Ilmo Massa (toim.): Vihreä teoria

9789524950848Yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen moderni teoreettinen keskustelu syntyi 1970- ja 1980- luvuilla kehittyneissä länsimaissa. Näistä iduista on versonut vaikutusvaltainen ja yhteiskuntatieteen sisällä räjähdysmäisesti laajeneva keskustelu ympäristökriisin teoreettisista tulkinnoista.

Vihreä teoria on ensimmäinen suomenkielinen yhteiskuntatieteen ympäristöteoreettista keskustelua laajasti tarkasteleva teos: miten ympäristöä on käsitteellistetty erilaisissa teoriaperinteissä ja miten ympäristön, sosiaalisten, poliittisen, taloudellisen ja kulttuurisen välinen yhtälö on niissä ratkaistu.

“Ympäristöongelmat ovat yhteiskuntien ongelmia, jolloin yhteiskuntien sisällä (ja yhteiskuntien välillä) on oltava demokraattisten ajatusten mukaista julkista keskustelua niistä. Julkisen keskustelun kautta yhteisöt voivat ratkaista, mitkä ovat heidän kannaltaan sellaisia asioita, joiden säilyminen jälkipolville pitää varmistaa.” Markku Oksanen

“Kiehtovin romahdusteoreetikkojen käyttämä esimerkki koskee Pääsiäissaaren yhteiskunnan luhistumista 1600- ja 1700-luvuilla,joka tapahtui osittain juuri ympäristön tuhoutumisen vuoksi. Ehkä 1200-luvulla mahdollisesti Polynesiasta tai Etelä-Amerikasta käsin asutettu Pääsiäissaari oli ennen eurooppalaista vaikutusta (eräs hollantilainen löytöretkeilijä löysi saaren vuonna 1722) täysin riippuvainen vain oman saarensa luonnonvaroista. Saaren asukkaat kuitenkin käyttivät nämä luonnonvarat vähitellen loppuun niin, että yhteiskunta ajautui kriisiin. Heidän purjehdusteknologiansa oli niin primitiivistä, että heillä ei ollut teknologisia mahdollisuuksia päästä pois saareltaan. Lähimmät mantereet sijaitsivat tuhansien kilometrien päässä. Asettamalla Pääsiäissaaren tilalle Maapallo on helppo päätyä apokalyptiseen näkyyn maapallosta, jonka asukkaat kuluttavat globaalit resurssinsa ja biosfäärinsä loppuun, eikä käytännössä kenelläkään ole mahdollisuutta paeta muille planeetoille.” Ilmo Massa

“[M]issä määrin alkuperäiskansat, luonnonkansat tai “primitiiviset” yhteisöt ovat nykyisessäkin ympäristökeskustelussa jonkinlainen terra incognita, tuntematon maa, jonka kukin tulkitsija voi värittää omiin tarpeisiinsa parhaiten sopivalla tavalla?” Kimmo Korteniemi

“Esimerkiksi vuoden 2004 Aasian tsunamin ja vuoden 2005 hurrikaani Katrinan aiheuttamien tuhojen tarkastelussa katastrofien ekologisia seurauksia voidaan tuskin erottaa niiden sosiaalisesti epätasa-arvoisesta jakautumisesta tai poliittisesta vallankäytöstä katastrofin jälkihoidossa.” Anja Nygren

Sisällys

Ilmo Massa: Yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen paradigmat ja keskeisimmät suuntaukset

I
Kari Väyrynen: Yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen tieteenteoreettisia ongelmia ja rajanylityksiä
Timo Järvikoski: Ympäristösosiologian teoriakamppailuja
Tuuli Hirvilammi & Ilmo Massa: Ympäristösosiaalipolitiikan lähtökohtia
Rauno Sairinen: Ympäristöhallinnan monet teoriat
Anja Nygren: Poliittinen ekologia

II
Kimmo Korteniemi: Paul Shepard ja ekologinen primitivismi
György Kovács: Joseph A. Schumpeter, ympäristöoptimismi ja teknologian sosiologia
Markku Oksanen: Bryan Norton ja ympäristöpragmatismi
Maria Åkerman: Hybridit ja ympäristön politiikka

III
Yrjö Haila: Ekososiaalinen näkökulma
Risto Eräsaari: Missä yhteiskunta muotoutuu?
Arho Toikka: Monimutkaiset sopeutuvat järjestelmät ja ympäristöongelmien synty

Viitteet
Kirjallisuus
Asiahakemisto
Henkilöhakemisto
Kirjoittajat

Laita hyvä kiertämään: