Tapio Markkanen, Allan Tiitta & Paula Havaste (toim.): Suomalaisia tieteen huipulla. 100 tieteen ja teknologian saavutusta

Suomalaisia tieteen huipulla.aiSuomalaisia tieteen huipulla kertoo sata suomalaisen tutkimuksen menestystarinaa, jotka ovat kiinnostavia, hauskoja ja yllättäviäkin. Mitä Mannerheimin isoisä ei ehdottomasti halunnut vaimonsa tietävän?

Kuinka Gustav Komppa vapautti yskä- ja kipupotilaat olemasta riippuvaisia idän tuonnista? Miksi suomalainen nörtti tuli kehittäneeksi avoimen lähdekoodin?

Maailmassa julkaistaan vuosittain valtavasti tieteellisiä kirjoituksia ja innovaatioita, joista vain murto-osa on suomalaisten tutkijoiden kammioista peräisin. Mutta vaikka maamme tiede on maapallon mittakaavassa vähäistä, väkilukuun suhteutettuna sitä on paljon, se on tasokasta ja sitä arvostetaan kansainvälisesti.

Suomalaisia tieteen huipulla esittelee tunnettuja kansallisia hahmoja ja tuntemattomampia suuruuksia, naisia ja miehiä 1700-luvulta tähän päivään. Menestyneitä tieteenharjoittajia on Suomessa noussut niin aateliskartanoista kuin matalista majoistakin. Heitä on yhdistänyt uteliaisuus ja intohimo uuteen tietoon, päättäväisyys, usein pyrkimys toimia yhteiseksi hyväksi yhteiskunnassa ja joskus onnekas sattumakin.

Teoksen kirjoittajat ovat alojensa suomalaisia huippuja. Suomalaisia tieteen huipulla soveltuu tieteestä ja historiasta kiinnostuneelle sekä kannustukseksi uravalintojaan pohtivalle.

”Kreivi Carl Gustaf Mannerheim, Suomen marsalkka Mannerheimin isoisä, oli 1800-luvun alkupuoliskon tunnetuimpia eurooppalaisia hyönteistutkijoita (…) hänen intohimonaan olivat kovakuoriaiset. Erityisen merkittäväksi hänen monista tutkimuksistaan on jäänyt selonteko Alaskan kovakuoriaisista, joista ei sen jälkeen ole tehty ainoatakaan yhtä kattavaa selvitystä. (…) Omaan kokoelmaansa Mannerheim hankki mielellään pienten ja hankalasti tutkittavien kuoriaisten lisäksi isoja ja värikkäitä sarvijääriä, turilaita ja jalokuoriaisia, milloin vaihtamalla niitä eurooppalaisten tutkijoiden kanssa, milloin ostamalla!”

”Agnes Sjöberg lähti 1911 suurin odotuksin Zürichiin. Jo myönnetty opiskeluoikeus evättiin, koska hän oli Venäjän alamainen, ja Sveitsi halusi tukkia venäläisten nihilistien virran Sveitsin yliopistoihin. Sjöberg pääsi sveitsiläisen professorin suosituksella Dresdenin eläinlääketieteelliseen korkeakouluun ainoana naisena kolmensadan miesopiskelijan joukossa. Suhtautuminen oli ennakkoluuloista, jopa hänen pukeutumistaan arvosteltiin. (…) Koska sisätautiklinikan miesassistentit kutsuttiin rintamalle, Sjöberg joutui vastaamaan koko klinikan ja neljän assistentin töistä. Esimies, salaneuvos Fröhner, joka edellisenä vuonna oli käskenyt naiset pois navetoista ja talleista, salli Sjöbergin tehdä ’naiselle sopimattomia’ rektaalitutkimuksia nähtyään tämän taidot.”

Toimittajat

Tapio Markkanen, professori, on tutkinut ja opettanut tähtitiedettä ja tieteen historiaa Helsingin yliopistossa yli 40 vuotta.
Allan Tiitan, dosentti, erikoisaloja ovat historian yleisesitykset sekä oppi- ja organisaatiohistoria.
Paula Havaste, FT, on kirjailija, jonka tuotantoon kuuluu tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä oppikirjoja. Hän työskentelee tiedekeskus Heurekan tapahtumapäällikkönä.

Laita hyvä kiertämään: