Matti Vuento: Myrkkyjen maailma

Renessanssiajalla elänyt myrkkyjen tutkimuksen kantaisä Paracelsus oivalsi, ettei ole olemassa rohtoja ja myrkkyjä, on vain oikeita ja vääriä annostuksia. Myrkkyjen tärkein ominaisuus on niiden tappavuus jopa pieninä määrinä.

Yhden myrkky voi myös olla toisen parannuskeino. Tieteen avulla vaarallisista aineista on onnistuttu jalostamaan toimivia lääkkeitä, ja toisaalta elämisen kannalta tärkeät aineetkin voivat tappaa liiallisina määrinä. Myrkkyihin liittyvää salatietoa ovat vaalineet ja kehittäneet niin poppamiehet ja alkemistit kuin rikostutkijat, kemiallisen sodankäynnin asiantuntijat ja kuluttajatuotteita kehittävät biokemistitkin.

Myrkkyjen maailma -teoksessa matkataan myrkkyjen historiaan varhaisista kasvi- ja eläinmyrkyistä Kiinan, Intian ja Egyptin muinaisten valtakuntien kautta nykymaailman kemikaaleihin. Mikä on maailman vaarallisin tunnettu myrkky? Mikä huomaamaton aine tunnetaan myrkkyjen kuninkaana, kuninkaiden myrkkynä ja perimyspulverina, koska se on kaatanut sekä ylhäisiä että tavallista väkeä vuosisatojen ajan?

 ”Renessanssin aikana lääketiede otti suuntaa kohti nykyisiä muotojaan, mutta samanaikaisesti elettiin myrkyttäjien kulta-aikaa. Myrkkyjä, kuten arsenikkia, oli helposti saatavissa, ja niiden avulla tehdystä murhasta ei yleensä jäänyt kiinni.”

 ”Sekä antiikissa että keskiajalla lyijyä käytettiin keraamisten esineiden lasittamiseen, ja lyijyn oksidi (valkoinen lyijy) löysi käyttöä maalina vielä myöhemminkin. Taidemaalarit saattoivatkin altistua suurille määrille lyijyä, ja on epäilty, että Vincent van Goghin erikoinen käytös olisi johtunut lyijymyrkytyksestä – hän kun kertoman mukaan imeskeli maalia pensseleistään.”

 ”Ympäristöön joutunut PVC-muoviroska hajoaa vähitellen mikroskooppisiksi jyväsiksi, jotka imevät itseensä ympäristöön joutuneita polykloorattuja hiilivetyjä. Nämä jyväset päätyvät lopulta erilaisiin eliöihin aiheuttamaan vahinkoja.”

Sisällys

Kirjoittaja

Matti Vuento on biokemian emeritusprofessori Jyväskylän yliopistosta. Hänen aikaisempi tietokirjansa Virukset. Näkymättömät viholliset (Gaudeamus) ilmestyi vuonna 2016. Tietokirjailijana Vuento pyrkii esittelemään luonnontieteitä laajalle yleisölle. Hän on popularisoinut luonnontieteellisiä ilmiöitä myös lastenkirjoissa.

Matti Vuento. Kuva Anneli Vuento.

 

 

 

 

 

 

 

 

Laita hyvä kiertämään: