Päivi Kupias & Raija Peltola: Perehdyttämisen pelikentällä

9789515707680Perehdyttämistä pidetään kiistatta tärkeänä osana työssä onnistumista. Hyvän perehdyttämisen nähdään tuovan etuja sekä tulokkaalle, vastaanottavalle työyhteisölle että koko organisaatiolle. Perehdyttäminen voidaan nähdä kapeasti tulokkaan opastamisena ja sopeuttamisena työtehtäviinsä. Yhä useammin se nähdään kuitenkin kehittymismahdollisuutena koko työyhteisölle ja organisaatiolle. Tulokkaan osaamista ja näkökulmia halutaan hyödyntää jo perehdyttämisvaiheen aikana.

Perehdyttämisen pelikentällä -kirjassa tarkastellaan perehdyttämistä laajasti, aina lainsäädännöllisistä vaatimuksista yksittäisen perehdyttämistilanteen onnistumisen edellytyksiin. Kirjoittajat liittävät perehdyttämisen organisoinnin ja suunnittelun osaksi yritysten ja organisaatioiden menestyskonseptia. Perehdyttämistä ei voi eikä kannata kopioida, vaan se on luotava osaksi organisaation tapaa menestyä markkinoilla tai toteuttaa perustehtäväänsä.

Perehdyttämisen osallistuu monia toimijoita. Teoksessa käsitellään esimiesten, perehtyjien, henkilöstöammattilaisten, vastaanottavien työyhteisöjen sekä nimettyjen perehdyttäjien näkökulmia perehdyttämiseen. Vaikka yrityksen perehdyttämisen rakenteet olisivatkin tarkkaan mietittyjä ja kunnossa, onnistunut perehdyttäminen todentuu viime kädessä yksittäisissä perehdyttämistilanteissa. Teos on kirjoitettu kaikille perehdyttämisen kehittämiseen, suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuville. Se sopii erityisesti esimiehille, henkilöstöammattilaisille sekä jokaiselle käytännön perehdyttämistyötä tekevälle.

Organisaatiovalmentajat Päivi Kupias ja Raija Peltola ovat kirjoittaneet kattavan teoksen työhön perehdyttämisestä. Perehdyttäjän pelikentällä (Pamenia-sarja 2009) on kattava katsaus perehdyttämiseen erilaisissa organisaatioissa ja erityyppisten työntekijöiden osalta. Perehdyttämiseen vaikuttavat monet eri asiat: mm. lainsäädäntö, yhteiskunnalliset tarpeet, yrityksen strategia, yrityksen perehdytys- ja toimintakonseptit sekä perehdyttämiseen osallistuva henkilökunta. Teos kokoaa yksiin kansiin aihepiirin koko laajuudessaan ja todellisten esimerkkien kanssa (tapausesimerkkejä Accenturelta, Stockmannilta ja Widisysiltä).

— Tekijät

Päivi Kupiaksella on pitkä kokemus perehdyttäjien, kouluttajien ja muiden ohjaustyötä tekevien valmennuksesta. Hän on aikaisemmin kirjoittanut mm. kirjan Kouluttajana kehittyminen. Päivi Kupias on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri ja työnohjaaja. Hän työskentelee omassa yrityksessään (www.kupiaskehityspalvelut.fi).

Raija Peltola on toiminut rahoitusalalla esimies- ja asiantuntijatehtävissä useiden vuosien ajan. Hän on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti ja työnohjaaja. Nykyään Raija Peltola kouluttaa ja valmentaa sekä esimiehiä että asiantuntijoita omassa yrityksessään (www.johtamisluotsi.fi).

» Harjoituksia ja lisämateriaalia: http://www.kehittyminen.fi/


Hyvän perehdyttämisen tunnuspiirteitä / valmennus perehdyttämiseen

Kysymme usein omissa perehdyttäjävalmennuksissamme osallistujilta: ”Millaista on hyvä perehdyttäminen?, Miten se näkyy?” Saamme yleensä hyvin monipuolisia ja kattavia kuvauksia hyvän perehdyttämisen tunnuspiirteistä. Osa vastauksista keskittyy perehdyttämisen laadulliseen kuvailuun ja siihen mitä perehtyjät ovat perehdyttämisestä pitäneet. Tyypillisiä vastauksia ovat: ”Perehdyttäminen vastaa juuri ko. perehdytettävän tarpeita”, ”Perehdyttäminen on vuorovaikutteista”, ”Perehdyttäjä on ammattitaitoinen” tai ”Perehtyjät antavat hyvää palautetta”.

Monet valmennukseen osallistuvien vastaukset hyvän perehdyttämisen tunnuspiirteistä keskittyvät kuvailemaan sitä, mitä perehtyjät oppivat tai oivaltavat perehdyttämisen kuluessa. Tyypillisiä vastauksia ovat: ”Perehtyjät todella oppivat” tai ”Perehtyjät ryhtyvät aktiivisesti itse kyselemään lisää”, ”Perehtyjät saavat kokonaiskuvan omasta työstään, työyhteisöstään ja organisaatiostaan” tai ”Perehtyjät tietävät mistä löytää lisätietoa”.

Usein valmennukseen osallistuvien kertomista hyvän perehdyttämisen tunnuspiirteistä keskittyvät kuvailemaan millaista toiminnan muutosta perehdyttäminen saa aikaan. Tyypillisiä vastauksia ovat: ”Perehtyjät toimivat jatkossa työssään ja työyhteisössään itsenäisesti”, ”Perehtyjät hankkivat jatkossa itse lisätietoa” tai ”Perehtyjät toimivat työyhteisöidensä aktiivisina jäseninä”.

Harvemmin tuodaan esiin hyvä perehdyttämisen koko työyhteisölle tai vielä harvemmin sen koko organisaatiolle tuottamia vaikutuksia. Tällaisia työyhteisökohtaisia hyvän perehdyttämisen tunnuspiirteitä ovat esimerkiksi: ”Koko työyhteisö tehostaa toimintatapaansa” tai ”Hyvä perehdyttäminen saa koko työyhteisön tarkastelemaan ja kehittämään toimintaansa”. Organisaatiokohtaiset vaikutukset näyttäytyvät taloudellista voittoa tavoittelevissa organisaatioissa viimekädessä liiketaloudellisina vaikutuksina ja kaikissa organisaatioissa organisaation perustehtävän tukemisena tai vaikkapa toiminnan laadun ylläpitämisenä ja kehittämisenä. Nämä asiat nähdään ehkä liian kaukaisina asioina hyvän perehdyttämisen tunnuspiirteiksi. Niitä tuodaan kyllä silloin voimakkaasti esiin, kun kysytään perehdyttämisen hyötyä.

Laita hyvä kiertämään: