G.W. Leibniz: Filosofisia tutkielmia

9789524951210Gottfried Wilhem Leibniz (1646–1716) oli filosofian rationalistisen perinteen huipentaja ja äärimmäisen tuottelias universaalioppinut. Hänen omat tieteelliset aloitteensa, keskeneräisetkin, olivat usein paljon aikaansa edellä.

Filosofisia tutkielmia sisältää Leibnizin tärkeimmät metafyysiset teokset ja lisäksi varsin laajan valikoiman lyhyitä kirjoituksia monilta hänen filosofiansa aloilta: logiikkaa, tieto-oppia, etiikkaa, oikeusfilosofiaa, fysiikkaa, matematiikkaa ja eri uskontokuntien uskontunnustusten yhteensovittamisesta. Tutkielman lisäksi mukana on osia kirjeenvaihdosta Antoine Arnauld’n kanssa ja koko kuuluisa kirjeenvaihto Samuel Clarken kanssa. Teos sisältää myös johdannon sekä selitysosan, jotka avaavat nykylukijalle tämän monipuolisen filosofian ajattelua.

”Jumalan korkeimmasta täydellisyydestä seuraa, että luodessaan maailmankaikkeuden hän on valinnut parhaan mahdollisen suunnitelman, jossa suurin moninaisuus yhdistyy suurimpaan järjestykseen: alue, paikka ja aika taloudellisimmin käytetty; eniten tuloksia yksinkertaisimmilla tavoilla, luoduissa niin paljon voimaa, tietoa, onnellisuutta ja hyvyyttä kuin maailmankaikkeus voi sallia. Koska Jumalan ymmärryksessä kaikki mahdollisuudet vaativat olemassaoloa suhteessa täydellisyyteensä, täytyy kaikkien näiden vaatimusten tuloksena olla täydellisin mahdollinen aktuaalinen maailma. Ilman tätä olisi mahdotonta perustella, miksi asiat ovat niin kuin ovat eivätkä toisin.” Luonnon ja armon järkiperäiset periaatteet

“Maineikkaat miehet kiistelevät nykyään tosista ja epätosista ideoista. Koska asia on totuuden tuntemista varten hyvin tärkeä eikä edes itse Descartes ratkaissut sitä kaikin puolin, haluaisin selvittää lyhyesti, mitä nähdäkseni on sanottava ideoiden ja tiedon erotteluista ja kriteereistä. Tieto siis on joko hämärää tai selvää, selvä tieto taas joko sekavaa tai tarkkaa, ja tarkka joko epäadekvaattia tai adekvaattia ja samoin joko symbolista tai intuitiivista. Jos tieto on samalla kertaa adekvaattia ja intuitiivista, se on kaikkein täydellisintä.” Mietiskelyjä tiedosta, totuudesta ja ideoista

Sisällys

Johdanto (Simo Knuuttila)
Kronologia
Saatteeksi
Filosofisia tutkielmia
Transsubstantiaatiosta
Ajatusleikki
Viisaudesta
Universaalisesta kalkyylista
Toisen asema
Vapaudesta ja välttämättömyydestä
Mietiskelyjä tiedosta, totuudesta ja ideoista
Uusi menetelmä maksimeja, minimejä ja tangentteja varten
Lyhyt todistus Descartesin ja muiden huomattavasta virheestä
Metafysiikan esitys
Kirjeenvaihtoa Antoine Arnauld’n kanssa
Oivallinen näyte abstraktista todistuksesta
Kirkkojen yhdistymisestä
Karakteristiikan taidosta tieteiden täydellistämiseksi
Päättelykalkyylin perusteet
Tutkielma varmuuden metodista ja keksimisen taidosta
Loogisesta kalkyylista
Todellinen Theologia mystica
Muistio hyvää tarkoittaville ja valistuneille henkilöille
Onnellisuus
Onnellisuuden tiede
Tutkimus dynamiikasta
Substanssien luontoa ja kanssakäymistä sekä ruumiin ja sielun unionia koskeva uusi järjestelmä
Ote herra Leibnizin kirjeestä
Tentamen anagogicum
Kaikkeuden perimmäisestä alkuperästä
Luonnosta itsestään
Mietteitä oikeuden yleiskäsitteestä
Kaksittaisluvuista
Uusia tutkielmia inhimillisestä ymmärryksestä (Esipuhe)
Tutkielmia teodikeasta (Dialogi tahdon vapaudesta)
Huomautuksia teokseen, jonka herra Hobbes on englanniksi julkaissut vapaudesta, välttämättömyydestä ja sattumasta (Liite teokseen Tutkielmia teodikeasta)
Luonnon ja armon järkiperäiset periaatteet
Monadologia
Kirjeenvaihto Samuel Clarken kanssa
Selitykset
Kirjallisuus
Henkilöhakemisto

Kirjoittaja

Gottfried Wilhelm Leibniz (16461716) tunnetaan yhtenä varhaismodernin ajan suurimmista yleisneroista. Hänen toimintansa ulottui lähes kaikille elämänaloille, ja monilla tieteenaloilla, erityisesti matematiikassa ja filosofiassa, hänen vaikutuksensa on ollut pysyvä. Filosofiassa Leibniz muistetaan äärimmäisenä rationalistina, jonka mukaan kaikki väitelauseet ovat periaatteessa analysoitavissa loogisiin totuuksiin.

» Lue Markku Roinilan artikkeli Leibnizista Filosofia.fi-sivustolla.

Toimituskunta

Teoksen ovat toimittaneet ja esittelyillä ja selityksillä varustaneet dosentti Tuomo Aho (Filosofian laitos, Helsingin yliopisto) ja FT Markku Roinila (Filosofian laitos, Helsingin yliopisto). Tekstit kääntäneeseen työryhmään kuuluvat myös dosentti Sari Kivistö (Tutkijakollegium, Helsingin yliopisto), FD Petter Korkman (Tutkijakollegium, Helsingin yliopisto), FL Mika Oksanen (Filosofian laitos, Helsingin yliopisto), FT Arto Repo (Filosofian laitos, Turun yliopisto), TaT Jyrki Siukonen (Kuvataideakatemia), VTM Hannu Sivenius (Helsingin yliopisto) ja dosentti Risto Vilkko (Filosofian laitos, Helsingin yliopisto).

Laita hyvä kiertämään: