Johanna Vakkari (toim.): Perspektiivi kuvataiteen historiassa

Perspektiivin historia 2Perspektiivi kuvataiteen historiassa avaa monipuolisen näkymän länsimaisen kuvataiteen historiaan ja vähän sen ulkopuolellekin. Se pohtii tilan, ajan ja kolmiulotteisuuden kysymyksiä taideteosten avulla länsimaisista ja islamilaisista miniatyyrimaalauksista kiinalaisiin maisemarulliin ja monumentaalisiin freskoihin, alttarikaapeista ja veistoksista ympäristötaiteeseen sekä valokuvasta ja elokuvasta tietokonemallinnuksiin.

Perspektiivi tarkoittaa kolmiulotteista näkövaikutelmaa esineiden sijainnista ja etäisyydestä. Vaikutelma voidaan kuvataiteessa luoda eri keinoin.

Teos selvittää, mitä ovat kultainen leikkaus, Polykleitoksen kaanon ja camera obscura, sekä esittelee antiikin maisemamaalauksen periaatteita, renessanssin perspektiivikäsityksiä ja barokin tilailluusioita. Myös 1800-luvun ja 1900-luvun alkupuolen taide Manet’sta kubismiin ja Duchampiin on vahvasti esillä.

Kysymyksiä tarkastellaan kiinteässä yhteydessä tieteenhistoriaan ja optiikkaan, matematiikkaan, filosofiaan, teologiaan, lääketieteeseen, psykologiaan ja teknisiin keksintöihin. Teoksessa on runsas ja havainnollinen kuvitus.

Teos on julkaistu yhteistyössä Taideyliopiston Kuvataideakatemian kanssa.

“Väriperspektiivissä hyödynnetään värien avulla luotua tilan syvyysvaikutelmaa, ja ilmaperspektiivissä korostetaan tätä vaikutusta lisäämällä kaukana olevien kohteiden väriin sinisyyttä ja vaalentamalla niitä. Mitä kauempana esineet ovat, sitä sinertävämpiä ne ovat ja sitä epäselvemmät ovat niiden ääriviivat.”

“Keskeisperspektiivi jäsentyi 1400-luvulla osaksi kulttuurimuutosta, jossa ihminen kehollisena olentona paikansi ja suunnisti tilassa ja ajassa sekä koki itsensä maailman keskuksena. (…) Taiteilija suhteellisti yhdestä katsomispaikasta maalaamansa näkymän siten, että teosta tarkkaileva katsoja koki maalauksen esineet ja tilan niin kuin hän olisi ollut tuossa paikassa yhdessä maalarin kanssa.”

Sisällys

Toimittaja

FT Johanna Vakkari on Suomen Lontoon instituutin taide- ja kulttuuriohjelman ohjelmapäällikkö sekä taidehistorian dosentti Helsingin yliopistossa ja Turun yliopistossa. Hänen erikoisalojaan ovat vanha italialainen taide, oppihistoria, taiteen tuntemuksen historia, taidehistorian teoria ja metodit sekä nykytaide.

Muut kirjoittajat

FT Anne Aurasmaa on taidehistorioitsija, joka on tehnyt pitkän uran Helsingin yliopistossa ja toimii museologian dosenttina Jyväskylän yliopistossa. Hän on tutkinut museoiden historiaa näyttelyiden näkökulmasta, islamilaista kirjamaalausta sekä kohtaamisia länsimaisten ja muiden kulttuurien välillä.
FM Kirsti Bergström on taidehistorioitsija, joka on työskennellyt eri taidesäätiöiden palveluksessa sekä galleria-alalla. Hänen tutkimusalueinaan ovat 1800–1900-luvun suomalainen ja eurooppalainen taide sekä italialainen barokkitaide.
FT Kristian Donner on biologi ja vuodesta 1996 lähtien eläinfysiologian professori Helsingin yliopistossa. Hän on keskittynyt urallaan eläinten ja ihmisen näköön ja tutkinut tiettyjä tarkkaan määriteltyjä kysymyksiä eri organisaatiotasoilla, verkkokalvon solu- ja molekyylitason mekanismeista koko näköjärjestelmän suorituskykyyn.
FT Teppo Jokinen on Helsingin yliopiston taidehistorian dosentti. Hän on toiminut tutkijana Alvar Aalto -museossa Jyväskylässä, Deutsches Architektur Museumissa Frankfurt am Mainissa ja arkkitehtuurin historian- ja teorian laitoksella Zürichin teknillisessä korkeakoulussa (ETH). Vuodesta 2002 lähtien hän on työskennellyt vapaana tutkijana Berliinissä.
FT Juhana Lahti työskentelee Arkkitehtuurimuseossa tutkimuspäällikkönä ja kokoelmayksikön päällikkönä. Hän on tutkinut kaupunkisuunnittelun ja arkkitehtuurin historiaa erityisesti toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä ja opettaa arkkitehtuurin historiaa 1800-luvun lopulta nykypäivään. Hän on Helsingin yliopiston taidehistorian dosentti.
FT Elina Räsänen toimii Taidehistorian yliopistonlehtorina (mvs) Helsingin yliopistossa. Hänen käynnissä olevan Suomen Akatemian rahoittaman tutkijatohtorihankkeensa aiheena on Kalannin alttarikaapin ikonografia, vaiheet ja tutkimushistoria eri vuosisatoina. Räsänen on Taidehistorian seuran puheenjohtaja ja Tahiti-verkkolehden sekä Taidehistoriallisia tutkimuksia -aikakauskirjan päätoimittaja.
FT Minna Törmä teki väitöskirjansa kiinalaisesta Song-kauden maalaustaiteesta. Kiinan taiteen ohella hänen tutkimusalueensa on taidehistorian historia. Minna Törmä on Kiinan taiteen lehtori Glasgowin yliopistossa ja taidehistorian dosentti Helsingin yliopistossa. Lisäksi hän on opettanut pitkään kiinan taidetta Christie’s Educationissa Lontoossa.
FM Marja Väätäinen on taidehistorian jatko-opiskelija Helsingin yliopistossa. Väätäisen tutkimusalueita ovat taidehistorian historiografia ja varhainen alankomaalainen taide.
FM Marketta Viljasaari teki pro gradu -tutkielmansa Carlo Crivellistä ja on laajemminkin kiinnostunut Italian renessanssitaiteesta. Hän on työskennellyt erilaisissa museoalan tehtävissä, muun muassa yritysyhteistyön kehittämisen ja teosmyynnin edistämisen parissa.

Laita hyvä kiertämään: