Lauri Paltemaa & Juha A. Vuori: Kiinan kansantasavallan historia

Kiinan_kansantasavallan_historia.aiKiina on valtavien mittasuhteiden maa. Sen väkirikkaus, maantieteellinen laajuus, luonnonvarat ja uljas historia ovat taanneet edellytykset suurvallan luomiselle. Kuitenkin Kiina on noussut tähän asemaan ja maailman toiseksi suurimmaksi kansantaloudeksi vasta viime vuosina. Miksi vuonna 1949 Mao Zedongin johdolla luodusta Kiinan kansantasavallasta ei tullut johtavaa kommunistista valtiota?Miksi Maon aika ei tarjonnut kansalaisille yltäkylläisyyttä vaan nälkää ja vainoja? Millaiset poliittiset ja yhteiskunnalliset kehityskulut ovat puolestaan uuden voimistumisen taustalla Maon jälkeisessä Kiinassa?

Kiinan kansantasavallan historia on ensimmäinen kattava suomenkielinen esitys Kiinan kuudesta ensimmäisestä kansantasavallan vuosikymmenestä (1949–2009). Siinä tarkastellaan Kiinan vaiherikasta politiikkaa ja yleisempiä yhteiskunnallisia kehityskulkuja uusimman kansainvälisen tutkimustiedon ja alkuperäislähteiden perusteella. Teos soveltuu erinomaisesti sekä yliopistojen kurssikirjaksi että yleislukemistoksi kaikille Kiinan nykyhistoriasta kiinnostuneille.

Kirjoittajat

Lauri Paltemaa on Kiinan oman aikamme historian dosentti ja työskentelee yliopistotutkijana Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksessa. Hän on perehtynyt erityisesti valtion ja kansalaisyhteiskunnan suhteisiin Kiinan nykyhistoriassa, kuten kiinalaiseen demokratialiikkeeseen, internetpolitiikkaan ja kiinalaisen valtion toimintaan luonnonkatastrofien ja nälänhätien yhteydessä.
Juha A. Vuori on valtiotieteiden tohtori ja työskentelee kansainvälisen politiikan yliopistonlehtorina Turun yliopiston politiikan tutkimuksen laitoksella. Hän on erikoistunut kriittisiin turvallisuusteorioihin ja niiden soveltamiseen Kiinan politiikan tutkimuksessa. Kansainvälisen julkaisutoimintansa lisäksi Vuori on ollut toimittamassa teoksia Kiinan yhteiskunta muutoksessa (2005, Gaudeamus) ja Pekingin kevät 1989 (2009, Gaudeamus).

Kirjoittajat ovat opiskelleet ja tehneet tutkimustyötä Kiinassa ja väitelleet Kiinan politiikasta. Yhdessä he ovat tutkineet maan toisinajattelua, internetvalvontaa ja teknologian politiikkaa.

”Vuosien 1967 ja 1968 aikana oli paljon paikallisia ongelmia, kun tuotantolaitosten johtaminen halvaantui, punakaartilaisten matkustelu aiheutti liikennekaaosta ja tehtaat seisoivat työläisten opiskellessa Maon kirjoituksia tai osallistuessa vallankumouksen ryhmittymien välisiin selkkauksiin. Teollisuuden ja maatalouden tuotanto laski perättäisinä vuosina 9,6 ja 4,2 prosenttia, mutta säännöstelyn avulla perustarvikkeet pystyttiin silti tuottamaan ja jakelemaan. Siten ei ajauduttu suuren harppauksen tapaiseen nälkäkatastrofiin. Jopa Maon henkilökultti vaikutti talouselämään: vuoden 1969 kevääseen mennessä alumiinisia Mao-nappeja oli tuotettu 2,2 miljardia kappaletta, ja nämä metallivarannot olivat pois muun muassa Kiinan aseteollisuudelta.”

”Vuonna 1981 Kiinassa arvioitiin olleen 630 miljoonaa alle yhden dollarin päivässä ansaitsevaa ihmistä (63,8 prosenttia väestöstä), kun vastaava luku vuonna 2005 oli enää 110 miljoonaa (8,9 prosenttia). Kysymyksessä on suurin tunnettu absoluuttisen köyhyyden väheneminen maailman taloushistoriassa ja talousuudistusten mahdollistama kiistämätön menestystarina.”

SISÄLL YS

JOHDANTO
Prologi: lyhyt johdatus Kiinan vallankumoukseen

1. UUDEN KIINAN SYNTY
”Uusi Kiina”
Kansantasavallan asema maailmassa
Maauudistus ja vallan vakiinnuttaminen reuna-alueilla
Kiina Korean sodassa
Kaupunkien uudistukset
Talouden jälleenrakentaminen
Sosialismin rakentaminen
Talouden muuttaminen sosialistiseksi
Teollisuuden kansallistaminen
Suunnitelmatalous ja teollistaminen
Kehittyvät ulkosuhteet: Geneven konferenssi, Bandungin henki ja neuvostoapu
Harppaus eteenpäin kompuroi
Destalinisaatio, suojasää ja kahdeksas puoluekokous
Suojasään huipennus
Maolainen yhteiskunta 1950-luvun lopussa

2. SUURI HARPPAUS ETEENPÄIN
Kohti kommunismia
Kansankommuunit
Joukkojen tiede, terästuotanto ja takapihamasuunit
Yhteiskunnan militarisoiminen ja toinen Taiwaninsalmen kriisi
Uho ja tuho
Harppauksen hillitseminen
Nälänhädän siemenet kylvetään
Lushanin kokous vuonna 1959
Kriisin sydän
Suhteet Neuvostoliittoon rikkoutuvat
Nälkäkatastrofi lopettaa harppauksen
Suuren harppauksen seuraukset
Korjauskausi
Kiista maatalouden vastuujärjestelmistä
Rajakonflikti Intian kanssa
Sosialismin opetuskampanja
Kommunististen puolueiden suhteet huononevat
”Kolmas rintama” sekä Daqingin ja Dazhain mallit
Katkera sato kypsyy

3. Kulttuurivallankumous ja Maon viimeiset vuodet
Suuri proletariaatin kulttuurivallankumous 1966–1969
Punakaartilaisnuoriso – vallankumouksen kärkijoukot
Laajeneva kapina
Vuosi 1967: Kiina sisällissodan partaalla
Kurinpalautus
Maaseudulle karkotetut
Kiinan ulkosuhteet kulttuurivallankumouksen aikana
Kiista Neuvostoliiton kanssa päätyy sodan partaalle
Kulttuurivallankumouksen jälkeen – vuodet 1969–1976
Lin Biaon selkkaus
Suhteiden solmiminen Yhdysvaltoihin
Maon viimeiset vuodet
Yhteiskunta ja talous 1970-luvulla
Arvio Maon valtakauden tuloksista

4. UUDISTUSKAUSI
Välivaihe Maon kuoleman jälkeen
Deng Xiaoping nousee valtaan
Maolaisten rakenteiden purkamisen aloittaminen
Deng ja Demokratiamuuriliike
Maatalous ja ulkomaankauppa aloittavat talousuudistukset
Deng voittaa valtataistelun
Deng johdossa
12. puoluekokous: ”Sosialismi kiinalaisin erityispiirtein”
Uudet johtajat: Hu Yaobang ja Zhao Ziyang
Valtionyritysten uudistukset alkavat
Talouden avautuminen ulkomaille jatkuu
Neljäs modernisaatio: sotavoimat ja doktriininmuutos 1980-luvulla
Ulkopolitiikka 1980-luvulla
Uudistusten luomat ongelmat
13. puoluekokous ja ”sosialismin esiaste”

5. KUILUN PARTAALTA UUTEEN NOUSUUN
Kohti kuilua
Pekingin kevät koittaa
Pekingin kevään jälkeen
Veteraanien viimeinen taisto
Dengin etelänkiertue
14. puoluekokous ja ”sosialistinen markkinatalous”
Maailmanpolitiikan hullu vuosi 1989 ja Kiinan ulkosuhteet 1990-luvun alussa
Jiang Zemin vahvistaa asemansa
Pois veteraanien varjosta
15. puoluekokous
Suuri harppaus markkinatalouteen
Politiikan aaltoiluja
Kriisejä, protesteja ja rikoksia
Suuri valtionyritysten saneeraus
”Kolme edustusta”
Kylmän sodan jälkeinen maailma ja Kiinan muuttunut kansainvälispoliittinen asema

6. KIINAN NOUSUN AIKA
Muuttuva yhteiskunta
Taloudellinen eriarvoistuminen
Kaupunkien ja maaseudun ongelmat
Kansalaisyhteiskunnan haasteet
Kasvava protestiliikehdintä
Hu Jintaon poliittiset linjaukset
Eriarvoistumisen hillitsemisyrityksiä – uusi sosiaali- ja aluepolitiikka 2000-luvun talouskehitys
Nousu ja maailma – Kiinan ulkopolitiikka 2000-luvulla
17. puoluekokous
Heitteiset vuodet 2008–2009

Loppusanat

Liite: joukkokampanjat
Viitteet
Kuvien lähteet
Lähteet ja kirjallisuus
Hakemisto

Laita hyvä kiertämään: