leikkimielisesti ja käyttämään kieltä rohkeasti arkielämän tilanteissa. ”Siten oppii ymmärtämään puhuttua kieltä ja ilmaisemaan itseään luontevasti.”

Jotta oppisi kielen, motivaation on oltava vahva: on koettava todella tarvitsevansa uutta kieltä. ”Tarvitaan alkupyrähdys – täytyy päättää, että nyt sukellan tähän kieleen”. Alussa on omaksuttava sen verran laaja sanavarasto, että pystyy muodostamaan lauseita. Myös tieto muista, aiemmin opituista kielistä auttaa. Uusi kieli liitetään osaksi olemassa olevaa ilmaisuvarastoa, mukaan muiden kielten ketjuun.

”Pidän itse suomen kielen tavasta ilmaista asioita. Subjektittomia, nollapersoonaisia lauseita käytetään paljon. Monet sanat ovat hauskan onomatopoeettisia – lirisee, lätisee, pirisee, pärisee, kilisee ja suhisee. Kielen rakenne on selkeä ja looginen”, Kenttälä sanoo.

Opettaminen palkitsee

Marjukka Kenttälä sanoo, että parasta hänen työssään on tietysti vuorovaikutus. Opettaminen on kiitollista työtä: tulokset näkyvät nopeasti. Oppilaat alkavat puhua alkeiskurssin aikana.” Hauska tilanne oli sekin, kun oppilaan tyttöystävälle tarkoitettu ”hei muru!” -tekstiviesti kilahti vahingossa opettajan puhelimeen. Samalla tuli todistettua, että kieli oli saatu käyttöön ja opettajan numerokin tallennettu puhelimeen kaiken varalta.

”Käytän opetuksessani paljon draamaa. Kerron myös mielelläni pikku juttuja elämästäni, ehkä vähän liikaakin. On mukavaa heittäytyä opetukseen koko persoonallisuudella”, Kenttälä sanoo. Kielen ilmaisuja voi oppia hauskasti vaikkapa tilannekomiikan myötä.

Vapaa-aikanaan Marjukka Kenttälä lukee ja kirjoittelee mielellään. Erilaisiin tekstilajeihin liittyvä kiinnostava tulevaisuuden kirjahanke on myös vireillä yhdessä Lasse Koskelan ja Tuomas Sepän kanssa. Tekeillä on kahden kulttuurin välissä oleville uussuomalaisille tarkoitettu suomalaisen kirjallisuuden lukemisto.

Suomen kielestä ja opettamisesta tuli Marjukka Kenttälälle ammatti ja kiehtova harrastus. ”Tämä on luovaa ja itsenäistä työtä, jota suosittelen ehdottomasti!”

(tiedotus 14.4.2009)

— Teokset

» Kieli käyttöön 1. Suomen kielen alkeisoppikirja
» Kieli käyttöön 2. Suomen kielen jatko-oppikirja
» Suomi sujuvaksi 1

Kieli käyttöön -kirjojen äänitteitä saa ostaa mm. Yliopistopainon välitysmyynnistä. Suomi sujvaksi -kirjalle on luvassa jatkoa sekä äänitteitä lähiaikoina.

Laita hyvä kiertämään: