Kuinka ymmärtäisimme toisiamme paremmin? Haastattelussa Arto Mustajoki

Arto Mustajoki
Arto Mustajoen kuva: Veikko Somerpuro

Mustajoki pohtii ihmiskunnan ehkä suurinta ongelmaa uutuuskirjassaan Väärinymmärryksiä.

Kuinka voisimme puhua ja kuunnella paremmin, pohtii Helsingin yliopiston venäjän kielen emeritusprofessori Arto Mustajoki elokuun alussa ilmestyneessä kirjassaan Väärinymmärryksiä

Väärinymmärryksiltä ei voi kukaan kokonaan välttyä, ja monesti ne ovatkin pieniä ja arkisiin, harmittomiin tilanteisiin liittyviä. Ne ovat kuitenkin arkipäivää myös politiikan ja talouden saralla, ja joskus niillä on laajoja seurauksia. Ihmisten välisen kommunikaation ja vuorovaikutuksen epäonnistuminen saattaakin olla jopa maailman suurin ongelma ja syy monen muun ongelman taustalla.

Kuinka väärinymmärtämistä voisi välttää ja miten siihen pitäisi suhtautua? Keskustelimme Mustajoen kanssa uuden teoksen teemoista ja ajatuksista, joita kirjasta voi elämäänsä poimia.

Olet aiemmin kirjoittanut mm. Venäjästä ja venäjän kielestä. Miten päädyit tutkimaan väärinymmärrystä ja ihmisten välistä kommunikaatiota?

“Kun noin 15 vuotta sitten alettiin puhua enemmälti ihmiskunnan suurista ongelmista, kuten ilmastonmuutoksesta ja luonnon saastumisesta, tajusin, että on ongelma, joka on ehkä vieläkin suurempi, nimittäin se, että ihmiset eivät ymmärrä toisiaan. Kun olin aikani puhunut asian tutkimisen tärkeydestä, tajusin, että voisin kielentutkijana hyvin myös itse tutkia tätä ilmiötä.”

Miksi väärinymmärtämisen taustoja on hyvä ymmärtää, ja mitä lukija voi oivaltaa kirjaasi tarttumalla?

“Kun tarkastelemme väärinymmärtämisen syitä, ymmärrämme samalla paremmin, miten me ylipäätänsä käytämme kieltä. Sekä kieli että ihmismieli asettavat ansoja sujuvalle ymmärtämiselle. Ihmisen tuottama puhe on epätarkkaa ja epäloogista. Vastaan tulevat myös aivojen kapasiteettiongelmat. Joudumme antamaan aivoille välillä huilitaukoja, mutta usein käy niin, että lintsaamme väärässä paikassa.”

Onko väärinymmärtäminen tai tahallinen väärinymmärtäminen erityisesti meidän aikakautemme ilmiö, vai kiinteä osa ihmisten välistä vuorovaikutusta läpi historian?

“Sekä tahaton että tahallinen väärinymmärtäminen ovat aina olleet osa ihmisten välistä vuorovaikutusta. Ihmisillä on tarvetta välillä myös huijata ja harhauttaa kielen avulla. Sosiaalinen media ja perinteisen median kasvanut tarve houkutella lukijoita ja kuulijoita ovat nostaneet näkyväksi ilmiön, joka aikaisemmin pysyi neljän seinän sisällä.”

Kerro jokin omalle kohdalle sattunut esimerkki väärinymmärryksestä.

“Vaimo pyysi tuomaan kaupasta pussillisen ranskalaisia. Toin pastilleja kun piti olla ranskalaisia perunoita. Muistamme parhaiten tällaisia konkreettisia tapauksia. Yleisempää on kuitenkin se, että sanat värittyvät mielessämme eri tavoin. Esimerkiksi ”demokratia”, ”politiikka”, ”loma” tai vaikkapa ”kissa” merkitsevät ihmisille eri asioita, mikä sitten aiheuttaa helposti  vääriä tulkintoja kommunikaatiossa.”

Voiko väärinymmärryksiä lopulta kokonaan välttää?

“Väärinymmärryksiä ei voida koskaan kitkeä kokonaan pois. Se on kuin syöpä, jota ei voida täysin poistaa maailmasta. Mutta ymmärtämällä niitä mekanismeja, jotka aiheuttavat väärinymmärryksiä, voimme välttää jotkut niistä ja ainakin voimme hyväksyä, että sellaisia sattuu omalle ja muiden kohdalle.”

Mustajoen edellisiä teoksia Gaudeamukselle ovat Tieto-Finlandia-ehdokkuudenkin saanut Kevyt kosketus venäjän kieleen sekä kirjoituskokoelma Myrsky vodkalasissa.

Tilaa uutuuskirja Väärinymmärryksiä >>

 

Kirjasta sanottua:

“Tämä kirja tulee tarpeeseen jokaiselle.  Laajaan lukeneisuuteen perustuen ja syvään sydämen sivistykseen nojaten, Mustajoki löytää väärinymmärryksen kipupisteet ja innostaa ymmärrykseen. Hän loihtii hymyn huuleen.  Ystävällisen määrätietoinen teos, joka tekee meistä parempia ihmisiä.”
Esa Saarinen, filosofi

”Teos lienee tarjolla olevan tietokirjallisuuden monipuolisin inhimillisen viestinnän väärinymmärrysten syiden ja selitysten tarkastelu. Kirjan jälkeen on lukijan mieli kaksijakoinen: toisaalla on lisääntynyt ymmärrys, miksi niin moni neuvottelu on mennyt pieleen, toisaalla pohdinta, olisiko joskus varmempaa olla kokouksessa hiljaa. Psykologi ei kirjan luettuaan välttämättä tarjoa “asioista puhumista” rutiinivastauksena vuorovaikutuksen ongelmien ratkaisemiseksi, vaan saattaa ymmärtää aiempaa paremmin, miten ja miksi ongelmat voivat puhumalla lisääntyä. Lisäksi kirja on hauska. Lukija ei voi ohittaa kirjan esimerkkejä muistamatta itse kohtaamiaan tai aiheuttamiaan väärinymmärryksiä, toivottavasti ymmärryksen lisäännyttyä kuitenkin armeliaampana sekä itselleen että kanssaihmisille. Ymmärrystä  ovat omiaan lisäämään konkreettiset ohjeet, jotka kirjoittaja on koonnut kirjan loppuun. Ei olisi pahitteeksi, vaikka nämä ohjeet laitettaisiin jokaisen johtajakoulutuksen pakolliseksi oppimääräksi.”
Liisa Keltikangas-Järvinen, psykologian emeritaprofessori ja tietokirjailija Helsingin yliopistosta

“Ajatteletko, että ihmisten pitäisi ymmärtää toisiaan? Väärinymmärryksiin on paljon syitä, joista osa liittyy siihen, miten aivomme toimivat ja osa taas kielen rakenteisiin, kulttuuriin ja vuorovaikutustilanteisiin. Tämän kirjan lukeminen antaa työkaluja väärinymmärrysten välttämiseen, ja jättää lukijan ihmettelemään, voimmeko oikeasti koskaan ymmärtää toisiamme.”
– Minna Huotilainen, aivotutkija Helsingin yliopistosta

”Pohdin välillä ystäväni kanssa klassista kysymystä: jos kaksi eri mieltä asioista olevaa ihmistä lähetetään vuorelle viinitonkan tai teekannun kanssa, tulevatko he lopulta alas yhteisymmärryksessä, jos vain aikaa ja halua ymmärtää on tarpeeksi – vai ovatko jotkut näkemykset täysin yhteensovittamattomia? Nyt ajatusta täytyy täydentää: vuorelle on syytä lähettää kaksikon lisäksi Arto Mustajoen kirja väärinymmärryksistä. Se avaa väärinymmärrysten syitä ja seurauksia ja antaa välineitä puhua ja etenkin kuunnella toista paremmin. Vuorelta ei tarvitse tulla samanmielisinä, mutta olisihan se järkevää, että kiistelijöille kävisi selväksi edes se, mistä tarkalleen ottaen vallitsee erimielisyys ja mitkä toiselle sovitelluista ajatuksista ovatkin vain väärinkäsityksiä.”
– Reetta Räty, toimittaja, journalistiikan työelämäprofessori Tampereen yliopistossa

“Mielenkiintoinen kirja ja tärkeä aihe. Mieleeni tulee tällainen esimerkki toimittajien väärinymmärtämisestä (tai vääristelystä): ‘Neuvostoliiton romahdettua, Venäjä joutui luopumaan Viron luoteisrannikolla olevasta Paldiskin laivastotukikohdasta (1994). Suomen puolustusvoimien komentaja Gustav Hägglund sanoi jossain yhteydessä, että hän ymmärtää, miksi Venäjä haluaisi pitää tukikohdan itsellään. Hägglundin harmitus oli iso, kun julkisuudessa kerrottiin, että hänen mielestään Venäjän pitäisi saada pitää Paldiskin laivastotukikohta!’”
– Arvi Lind, eläkkeellä oleva YLE:n uutistoimittaja

”Kirjan aihe koskettaa jokaista lukijaa, sillä kaikilla on esimerkkejä viestinnän epäonnistumisesta arkisissa vuorovaikutustilanteissa. Omakohtaiset ja itseironiset kokemukset tekevät Arto Mustajoen tekstistä kiinnostavaa ja viihdyttävää luettavaa. Kielentutkija ujuttaa tutkimustietoa lukijalle kuin varkain tarinoinnin ohessa.”
– Pasi Kivioja, YTT ja vapaa toimittaja

”Kirja on runsaudensarvi, josta voi ammentaa ajatuksia kommunikaation tärkeyden ymmärtämiseen. Parisuhdetyö on mielestäni eräänlaista väärinymmärrysten setvimistä: joko ihminen on ymmärtänyt itsensä jo alun perin väärin tai sitten suhteessa tapahtuu jotain, joka alkaa keriä eräänlaista väärinymmärrysten vyyhtiä kumppanusten välille.”
– Marianna Stolbow, parisuhdekouluttaja, kirjailija

”Hauska kirja. Perinpohjainen, mutta helppo lukea. Hilpeitä esimerkkejä on paljon!”
– Pasi Heikura, toimittaja ja tietokirjailija

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Laita hyvä kiertämään: